huolimatta siitä kuinka paljon ydinvoimasta pidänkin en inhoa tuuli tai aurinko voimaloita (kaikenmaailman hake&energiapajuja kyllä inhoan)
vaan yritän pohtia miten niitä voisi hyödyntää.
No nyt olen kuitenkin keksinyt menetelmän jossa tuulivoiman tuotannon heilahtelut saadaan kuriin.
Se menee näin: Rakennetaan allas korkealle ja toinen allas matalle altaiden ei tarvitse olla suorassa yhteydessä jokiin kunhan ovat suht lähellä jotta vettä on saatavilla. Altaiden väliin rakennetaan vesivoimala. Kun vesivoimala on sitten laskenut veden turbiineista alempaan altaaseen niin vesi pumpataan tuulivoimalla takaisin ylempään. Eli tuulen liike-energia muutetaan sähköksi jolla pumpataan vettä korkealla sijaitsevaan varastoon josta vesi voidaan laskea alas silloin kun halutaan näin tuulen liike-energia muutetaan veden potenttiaali energiaksi.
Tämä olisi mainio tapa korjata tuulivoiman aiheuttamat verkon heilahtelut ja saada tuulivoimasta ydinvoiman säätövoimaa ihme on ettei kukaan ole tätä aiemmin keksinyt.
vaan yritän pohtia miten niitä voisi hyödyntää.
No nyt olen kuitenkin keksinyt menetelmän jossa tuulivoiman tuotannon heilahtelut saadaan kuriin.
Se menee näin: Rakennetaan allas korkealle ja toinen allas matalle altaiden ei tarvitse olla suorassa yhteydessä jokiin kunhan ovat suht lähellä jotta vettä on saatavilla. Altaiden väliin rakennetaan vesivoimala. Kun vesivoimala on sitten laskenut veden turbiineista alempaan altaaseen niin vesi pumpataan tuulivoimalla takaisin ylempään. Eli tuulen liike-energia muutetaan sähköksi jolla pumpataan vettä korkealla sijaitsevaan varastoon josta vesi voidaan laskea alas silloin kun halutaan näin tuulen liike-energia muutetaan veden potenttiaali energiaksi.
Tämä olisi mainio tapa korjata tuulivoiman aiheuttamat verkon heilahtelut ja saada tuulivoimasta ydinvoiman säätövoimaa ihme on ettei kukaan ole tätä aiemmin keksinyt.
Vastaukset 38
Vanhimmat
"huolimatta siitä kuinka paljon ydinvoimasta pidänkin en inhoa tuuli tai aurinko voimaloita (kaikenmaailman hake&energiapajuja kyllä inhoan)
vaan yritän pohtia miten niitä voisi hyödyntää."
Minä en inhoa mitään uusiutuvia (vesi, tuuli, aurinko, hake/puu, energiakasvit, biokaasu, aalto, vuorovesi, jne.). Kaikilla näillä voitaisiin tuoda oma osuutensa sähkön(/lämmön)tuotantoon. Pitää kuitenkin olla realisti ja ajatella objektiivisesti.
"No nyt olen kuitenkin keksinyt menetelmän jossa tuulivoiman tuotannon heilahtelut saadaan kuriin."
Tuotakin on mietitty. Ongelmaksi jää tuulivoiman korkea hinta ja huono käyttöaste. Tuolla menetelmällä sitten vielä puotetaan hyötysuhdetta. Otetaampas esimerkki:
1MW voimala, jonka vuosittainen keskiarvonen käyttöteho on 280kW (otettu "elävästä" esimerkistä).
1MW voimala => 280kW keskimääräistä tehoa. Oletetaan pumpun hyötysuhteeksi 90% => 252kW. Oletetaan generaattorin hyötysuhteeksi 90% => 226.8kW. Pumpun tehdyn työn määrällä ei ole merkitystä, koska se 'tulee takaisin' generaattorin hyötysuhteessa.
Keskimääräinen käyttöteho on laskenut 28%:sta 22.6%:iin huipputehosta. Näin ollen sähkön tuotantohinta kasvaa 24% (ilman, että lasketaan altaiden lisäkustannuksia). Selvennys:
28% käyttöteholla saadaan sähkön hinta n. Se kasvaa kääntäen verrannollisesti käyttötehoon. Jos n(28%) = 100, niin n1(22.6%) se on:
28%/22.6% * 100 = 124, eli hinta on noussut 24%.
Lisäksi tietenkin kustannukset kavavat huomattavasti. Pitäisi hankkia maa-ala altaiden rakentamiseksi, rakennuskustannukset altaille, pumput, generaattorit jne. Kaikki maksaa. Altaiden pitäisi olla hyvin suuret ja vedenpinnan tasoero mahdollisimman suuri, jotta saataisiin hyvä hyötysuhde.
Tottahan tuo on, että noin saataisiin tasoitettua tuotantoa, mutta lopullinen hyöty kustannuksiin nähden jää kyseenalaiseksi.
Takavuosina pumppuvoimalaa mietittiin ydinsähkön varastointiin. Paikkakin oli jo katsottu valmiiksi, mutta ympäristöasioihin homma tyssäsi jo suunnitteluvaiheessa.
Ideahan on ideana hyvä - ja varsin vanha sellainen!
Toteuttamisen esteenä ovat mm. energialajien muunnoksissa syntyvät merkittävät tehohäviöt ja investointikustannusten suhteettomuus.
Jos lähes ilmaista sähköä on toisinaan liikaa. Valtavien altaiden aiheuttamat ympäristöongelmat, rajujen pinnan vaihteluiden muodossakin, ovat ainakin Suomessa este toteutukselle.
Viimeksi kun Suomeen suunniteltiin pumppuvoimalaa, enrgian varastointia varten. Niin ympäristöjärjestöt torpedoivat hankkeen. Ja vielä ylpeilevät sillä.
Voimalan sijainti pitäisi olla Keski-Suomen korkeudella, ja sinne ei voi valtaisia vesimääriä varastoida.
Eihän tuo onnistunut pienemmässä mittakaavassa pohjoisessakaan.
Taisit tarkoittaa tätä
http://www.saunalahti.fi/~vaarujht/pumppuvoimala.html
Mikäs nyt mättää? Tuolla ylempänä pumppuvoimala oli vielä kelvoton vehje? Vain siksikö, että siinä oli tuulimylly, tässä sähköpumput?
Kysyppä sitä niiltä, jotka torpedoivat hankkeen. Luulisi niiden tietävän miksi se oli niiden mielestä kelvoton. Kyllä ko. pumppuvoimala olisi minulle ihan hyvin kelvannut energian varastoksi. Ei sillä ole väliä, pumppaako vettä ylämäkeen mylly vai jokin järkeväkin enrgian tuotanto laitos.
Sullahan se mättää kun ensin haukut pumppuvoimalan ja sitten kun ympäristöjörjestöt sen estää, se estäminen onkin kauhistus ;)
no, pääsipähän taas sanomaan. ainoo hyödyksi luettava on linkki josta voi sitten itsekukin olla omaa mieltään :)
Olen muistelevinani, että jenkeissä tuulimyllypumppuvoimaloita olisi enemmänkin. En löytänyt yhtään kun koitin just hakee.
Kerro missä olen haukkunut pumppuvoimalaa?
Valitettavasti ympäristöaatteen valepuvussa on vaihtelevalla menestyksellä torpedoitu monia muitakin päästöjen torjumiseksi tehtyjä ekosähköhankkeita, mm. tämä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000006353923
etkö osaa puhua? Ei tartte ku pari sanaa. kiitos
"huolimatta siitä kuinka paljon ydinvoimasta pidänkin en inhoa tuuli tai aurinko voimaloita (kaikenmaailman hake&energiapajuja kyllä inhoan)
vaan yritän pohtia miten niitä voisi hyödyntää."
Minä en inhoa mitään uusiutuvia (vesi, tuuli, aurinko, hake/puu, energiakasvit, biokaasu, aalto, vuorovesi, jne.). Kaikilla näillä voitaisiin tuoda oma osuutensa sähkön(/lämmön)tuotantoon. Pitää kuitenkin olla realisti ja ajatella objektiivisesti.
"No nyt olen kuitenkin keksinyt menetelmän jossa tuulivoiman tuotannon heilahtelut saadaan kuriin."
Tuotakin on mietitty. Ongelmaksi jää tuulivoiman korkea hinta ja huono käyttöaste. Tuolla menetelmällä sitten vielä puotetaan hyötysuhdetta. Otetaampas esimerkki:
1MW voimala, jonka vuosittainen keskiarvonen käyttöteho on 280kW (otettu "elävästä" esimerkistä).
1MW voimala => 280kW keskimääräistä tehoa. Oletetaan pumpun hyötysuhteeksi 90% => 252kW. Oletetaan generaattorin hyötysuhteeksi 90% => 226.8kW. Pumpun tehdyn työn määrällä ei ole merkitystä, koska se 'tulee takaisin' generaattorin hyötysuhteessa.
Keskimääräinen käyttöteho on laskenut 28%:sta 22.6%:iin huipputehosta. Näin ollen sähkön tuotantohinta kasvaa 24% (ilman, että lasketaan altaiden lisäkustannuksia). Selvennys:
28% käyttöteholla saadaan sähkön hinta n. Se kasvaa kääntäen verrannollisesti käyttötehoon. Jos n(28%) = 100, niin n1(22.6%) se on:
28%/22.6% * 100 = 124, eli hinta on noussut 24%.
Lisäksi tietenkin kustannukset kavavat huomattavasti. Pitäisi hankkia maa-ala altaiden rakentamiseksi, rakennuskustannukset altaille, pumput, generaattorit jne. Kaikki maksaa. Altaiden pitäisi olla hyvin suuret ja vedenpinnan tasoero mahdollisimman suuri, jotta saataisiin hyvä hyötysuhde.
Tottahan tuo on, että noin saataisiin tasoitettua tuotantoa, mutta lopullinen hyöty kustannuksiin nähden jää kyseenalaiseksi.
Tuo ei ole minun tekstiäni. Vai onko sinulla niin kiire kuitata kaikki kirjoitukset luetuksi, että et ennätä edes katsoa kuka oli kirjoittaja?
Vaadin jos et löydä minun(zero) kirjoittamaa kritiikkia pumppuvoimaloista, niin vähin mitä voit tehdä on pyytää anteeksi valehteluasi.
niin siinä kävi. ei eka, eikä viimistä kertaa. olette yllättävän paljon samoihin aikoihin paikalla :)
Entäpä jos varastoitaisiin tuollaisen tyypillisen (1 MW) tuulivoimalan tuottama sähkö lyijyakkuihin?
Auton käynnistysakkunahan tuollainen on tuttu kenelle tahansa. 12 volttia, 60 ampeerituntia, parikymmentä kiloa, hintaa olisiko 40-50 euroa?
Tuollaista akkua saa ladata virralla, joka on ampeereina 1/10 sen kapasiteetista (Ah). Tässä tapauksessa siis 6 A. Lataustehoksi saadaan 12 (V) × 6 (A) = 72 W.
1 MW vaatii noin 14.000 akkua (tai enemmänkin, koska generaattorin tehoa ei saada lataustehoksi 100-prosenttisesti). Akut painavat 20 kg:n arvion mukaan 280 tonnia ja maksavat 40 euron kpl-hinnan mukaan 560.000 euroa (fiksu akkukauppias antaa varmaan vähän paljousalennusta). Tilaa tuollainen akkupatteri vaatii ympärilleen jonkin verran - rakentamiskustannuksiinkin saa siis varautua.
Elektroniikkaa sun muuta tekniikkaa saa myös rakentaa noiden akkujen purkamista ja latausta varten ihan hyvänlaisesti.
Megawattitunti sisään ei sitten ole megawattitunti ulos! Useampia kymmeniä prosentteja menee harakoille (rikollista, kuten palstan Älypää sanoisi?)
Esimerkki on karrikoitu, mutta suuntaa-antava.
Ja tuossa oli puhe vasta 1 megawatin tuuli- tms. voimalasta. Yksi tämän päivän ydinvoimala tuottaa saman kuin 1500 tuollaista - tai toisin päin, yhden tuollaisen voimalan tuotto on navakalla tuulella 0,67 promillea eli 0,067 % sen yhden ydinvoimalan jatkuvasta tuotosta. Vuositasolla olisiko sitten alle 0,2 promillea / alle 0,02 %?
Sen ydinvoimalan tehon talteensaamiseen tarvittaisiin noita akkuja jo 21 miljoonaa kpl. Neljä jokaisen suomalaisen nurkkaan.
kohtuullisen tuore doku:
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf
Vastaajan hörhöilyjä taas.
Tuo dokumentti on VTT:n tuottamaa tietoa. Uskon sen olevan ei-biasoitua eli suht' objektiivista tietoa (suosittelijansa omista kirjoituksista poiketen). VTT:n kirjoittajat ovat tuskin haihattelijoita pahimmasta päästä - heillä voisi kuvitella olevan jopa tieteellisiä ambitioita ja halua tulla vakavasti otetuiksi hallinnon ja elinkeinoelämän päättäjienkin piirissä.
Valitettavaa on, ettei tuolla suosittelijalla ole päättömältä netissä mellastamiseltaan aikaa tuollaisten tietopakettien lukemiseen eikä rajoittuneisuudeltaan kykyä tiedon omaksumiseen.
Ussiutuvilta energianlähteiltä ei voi ylipäätäänkään odottaa korkeaa hyötysuhdetta mutta vesi varasto olisi parempi kuin akkuun varaaminen ympäristöjärjestöt ovat perinteiseti vastustaneet kaikkea mikä suinkin saattaisi toimia. Mutta jos vesi pumpataan tuulen avulla niin ehkä vastaaja voisi kertoa vastustaisivatko ympäristöjärjestöt asiaa (itse luulen ,että vastustaisivat).
On luultavasti vain yksi energian muoto jota ympäristöjärjestöt eivät ole onnistuneet torpedoimaan ja se on hiilivoima.
"Uusiutuvilta energianlähteiltä ei voi ylipäätäänkään odottaa korkeaa hyötysuhdetta "
Mikä on ydinvoimalan todellinen hyötysuhde ??,Ei tarvitse olla kummoinenkaan laite ,jotta saavuttaa saman hyötysuhteen (Vähän päälle 30 %)
Ongelma on se allas. Sen pitäisi olla kutakuinkin luonnollinen.
"On luultavasti vain yksi energian muoto jota ympäristöjärjestöt eivät ole onnistuneet torpedoimaan ja se on hiilivoima."
Sinulla on ihan ihmeellisiä juttuja. Tarkoitatko, että hiilivoima on ainoa energiamuoto enää, koska muut on jo torpedoitu, vai että kaikki joita on yritetty torpedoida, on onnistuneet, hiilivoimaa lukuunottamatta?
Anna olla. Ei noissa kummassakaan oo mitään järkee. Jos kuitenkin haluut selittää niin selitä uskottavasti ja ymmärrettävästi.
Ja sen suurtuhlarin ja myrkyttäjän, ydinvoimalan, parhaat kamut, ne saastuttavat ja tuhlaavat hiililauhdevoimatkin on hyötysuhteeltaan luokkaa 40%, parhaat kai peräti 50%.
On se hurjaa, kun ajattelee sitä hiilenpolttoa sähkön tuotanoon: saadaksesi 18kWh sähköä hiiltä poltetaan 45kWh! Paskaa taivaalle tyhjän vuoksi!
ei se ole ydinvoimalaitoksen syy, vaan se ratkaisee mitä käyttöä varten se rakennetaan.
on olemassa lauhdekoneita ja vastapainekoneita.
Lauhdekoneissa höyrynpaisuminen viedään loppuun asti jotta saataisiin maksimi hyöty sähköenergiassa. Siis hyvä sähköteho mutta lämpöä(liian alhainen) et pysty hyödyntämään.
Vastapainekoneissa höyryn paisumista ei viedä loppuun asti vaan energiaa luovutetaan lämmönvaihtimissa siirrettäväksi eteenpäin kuluttajille. Siis pienempi sähköteho mutta lämpöä saadaan kuluttajille(kaukolämpö).
On myös olemassa koneita, jotka toimivat molemmilla periaatteilla maksimi hyötysuhteen saamiseksi. Riippuu siis siitä, mikä sattuu lämmöntarve olemaan.
Jos tahot eivät ole valmiita vastaanottamaan lämpöä mitä ydinvoimalaitokselta saataisiin, niin tuotetaan sitten mahdollisimman paljon sähköenergiaa.
Jos puhutaan laitoksen kokonaishyötysuhteesta, niin sen asian suhteen voidaan kyllä tehdä jotain ja roimasti. Se siinä niin kummallista on, jos esim. kaupunki........vaikka ? kieltäytyisi ottamasta lämpöä vain sillä perusteellä, että se olisi ydinvoimalaitoksella tehty.
miksi chp ei kelpaa? sillähän saataisiin vaikka sähkölämmitystä vähennettyä paljon.
taajamiin? Liittyminen taajamassa maksaa luokkaa 10000 EUR/ kiinteistö.
Sinäkö maksaisit siirrot? Liittymiset?
Vastaaja, vastaaja!!! Nimen omaan chp-laitos. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos/sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos, riippuen siitä millainen tarve lämmöllä vuodenaikaan nähden olisi.
Polttoaineella ei ole merkitystä, vaan sillä minkälaisista palikoista se rakennetaan ja mihin laitos sijoitetaan.
Onhan laajoja alueita, joissa on pelkkä sähkölämmitys, ei mitään polttolämmitysmahdollisuutta edes. Mä olen vakuuttunu, että noin kaiken saastuttavat hiililauhdevoimalat ovat vain sen vuoksi, että sähkön hinta voidaan pitää niin alhaalla, että täysin kaistapäinenkin tuhlaus kannattaa.
Eli poistamalla jonkun supersaastuttavan hiililauhdevoimalan saataisiin hyvin tilaa chp:lle.
sähkölämmityksen valinneet ovat kohta lievästi sanoen pissassa.
Miksi helvetissä altaan tulisi olla luonnollinen kun se sitä ei kuitenkan ole. Altaan voi tehdä joko laajaksi tai syväksi (kummallakin saadaan sama vaikutus) jokatapauksessa se on ruma.
Toisaalta eihän Helsinkikään ole millään muotoa luonnollisen näköinen ja Turku ja Tampere vielä vähemmän ja allas olisi kokoa 1,5 neliökilometriä max kun taas Helsinki, Turku ja Tampere ovat taatusti isompi ja jos et usko niin ota viivotin ja mene mittaamaan Helsingin pinta-ala (saisit seuraa sillä Vuosaaressa asuu kylähullu joka harrastaa sitä).
Ja jos sinä oikein tahdot niin varmaankin voimalayhtiö antaa luvan istuttaa kukkia yms. altaan rannoille voihan siihen altaaseen duunata vaikka saar en jos niikseen tulee.
ei altaan tietenkään tartte olla luonnollinen jos se tulee vaikka kaupunkiin. tee ehdotus.
kai sulle pitää sit alkaa syöttään jotenkin pikkulusikalla: luonnollinen allas tarkoittaa, että luontoa ei vahingoiteta tai jos vahingoitetaan niin erittäin vähän. eli vaatimus olisi, että löytyisi tarkoitukseen hyvin sopiva luonnollinen allas, jota ei tarvitse rakentaa.
"Ja jos sinä oikein tahdot niin varmaankin voimalayhtiö antaa luvan istuttaa kukkia yms. altaan rannoille voihan siihen altaaseen duunata vaikka saar en jos niikseen tulee."
Etkö sinä tahdo?
Ulkonäköseikat tulevat minulle vasta kakkosena tärkeysjärjestyksessä ja käytännöllisyys ykkösenä. Siksi esim. asun kerrostalossa matkustan bussilla en henkilöautolla (auto on status juttu) käytän maihareita en jotain 100 euroo muotikenkiä ymsyms.
Jotta pumppuvoimalan altaalla olisi käytännön merkitystä, on sen oltava ISO. Vettä on oltava PALJON.
Tiettyä energiamäärää vastaa tietty vesimäärä × korkeusero.
Pumppuvoimalan idea vaatii, että veden korkeus altaassa vaihtelee. Se ei kuitenkaan saa vaihdella liiaksi. Altaan alimmankin pinnankorkeuden on oltava tarpeeksi korkealla, jotta vesiturbiinit saataisiin ylipäänsä pyörimään energiaa otettaessa. Toisaalta ylinkään pinnankorkeus ei saa olla liian korkealla, jotta vettä kyettäisiin pumppaamaan sinne järkevällä hyötysuhteella / järkevin kustannuksin energiaa varastoitaessa.
Niinpä muuttujaksi jää altaan pinta-ala. Jotta pumppuvoimalalla voitaisiin käsitellä järkevänkokoisia energiamääriä, on sille varattava mahtavankokoinen lempare maata ja käytännössä suoritettava massiivisia maansiirtotöitä.
Kuka arvaa, kannattaako homma rahallisesti ja saisivatko tuollaiset altaat demokraattisesti valittujen päättäjien siunauksen muutenkaan?
säilömiseen on vauhtiratas (flywheel).
http://www.upei.ca/~physics/p261/projects/flywheel1/flywheel1.htm
On myös mietitty superconductive sähkön varastointi systeemejä.
http://www.ipd.anl.gov/energy_partners/advanced.html
vielä isompi kuin talo
Aiemmin esillä olleesta Norjan tuuli-vetyvoimalassa tuulimylly(i)ssä on vauhtipyörä:
"Tuulen nopeita vaihteluita tasataan ENERCONin kehittämällä vauhtipyöräsysteemillä. Pitkälle kehitetyn ohjausjärjestelmän avulla tämä takaa vakaan kulutuksesta riippuvan ulostulon. Näin ollen, suotuisilla tuulilla, tuuliturpiini ja vauhtipyörä syöttävät tehoa kuluttajille ja ylimääräinen tuulen energia käytetään vedyn tuotantoon ja se varastoidaan.
Vety tuotetaan elektrolyysimenetelmällä ja tuulettomina aikoina sitä käytetään sähkön tuotantoon."
Lisää:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000005564271#22000000005564271
Vauhtipyöristä myös dokumentista
http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2003/T2199.pdf
jossa oli vauhtipyörä. Huipputeknologiaa!!
huipputeknologiaa. Yritäppäs pistää iso ratas pyörimään noin 500 000 - 1 000 000 kierrosta minuutissa. Ekös tuollaisessa tarvita jo vähän enemmän kuin mekaanikon taitoja.
kaksikin autoa, joissa on vauhtipyörä.
Eikö sinulla sitten ole autoa lainkaan?