Mitä ihmettä, eikö raketti toimikaan tyhjiössä?

NytMeenNukkuun

52

1728

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • huoneilmassa

      Eikös rakettimoottori liikuta rakettia eteenpäin avaruuden tyhjiössä työntäessään ajoainetta taaksepäin. Tässä videollahan ajoaine, eli ilmapallosta purkautuva ilma ei suuntautunut taaksepäin, koska imuri imi sen itseensä sivusta, joten se ajoainevirtaus ei suuntautunut taaksepäin eikä alus saanut liikevoimaa vieriäkseen pyörillään eteenpäin.

      • Pölynimurillako hän koettaa saada aikaan tyhjiön? Ei taida tulla juuri alipainettakaan, sillä sivuilta virtaa ilmaa tasoittamaan painetta. Avutonta tutkimusta.


    • toimivaa

      Raketti toimii tyhjiössä tehokkaammin kuin kaasukehän paineessa. Purkautuva ajoaine eli palokaasut työntää rakettia eteenpäin, eikä niinpäin että palokaasujen pitäisi purkautua jotain vasten. Eihän ilotulitusrakettikaan lähde nousemaan kovempaan kiihdytykseen maanpinnasta kuin lipputangon nokasta.
      Mythbusters testaa ruutiraketilla, ruudissahan on sitoutuneena itseensä palamiseen tarvittava happi.
      https://youtu.be/H4CNvZj-gko

    • Toimii, eikä siitä kuulu tyhjiössä ääntäkään, toisin kuin scifi-elokuvissa.

    • LastentarhaTasoa

      Monesko kymmenes kerta, kun tätäkin taas täällä ihmetellään? Joko kysyjällä on peruskoulukin käymättä tai sitten hän uskoo, etteivät Newtonin liikelait pidä paikkaansa.

    • Pensakoneetko

      Mitä polttoainetta käytettiin Kuusta lähtiessä?

      • Polttoaineena hydratsiinia ja 1,1-dimetyylihydratsiinia suhteessa 50/50 sekä hapettimena typpitetraoksidia


    • zzz.ggg

      Kerro yksikin syy, miksi raketti toimisi tyhjössä ja miksi sitä ylipäänsä siellä tarvittaisiin.


      • JoNewtonMuinoin

        Yksi syy. Liikemäärän säilyminen, joka on fysiikan peruslaki.
        Tyhjiössä raketin työntövoimaa tarvitaan esimerkiksi avaruudessa liikkuvien satelliittien ja muiden keinotekoisten kohteiden ratakorjauksiin.


      • puupaapuu

        Ennätystyhmä kysymys tuli taas; "ja miksi sitä ylipäänsä siellä tarvittaisiin" DDD Kysyjälle ei ole vielä selvinnyt mihin rakettimoottoria tarvittaisiin avaruudessa.


    • Tyhjiössä ei tällä hetkellä ole mitään tapaa millä voi kiihdyttää rakettia, mutta raketit toimii kuitenkin tyhjiössä, koska että päästä pois maapallon painovoimasta, tarvitsee nopean nopeuden, ja raketti jatkaa sillä nopeudella sitten koko ajan tyhjiössä.

      • ressu1

        mihinkäs energia katoaa jos tyhjiössä polttaa palokaasuja....minhinkä perustat väittämäsi..kyllähän se niin on että tyhjiössä nimenomaan voi kiihdyttää..esim apollo ohjelmass akiihdytettin ensin raketti kiertorata nopeuteen jonka jälkeen kiertoradalla kiihytettiin tli(translunar injektio) riittävään nopeuteen että voitiin päästä pois maankierto radalta


      • Raketti kiihtyy tyhjiössä paremmin kuin ilmakehässä, kun ei ole itse raketilla ilmanvastusta voitettavana ja ennenkaikkea siksi, ettei myöskään raketista taakse sinkoavilla palokaasuilla ole estettä ilmasta.

        Palokaasujen lähtönopeus tyhjiössä kasvaa, jolloin saadaan lisää tehoa kiihdytykseen, kun ei tarvitse kiihdytellä raketin liikkeeseen osallistumatonta ilmamassaa pois tieltä.


    • HeleppoNakkimakara

      Yleensä Nasan raketit räjähtelevät lähtöalustoilleen.
      Ne jotka ilmaan pääsevät myös yleensä räjähtävät.
      Muutamat harvat asettuvat vaakatasoon kunnes menettävät energiansa ja putoavat meriin.

      • Entäs muiden, kuten venäläisten, eurooppalaisten (ESA), kiinalaisten, intialaisten ym. raketit?


    • EiOleTyhjiö

      Ei avaruudessa ole tyhjiötä, tyhjiö on tila jossa ei ole mitään ja siksi se pyrkii aina täyttymään. Jos avaruus olisi tyhjiö niin maa räjähtisi tyhjiön imiessä itsensä täyteen. Hyvä esimerkki on vaikka alumiini tölkki jonka sisältä kaikki ilma pois, silloin tölkki rusentuu rusinaksi. Ei varuus ole mikään tyhjiö, se on täynnä hiukkasia, kaasuja, tahtiä ja planeettoja.

      • Avaruuden tyhjiössä se ilmaton tölkki ei rusentuisi.


      • käkäkäkäkkä

        Turhaan herrat tuollaisia pohtivat.
        Mihinkään avaruuteen emme koskaan pääse.


      • Sputnikko

        Avaruus ei ole siinä mielessä tyhjiö kuin tyhjiö ymmärretään.

        Jos maanpäällä tyhjiöön laitettaisiin vaikkapa pingispallo->tyhjiö-> ei rusennu->alkaa leijjumaan oman sisältämän ilman avulla,

        Avaruus taas on painoton eli ei ole ns vetovoimaa minnekkään, mutta kaasuja ja muita hiukkasia jo vaikka kuinka paljon ja lisää saasteita, avaruusromua, meteorideja ja ynm.

        Palamiseen tarvittavaa happea ei ole joten se happi on polttoaineessa itsessään ja koska kyse on painottomassa tilassa olevasta, niin raketti ei siellä paina juuri mitään, joten tarvitaan huomattavasti vähemmän tarvetta polttoaineelle ja koska raketti tavallaan leijuu, niin pienikin sysäys jostakin suunnasta muuttaa liikerataa eli tästä syystä ns. ohjausmoottorit ja eteen päin vievät moottorit ja kun työntömoottorin hetkellinen sysäys saattaa viedä avaruudessa 10 000km kun saman tekisi maan päällä saattaisi matka olla vain 100m eli avaruudessa ei työntömoottorilta/ohjausmoottoreilta vaadita samaa tehoa kuin maan päällä taikka maanvetovoiman voittamiseksi eli kyllä avaruudessa hyvinkin helposti matkataan raketilla, eri asia on avaruussäteily.


      • Sputnikko kirjoitti:

        Avaruus ei ole siinä mielessä tyhjiö kuin tyhjiö ymmärretään.

        Jos maanpäällä tyhjiöön laitettaisiin vaikkapa pingispallo->tyhjiö-> ei rusennu->alkaa leijjumaan oman sisältämän ilman avulla,

        Avaruus taas on painoton eli ei ole ns vetovoimaa minnekkään, mutta kaasuja ja muita hiukkasia jo vaikka kuinka paljon ja lisää saasteita, avaruusromua, meteorideja ja ynm.

        Palamiseen tarvittavaa happea ei ole joten se happi on polttoaineessa itsessään ja koska kyse on painottomassa tilassa olevasta, niin raketti ei siellä paina juuri mitään, joten tarvitaan huomattavasti vähemmän tarvetta polttoaineelle ja koska raketti tavallaan leijuu, niin pienikin sysäys jostakin suunnasta muuttaa liikerataa eli tästä syystä ns. ohjausmoottorit ja eteen päin vievät moottorit ja kun työntömoottorin hetkellinen sysäys saattaa viedä avaruudessa 10 000km kun saman tekisi maan päällä saattaisi matka olla vain 100m eli avaruudessa ei työntömoottorilta/ohjausmoottoreilta vaadita samaa tehoa kuin maan päällä taikka maanvetovoiman voittamiseksi eli kyllä avaruudessa hyvinkin helposti matkataan raketilla, eri asia on avaruussäteily.

        Ei leijuisi pingispallo ilmoineen eikä ilman ilmaakaan tyhjiössä maanpinnan tuntumassa.


      • xkhl
        Sputnikko kirjoitti:

        Avaruus ei ole siinä mielessä tyhjiö kuin tyhjiö ymmärretään.

        Jos maanpäällä tyhjiöön laitettaisiin vaikkapa pingispallo->tyhjiö-> ei rusennu->alkaa leijjumaan oman sisältämän ilman avulla,

        Avaruus taas on painoton eli ei ole ns vetovoimaa minnekkään, mutta kaasuja ja muita hiukkasia jo vaikka kuinka paljon ja lisää saasteita, avaruusromua, meteorideja ja ynm.

        Palamiseen tarvittavaa happea ei ole joten se happi on polttoaineessa itsessään ja koska kyse on painottomassa tilassa olevasta, niin raketti ei siellä paina juuri mitään, joten tarvitaan huomattavasti vähemmän tarvetta polttoaineelle ja koska raketti tavallaan leijuu, niin pienikin sysäys jostakin suunnasta muuttaa liikerataa eli tästä syystä ns. ohjausmoottorit ja eteen päin vievät moottorit ja kun työntömoottorin hetkellinen sysäys saattaa viedä avaruudessa 10 000km kun saman tekisi maan päällä saattaisi matka olla vain 100m eli avaruudessa ei työntömoottorilta/ohjausmoottoreilta vaadita samaa tehoa kuin maan päällä taikka maanvetovoiman voittamiseksi eli kyllä avaruudessa hyvinkin helposti matkataan raketilla, eri asia on avaruussäteily.

        Sputnikko on ihan ulkona, pingispallo ei leiju tyhjiössä eikä mikään muukaan. Avaruus ei ole painoton tila. Painotonta tilaa ei ole missään vaan gravitaatio vaikuttaa kaikkialla. Maan kiertoradalla ollaan painottomassa tilassa siksi koska pyöritään kovalla nopeudella ympäri Maapalloa, ja jos vauhtia lasketaan niin päädytään Maahan. Samalla tavalla lentokoneessa ollaan hetki painottomassa tilassa kun lennetään puoliympyrän muotoinen lentorata, yläkaari. Vuoristoradan kyydissäkin vielä paljon vähemmän aikaa kestävän painottomuuden voi hetken kokea kovassa vauhdiss mäennyppylän päällä.


    • kuuskertaaKuuhunSano

      juu. Siksi onkin mukavaa ajatella Kuualuksen menoa avaruudessa.
      Sillähän oli 16 ohjausmoottoria ja pari päämoottoria ?
      Kaikilla oli varmaankin on/off katkaisin ? Kun yhtä moottoria hieman töräytti niin jo lähti härveli pyörimään. Toisella kun koitti jotain korjailla niin vituksi meni taas.
      Yhtä helvetin pyörimistä ja ja ihme kumma oli että ehjänä pääsivät Kuun pinnalle laskeutumaaan.
      Joka vitun kerta. Ilman harjoittelua.

      • MahotonPaikka

        Kukaan pienoismalliharrastaja ei ole koskaan yrittänytkään rakentaa kuualuksen pienoismallia ja sitä vielä lennättää.
        Tietävät että ei se lennä.
        16 ohjausmoottoria kytkimillä !!!


      • VoiPientä

        " Kun yhtä moottoria hieman töräytti niin jo lähti härveli pyörimään. Toisella kun koitti jotain korjailla niin vituksi meni taas.
        Yhtä helvetin pyörimistä ja ja ihme kumma oli että ehjänä pääsivät Kuun pinnalle laskeutumaaan."

        Oletko koskaan kuullut massan hitaudesta. Luuletko etteivät insinöörit osaa laskea, kuinka korjausmoottorit toimivat, vaikka sinä et itse osaakaan. Et ymmärrä fysiikasta hevon paskaa, joten voisit pitää mölyt mahassas.


      • samanauha

        Ohjausmoottoreita ohjattiin joystckeillä, eikä niillä "vitun kytkimillä". Sehän on sulle vuosien saatossa kerrottu kymmeniä kertoja, centti


      • TuunattuPahviaski

        Herrat VoiPientä ja samanauha ihastuttavasti kertoivat kuualuksen ohjausmekaniikasta. En muista nähneeni kuualuksen ohjauspöydässä kahtakymmentä joystickiä joita olisi tarvittu kaikkien moottoreiden hallintaan.
        Kytkimiä oli kylläkin runsaasti.

        VoiPienen "korjausmoottorit" pakokaasusuojineen esitellään tässä videossa:
        https://www.youtube.com/watch?v=Ft8YdXKGVeo


      • samanauha
        TuunattuPahviaski kirjoitti:

        Herrat VoiPientä ja samanauha ihastuttavasti kertoivat kuualuksen ohjausmekaniikasta. En muista nähneeni kuualuksen ohjauspöydässä kahtakymmentä joystickiä joita olisi tarvittu kaikkien moottoreiden hallintaan.
        Kytkimiä oli kylläkin runsaasti.

        VoiPienen "korjausmoottorit" pakokaasusuojineen esitellään tässä videossa:
        https://www.youtube.com/watch?v=Ft8YdXKGVeo

        Juu, ei ollut kahtakymmentä joystickiä. Vinkkinä: mieti, kuinka monta kättä on ihmisellä. Pinnistele.


      • VoiVieläkinPientä
        TuunattuPahviaski kirjoitti:

        Herrat VoiPientä ja samanauha ihastuttavasti kertoivat kuualuksen ohjausmekaniikasta. En muista nähneeni kuualuksen ohjauspöydässä kahtakymmentä joystickiä joita olisi tarvittu kaikkien moottoreiden hallintaan.
        Kytkimiä oli kylläkin runsaasti.

        VoiPienen "korjausmoottorit" pakokaasusuojineen esitellään tässä videossa:
        https://www.youtube.com/watch?v=Ft8YdXKGVeo

        Siihen aikaan kyettiin kiinteälläkin logiikalla tekemään helposti tarvittava ohjausjärjestelmä joysticilta moottoreille. En tiedä, miten asia toteutettiin, mutta tekniikka ei ollut este.
        Te salkkarit ette ole ikinä kyenneet esittämään ainuttakaan uskottavaa fysikaalista tai teknistä estettä, miksi Kuussa ei olisi jo tuolloin voitu käydä. Kuusalaliittoteriat purevat joko nuoriin peruskouluaan käyviin hölmöihin tai vanhempiin koulupudokkaisiin, joiden fysiikan tietämys on jäänyt vanhan kansakoulun tasolle.


      • LapsenTieto
        samanauha kirjoitti:

        Juu, ei ollut kahtakymmentä joystickiä. Vinkkinä: mieti, kuinka monta kättä on ihmisellä. Pinnistele.

        Kyseisetä tekniikasta.
        Pystyyn nouseva Harrier hävittäjä oli vanhempi kuin Apollo laskeutujat. Se oli raskaampi ja toimi Maan painovoimassa ja ilmakehän tuulten häiritsemänä ja oli sen tähden selvästi vaativampi ohjata.

        Wiki: "Yhdeksän vuoden kehitystyö ja monikansallinen yhteistyö testaamisessa tuotti tulosta 31. elokuuta 1966, kun ensimmäinen esisarjan Hawker Siddeley Harrier pystysuoraan nouseva taistelukentän tukihävittäjä suoritti ensilentonsa Dunsfoldissa. Esisarjan muodosti kuusi konetta XV276-XV281, jotka kaikki suorittivat ensilentonsa 1966-1967"

        Montako joysticiä luulet Harrierissa olleen? Prototyypin ensilennot tehtiin kuitenkin jo -50 luvulla.

        Tynnyrissäkö kasvoit, vai oletko alle kaksikymppinen märkäkorva?


    • Potkaiseeko pistooli tyhjiössä?
      Raketin toiminta perustuu aivan samaan asiaan. Ei se pistoolinkaan potkaisu johdu siitä että luoti työntää ilmaa vasten.
      Raketti kiihdyttää massaa (palokaasut ajavat luodin asian) yhteen suuntaan saaden itse raketin liikkumaan vastakkaiseen suuntaan. Voiman ja vastavoiman laki, eli Newtonin kolmas laki määriteltiin jo 1600-luvulla. Nykyään tunnetaan ehkä paremmin mekaniikan kolmantena peruslakina, ja jos kiistää raketin toiminnan, on kiistettävä myös tämä.

    • MaahanTulisiEttäKräsh

      En ole nähnyt yhtään pienoismalliharrastajaa joka olisi rakentanut kuualuksen pienoismallin ja sitä kuudellatoista moottorilla lennättänyt.

      Kyseiset herrat ovat järjen miehiä ja tietävät ettei moinen hökötys lennä.
      Siksi eivät ole yrittäneetkään vaan naureskelevat partoihinsa.

      • hjgjhghjgjhg

        Olipahan taas aivopieru.
        Oletko nähnyt pienoismallienrakentajien Harrier kopioita?


    • klusterit
      • puhPuhSanooOhjausraketti

        Kiitoksia klusterille linkeistä jotka toki olivat minulle tuttuja.
        Sain jälleen päiväni alkamaan riemuisasti kun niitä naureskelin.


      • TyhmäTyhjääNauraa
        puhPuhSanooOhjausraketti kirjoitti:

        Kiitoksia klusterille linkeistä jotka toki olivat minulle tuttuja.
        Sain jälleen päiväni alkamaan riemuisasti kun niitä naureskelin.

        Muistit kai hekottelultasi ottaa lääkkeesi. Ei ne siellä purkissa auta.


    • Anonyymi

      Mikään kaasukäyttöinen raketti ei todellakaan toimi avaruuden tyhjiössä. Siksi kuussa ei ole käyty ja ihmistekoisten satelliittienkin olemassaolo on kyseenalaista. Ja ISS avaruusasema on heheheh.

      Koska Jos kappale kuljettaa mukanaan jotain mitä vasten se työntää (esim. ne rakettien pakokaasut)– se on silloin työntövoiman suhteen suljettu systeemi. Turha niitä kaasupartikkeleita on mihinkään siellä raketin sisälläkään viskoa ja omaa pakokaasuvanaa vasten se ei voi työntää. Jotankin vasten siis niitä kaasuja pitäisi työnnellä (että tulisi se paineaalto sinne raketin perään joka sit potkasee rakettia). Tyhjiössä vaan ei synny paineaaltoa. Siinäpä ongelma.

      https://idiotiantyranniasta.wordpress.com/2018/10/16/raketti/

      • Anonyymi

        Tuosta ISS:tä tuli mieleen kun ihmettelin miten ne saavat astoronautin naaman turvoksiin ja tukan sojottamaan.Sitten hokasin jekun eli filmikamera onkin ylösalaisin ja nautti riippuu jaloistaan sidottuna kattoon. Tarpeeksi kauan riiputtuaan naama pullistuu aivan kuin kovassa krapulassa ja tukka sojottaa?


      • Anonyymi

        Jos sateliitit on kyseen alaisia niin mistä saat interneting taloosi?


    • Anonyymi

      Syyslomalaisia pitkästyttää. Siksi on pitänyt harrastaa nykyarkeologiaa, eli kaivaa ikivanhoja aloituksia trolleiksi ja toivoa, että joku niihin tarttuisi.

    • Anonyymi

      Massan hitaus on yksi mystisimpiä fysiikan ilmiöitä ja siksi aina jotkin ihmiset ihmettelevät, miten tämä ilmiö vaikuttaa tekniikkaan.

      Massan hitautta kuvaa Newtonin laiesta ensimmäinen eli jatkavuuden laki. Sen mukaan kappale jatkaa kulkuaan tyhjiössä loputtomasti, ellei mikään ulkoinen voima siihen vaikuta. Vastaavasti kappale pysyy paikallaan, ellei mikään voima saa sitä liikeeseen. Tätä viimeksi mainittua voi kutsua massan hitaudeksi, joka on tavallaan käänteinen ilmiö jatkavuuden laille.

      Niinpä kun avaruusaluksesta sinkoutuu ulos esim. palokaasuja, tämä tarkoittaa, että näille kaasuille on annettu liike-energiaa, sillä muutoin ne pysyisivät paikoillaan, jollei mikään voima niihin vaikuttaisi. Avaruusaluksessa täytyy sen vuoksi olla jokin vastavoima, joka kumoaa kaasuille annetun liike-energian. (Tämä on itse asiassa Newtonin 3. liikelaki: voiman ja vastavoiman laki.) Se vastavoima on avaruusaluksen saama liikemäärä, joka on vastakkaisen suuntainen kuin palokaasujen saama liike-energia.

      Newtonin 1. ja 3. liikelain mukaisessa ilmiössä on kysymys inertiasta, joka saa avaruusaluksen liikkumaan tyhjiössä. Syntyvä liike on kiihtyvää niin kauan kuin aluksen moottoreita käytetään.

      • Anonyymi

        Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

        Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

        Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

        Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

        Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.

        Onko avaruudessa tyhjö? Jos on niin missä korkeudessa loppuu ilmamolekyylien esiintyminen? Onko 100 km sopiva arvo?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

        Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

        Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.

        Kiva trolli, joka on harvinaisen hyvin mietitty syysloman pitkästyneisyyden täyttämiseksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

        Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

        Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.

        Heh.... raketti toimii ihan hyvin avaruuden tyhjiössä. Se ei tarvitse mitään "tiivistymistä". Raketin toiminta ei tarvitse mitään ilmakehää "vastavoimakseen" vaan se toimii kuten esitin aiemmin Newtonin liikelakien mukaisesti.

        Millään "painottomuudella" ei ole mitään tekemistä asian kanssa. :D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tarkoitat tyhjiöllä varmaankin myös painottomuutta ? Ota huomioon, että koko matka kuuhun on ikäänkuin ylämäkeä - siinä vain mennään poispäin maan vetovoimakentästä - se ei siis ole vielä painottomuutta. Tyhjiötä ehkä, jossa kaasuraketti ei toimi. Kaasu ei tiivisty kylmässä tyhjiössä tarpeeksi syttyäkseen. Tähän vaikuttaa se paineettomuus ja kylmyys. Kaasun tiivistymiseen tarvitaan ulkoinen ilmakehän paine. Suoraan avaruuden tyhjiöön yhteydessä oleva polttokammio ei riitä. Sehän vuotaa heti tyhjäksi. Mitään ei ehdi tiivistyä sinne ja sitä ei ehdi sytyttää. Jopa kemiässä nääs asioilla tahdoo olla tapahtumajärjestys joka täytyy ottaa huomioon.

        Sitten tuo (pako)kaasuhiukkasten viskely siellä raketin sisällä ei aiheuta työntövoimaa - se on suljettu systeeni. Jos niin tehdään, niin se on sitä että se raketti työntää vain itseään vasten ja työntövoimaa ei synny. Painetta ehkä siellä raketin sisällä ja komee räjähdys.

        Jos heität vaikka jumppapalloa liukkaalla jäällä - liikut koska työnnät sitä jumppapallon massaa vasten. Kaasuhiukkasta vasten sen sijaan et voi sadan tonnin rakettiasi työntää maan vetovoimakentässä ja tyhjiössä (ilmakehä loppuu n. 100km korkeudessa jossa on vielä yli 90% maan vetovoimasta jäljellä) , jos se kaasuhiukkanen ei ikäänkuin tarraa jostain kiinni - esim. ilmakehä. Ilmakehä on siis oleellinen vastavoima raketin toiminnan suhteen. Raketin perään pitää syntyä paineaalto joka potkaisee sitä. Tyhjiössä sinne ei synny sitä paineaaltoa.

        Ihan tiedoksi vain, että kaasuhiukkasellakin on massa. Kun raketti polkaisee sellaisen taaksepäin, raketti liikkuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ihan tiedoksi vain, että kaasuhiukkasellakin on massa. Kun raketti polkaisee sellaisen taaksepäin, raketti liikkuu.

        Jos, raketti noin toimii ohjaussuuttimien suunnalla ei ole mitään merkitystä, koska hiukkasen potkaisun on tapahduttava siellä kaasusäiliön sisällä. Muutoin se raketti potkii tyhjiötä.
        Huom. rakettien polttokammiot ovat suoraan yhteydessä tyhjiöön - potkaisu ei voi tapahtua siis enää siellä. Koska se hiukkanen ei jää tyhjiöön päästyään paikoilleen odottelemaan.

        Satojen tonnien painoinen sukkula joka heittelee kaasua alaspäin putoaa silti maan painovoimakentässä kuin kivi, jos ilmakehää ei ole vastassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos, raketti noin toimii ohjaussuuttimien suunnalla ei ole mitään merkitystä, koska hiukkasen potkaisun on tapahduttava siellä kaasusäiliön sisällä. Muutoin se raketti potkii tyhjiötä.
        Huom. rakettien polttokammiot ovat suoraan yhteydessä tyhjiöön - potkaisu ei voi tapahtua siis enää siellä. Koska se hiukkanen ei jää tyhjiöön päästyään paikoilleen odottelemaan.

        Satojen tonnien painoinen sukkula joka heittelee kaasua alaspäin putoaa silti maan painovoimakentässä kuin kivi, jos ilmakehää ei ole vastassa.

        Ja kääntyessä se kaasuhiukkanen ei saa osua mihinkään siellä raketin sisällä. Koska sehän vaikuttaisi heti raketin liikkeisiin.

        Toisaalta - ei se kaasuhiukkanen voi raketin pohjaakaan vasten potkaista, koska tyhjiön suuntaan sen energia vapautuu. Miksi se potkaisisi raketin pohjaa ? Tai miksi raketin pohja potkaisisi kaasuhiukkasta vasten ? Kaasuräjähdys tai kaasuseoksen polttaminen ei tyhjiössä potkaise mitään, koska tyhjiössä ei synny paineaaltoa joka itseasiassa antaa vasta kaasuräjähdykselle sen voiman. Itse kaasuräjähdys ei siis potkaise mitään - räjähdyksen aiheuttama paineaalto on se joka ilmakehässä ns. potkaisee. Mutta tyhjiössä ei tapahdu näin.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Jos, raketti noin toimii ohjaussuuttimien suunnalla ei ole mitään merkitystä, koska hiukkasen potkaisun on tapahduttava siellä kaasusäiliön sisällä. Muutoin se raketti potkii tyhjiötä.
        Huom. rakettien polttokammiot ovat suoraan yhteydessä tyhjiöön - potkaisu ei voi tapahtua siis enää siellä. Koska se hiukkanen ei jää tyhjiöön päästyään paikoilleen odottelemaan.

        Satojen tonnien painoinen sukkula joka heittelee kaasua alaspäin putoaa silti maan painovoimakentässä kuin kivi, jos ilmakehää ei ole vastassa.

        Reaktio, eli vastavoima suuntautuu vastakkaiseen suuntaan, joten totta kai ohjausraketin suuttimen suunnalla on merkitystä.

        Ilmakehä toki vastuksellaan hidastaa laskeutumisalusta, mutta raketti tosiaan toimii paremmin tyhjiössä. Senkin takia alusta hidastetaan aluksi raketeilla, kunnes ilmakehä alkaa hidastamaan alusta ensin jarrukilvillä ja lopuksi laskuvarjoilla.

        Sukkula taas on käytännössä yhtä jarrukilpeä ja jarrutuslämmön heijastinta, kunnes laskeutumisen loppuosa hoidetaan aerodynaamisesti jarruttamalla ja liitämällä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja kääntyessä se kaasuhiukkanen ei saa osua mihinkään siellä raketin sisällä. Koska sehän vaikuttaisi heti raketin liikkeisiin.

        Toisaalta - ei se kaasuhiukkanen voi raketin pohjaakaan vasten potkaista, koska tyhjiön suuntaan sen energia vapautuu. Miksi se potkaisisi raketin pohjaa ? Tai miksi raketin pohja potkaisisi kaasuhiukkasta vasten ? Kaasuräjähdys tai kaasuseoksen polttaminen ei tyhjiössä potkaise mitään, koska tyhjiössä ei synny paineaaltoa joka itseasiassa antaa vasta kaasuräjähdykselle sen voiman. Itse kaasuräjähdys ei siis potkaise mitään - räjähdyksen aiheuttama paineaalto on se joka ilmakehässä ns. potkaisee. Mutta tyhjiössä ei tapahdu näin.

        Tämä on hyvä esimerkki keommentista, jossa ei ole sisäistetty, mitä tarkoittaa Newtonin 1. liikelaki = jatkavuuden laki.

        Mitään paineaaltoa ei tarvita, vaan liike-energian saanut pakokaasu liikuttaa avaruusalusta, koska se liike-energia vaatii vastavoiman aina. Se on ihmeellistä arkijärjelle, mutta niin maailmankaikkeus on "varustettu". Potkua tulee!


    • Anonyymi

      Avaruuden tyhjiö ei ole täydellinen tyhjiö, vaan erittäin harvassa olevia hiukkasia ja partikkileita. Avaruuden on todettu laajentuvan. Eihän avaruus voisi laajentua, jos se olisi täydellinen tyhjiö. Miten tyhjiö voisi laajentua?

      Avaruuden hiukkasista osa on niin pieniä, ettei ihminen ole niitä vielä löytänyt. (Näin minä oletan, että ovat pienempiä.) Niiden vaikutus kuitenkin nähdään. Näitä hiukkasia sanotaan pimeäksi aineeksi. Ja nimenomaan tätä pimeää ainetta avaruus on täynnä, eikä suinkaan ole tyhjiö, niinkuin yleisesti sanotaan.

      • Anonyymi

        "Eihän avaruus voisi laajentua, jos se olisi täydellinen tyhjiö. Miten tyhjiö voisi laajentua?"

        Miksei muka voisi? Yksi suhtiksen ratkaisuista on de Sitter avaruus, jossa ei ole massaa ja joka laajenee eksponentiaalisesti. Myös alun inflatorinen laajeneminen tapahtui tyhjiössä.


    Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      66
      3215
    2. Sinä saat minut kuohuksiin

      Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai
      Tunteet
      27
      2263
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      68
      1849
    4. Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa

      Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t
      Kauhava
      27
      1730
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      16
      1401
    6. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      28
      1361
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      6
      1256
    8. Mitä, kuka, hä .....

      Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja
      Kemi
      28
      1240
    9. Taisit sä sit kuiteski

      Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik
      Ikävä
      10
      1177
    10. Noh joko sä nainen oot lopettanut sen

      miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu
      Ikävä
      63
      1157
    Aihe