rakas muuusani. Tiedätkö, että sinä ja seireenit menitte ryssimään mun sydämen, ja vaikka haluaisin kuristaa kaikessa rakkaassa kauneudessasi sinut, joudun kirjoittamaan tämän (lue:) kolmannen (!) viestin sulle. 2 ei riittänyt sillä en saanut sitä sydämeni ydinsanomaa niihin sun ja nitten hutsujen ryssimisen jälkeen. Mun täytyy syventyä ja mennä itseeni, jotta saan edes tähän(!) kolmanteen viestiini sen oikean sisällön. Se menee jotakuinkin näin:
Tunne,
mä tunnen sut.
Mä tiedän,
mä oon oottanu.
Lähdet,
lähde vaan
mä oon sut jo vanginnu
yhdellä katseella,
katseella, jonka
maailma langettaa.
Tunne,
tunnetta sä et voi varastaa
se oli yhden hetken
se jäi olemaan,
nyt se makaa
kansien alla
enkä sua halua nähdä uudestaan.
Tunne,
mä tunnen sut.
Mä tiedän,
mä oon oottanu.
Lähdet,
lähde vaan
mä oon sut jo vanginnu
yhdellä katseella,
katseella, jonka
maailma langettaa.
Tunne,
tunnetta sä et voi varastaa
se oli yhden hetken
se jäi olemaan,
nyt se makaa
kansien alla
enkä sua halua nähdä uudestaan.
Vastaukset 3
Vanhimmat
En ole nykyä vaalea enkä kaunokainen vaan kivanäköinen, mutta saanut pari viestiä voisi melkein ajatella että tää olis mulle...
"Hymyilimme" to:na ja tää viesti sopiiko kuvaan?
Sit tää on mulle kolmas ja viimeinen viesti jonka luin..ymmärretty varsinkin. Mutta onnistuuko olla näkemättä, sitä en tiedä.
Vähän oli ankea tuo loppu.
Olisin odottanut jotain vuosisadan rakkaustarinaa, kuumaa seksiä... ym
Tämä kirjoitus on kyllä hirveää paskaa, enkä usko että kiinnostaa ketään muuten kuin hirnumismielessä. Tuo eräsnainenvain taitaa muuten esittää työkaveriasi, hyvin pyyhkii. Voihan porsaat ketut ja oravat