Jo kahdesti on Venäjä nostanut meidät

suosta elävien joukkoon. Ensimmäinen kerta oli 1809 vuodesta alkaen kun se teki meistä kansakunnan kansakuntien joukkoon vapauttaen Ruotsin harjoittamasta julmasta ihmisten ja varojen ryöstöstä. Ilman sitä kehitystä Suomen alue olisi 1917 ollut surkeaa Ruotsin takamaata, josta olisi nyhdetty veroja ja kouluttamatonta ihmistyövoimaa Ruotsin tehtaisiin. Itsenäisestä, Suomi-nimisestä, valtiosta ei olisi kukaan kuullutkaan. Siitä puhuvat olisivat saaneet maanpetostuomion kun olisivat pettäneet Ruotsin.

Toinen kerta oli 2. Msodan jälkeen harjoitettu bilateraalinen kauppa. Saimme työllä maksaa öljyn, kivihiilen, Ladat yms. Porvareita katkeroittaa tässä eniten se kun työmiehelläkin oli silloin varaa ostaa auto. Rahaa tuonnin maksamiseen meillä ei ollut mutta vapaita käsiä työhön tarttumaan oli. Oli hienoa kauppaa maksaa öljy sen ajan hich-tech-tuotteilla kuten jäänmurtajilla. Kun neukkula kaatui niin siitä Suomen alamäki sitten alkoikin eikä näytä hevin pysähtyvän.

Kun olemme väleissä neukkulan kanssa emmekä uhkaa sitä niin meillä menee hyvin. Tämä tajuttiin viisaasti 1944-91 mutta nyt se kokemusperäinen tieto on taas haluttu aktiivisesti unohtaa ja toistellaan länsi-mantraa. Sen mantran toistelu ei tuo meille ikävä kyllä leipää suuhun.