En tiedä mikä on käytäntö samassa kaupungissa, sijoitettaessa vanhuksia hoitopaikkoihinsa. Mutta jos esim. Sisarrukset, kaksi, tai useampikin joutuvat laitoshoitoon samoihin aikoihin ja he ovat olleet aina läheisiä.
Miksi saman perheen jäseniä ei voitaisi sijoittaa samaan hoitolaitokseen?
Joskus avioparitkin erotetaan eri laitoksiin. Onko tämä aina ihan välttämätöntä?
Jotenkin aika lohdutonta ja surullista.
Tiedän erään hyvin masentuneen ja surullisen rouvan. Joka ennen laitoshoitoon menoaan, piti tiiviisti yhteyttä jo laitoshoidossa olleisiin iäkkäisiin hänelle läheisiin siskoihinsa. Hän kävi tiiviisti katsomassa heitä. Mutta enää hän ei näin voi tehdä. Laitoksesta käsin, huonokuntoisena se ei enää häneltä onnistu. Hän on kovin surullinen siitä, että omaiset toimittivat hänet hoitolaitokseen, koska hän ei enää pärjännyt yksin kotonaan. Hän kokee olevansa laitoksessa yksinäinen.
Vieroksuu muutenkin laitoshoitoa. Ei halua tutustua siellä vieraisiin ihmisiin.
Hän syrjäytyy ja eristäytyy kaikesta.
Kaikki olisi ehkä toisin, jos siskosten ei tarvitsisi olla erotettuina eri laitoksissa, samassa kaupungissa? Jostain syystä omaisetkaan, rouvan piristämiseksi eivät ole tulleet ajatelleeksi tätä ratkaisua.
Uskon, että siskokset ilahtuisivat kovasti, päästessään samaan hoitolaitokseen.
Heistä olisi toisilleen paljon seuraa ja voisivat pitää edelleen yhteyttä.
Mikä ei enää onnistu, nykyisen tilanteen takia.
Jos hoitolaitoksessanne on tälläisiä tapauksia. Olisiko mitenkään mahdollista koettaa saada heidät saman katon alle loppuelämäkseen.
Miksi saman perheen jäseniä ei voitaisi sijoittaa samaan hoitolaitokseen?
Joskus avioparitkin erotetaan eri laitoksiin. Onko tämä aina ihan välttämätöntä?
Jotenkin aika lohdutonta ja surullista.
Tiedän erään hyvin masentuneen ja surullisen rouvan. Joka ennen laitoshoitoon menoaan, piti tiiviisti yhteyttä jo laitoshoidossa olleisiin iäkkäisiin hänelle läheisiin siskoihinsa. Hän kävi tiiviisti katsomassa heitä. Mutta enää hän ei näin voi tehdä. Laitoksesta käsin, huonokuntoisena se ei enää häneltä onnistu. Hän on kovin surullinen siitä, että omaiset toimittivat hänet hoitolaitokseen, koska hän ei enää pärjännyt yksin kotonaan. Hän kokee olevansa laitoksessa yksinäinen.
Vieroksuu muutenkin laitoshoitoa. Ei halua tutustua siellä vieraisiin ihmisiin.
Hän syrjäytyy ja eristäytyy kaikesta.
Kaikki olisi ehkä toisin, jos siskosten ei tarvitsisi olla erotettuina eri laitoksissa, samassa kaupungissa? Jostain syystä omaisetkaan, rouvan piristämiseksi eivät ole tulleet ajatelleeksi tätä ratkaisua.
Uskon, että siskokset ilahtuisivat kovasti, päästessään samaan hoitolaitokseen.
Heistä olisi toisilleen paljon seuraa ja voisivat pitää edelleen yhteyttä.
Mikä ei enää onnistu, nykyisen tilanteen takia.
Jos hoitolaitoksessanne on tälläisiä tapauksia. Olisiko mitenkään mahdollista koettaa saada heidät saman katon alle loppuelämäkseen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Se on ihan totta, että pitää olla sukuvanhainkoteja. Onhan sukuhautojakin. Koko suku samaan paikkaan! Siellä voivat toinen toisiaan hoidella suvulle sopivalla tavalla.
Eipä näitä niin paljoa ole, ehjiä sukuja ja tällläisiä läheisiä sukulaisia.
Enemmän suvut ja sukulaiset on keskenään huonoissa väleissä.
Jopa niinkin huonoissa, ettei haluta sinne sukuhautoihinkaan.
Viimeistään jotkut perintöriidat on rikkoneet lopullisesti sukulaisten ja joidenkin sisarrusten välit. Tästä kai on tullut se sanontakin, että suku on pahin.
Mutta jos on, muutamia tälläisiä harvinaisuuksia. Todella läheisiä sukulaisia ja ovat samalla paikkakunnalla. Mitä järkeä on erottaa toisistaan, laitoshoitoa tarvitsevia läheisiä siskoksia toisistaan? Ripottelemalla heitä samassa kaupungissa sijaitseviin eri vanhustenhoitolaitoksiin. Näin he eivät mahdollisesti pääse enää koskaan, omatoimisesti tapaamaan toisiaan.
Miksi heidät erotetaan? Ainakin omalla työpaikallani, vanhainkodissa, siskokset saivat saman huoneenkin. Samoin avioparit saavat asua yhdessä, jos sattuvat olemaan molemmat samalla osastolla. Harvoin on sisaruksia tai pariskuntia, mutta jos on, se ei ole kenellekään mikään ongelma.
Vuodeosastoilla ja sellaisilla se varmaan on helpompi vaihdella huoneita ja paikkoja. Hoitokodeissa jokaisella on omat huoneet tai huoneistot, jotka on kalustettu ja sisustettu omilla tavaroilla. Silloin kun asiakkaan hoidon tarve on siinä pisteessä että on oikeutettu hoitokotipaikkaan, niin onko juuri kaikkien sukulaisten asuttamassa vapaita paikkoja.
Voisin vaan kuvitella miten hirveä härdelli kun asukkaat joutuisivat muuttamaan sen takia kun naapurihuoneen asukkaan sukulainen on tulossa hoitokotiin asumaan. Olisiko inhimillistä, että muut joutuisivat siirtymään sen takia vaikka ihan eri puolelle kaupunkia?