möjlighet att studera andra främmande språk än engelska och svenska ?
Trots dubbelt så mycket pakkosuomi som svenskspråkiga har i jämförelse med finskspråkigas pakkoruotsi, så kan man studera många andra språk i svenskspråkiga läroverk.
Trots dubbelt så mycket pakkosuomi som svenskspråkiga har i jämförelse med finskspråkigas pakkoruotsi, så kan man studera många andra språk i svenskspråkiga läroverk.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Svenskspråkiga ungdomar har större kapacitet att lära sig språk ?För den delen är det alltid lättare med ett nytt språk, desto flera språk man kan förut.
Fennornas höga IQ räcker inte till ?
Todella outoa on.
Tydligen inte ens det? hmmmm...
No etkö tuota ymmärrä? Suomenkieliset saavat toki (melkein) minkä tahansa kielen opetusta jos, ja vain jos, tulee riittävän isoja ryhmiä. Harvoin tulee, varsinkaan pienemmillä paikkakunnilla. Ruotsinkielisillä tuota ryhmäkokovaatimusta ei ole, joten he saavat minkä tahansa kielen opetusta ikinä keksivät pyytää. Sama ryhmäkokoeroavaisuus on esim. ammatillisessa koulutuksessa: ruotsinkielinen ryhmä alkaa vaikka olisi vain 4 opiskelijaa, suomenkielinen ei ala koskaan alle 15 opiskelijan ryhmälle. Perusteena suomenkielisille ryhmille on se, että pienet ryhmät tulevat kalliiksi. Sama raha menee pieneneen ruotsinkieliseen ryhmään mutta sepä ei olekaan kallista.
Nu verkar det ju som alla längtar efter undervisning i de här världsspråken, varför får man inte tillräckligt stora grupper ?
Kanske litet överdrivet det här påståendet att ALLA vill studera viktiga världsspråk.Om man tänker stanna på sin lilla hemort så är det kanske inte så viktigt med franska, ryska eller kinesiska ?
Nåja, vid östgränsen kanske ryska behövs.
Da,Nastarovje !
Venäjän myötä Suomi sai takaisin itsenäisyytensä. Oletko sinä tyytyväinen siitä, että Suomi on itsenaäinen eikä Ruotsin vallan alla?
Av vilken åsikt månne de är som vilar i våra hjältegravar, eller karelarna som måste överge sina hem ?Är Ryssland den bästa grannen vi har ?
Ingen har frågat efter deras åsikt.
Varifrån skall man sedan få de här tillräckligt stora grupperna ifrån, när och om pakkoruotsi slopas ?Om det faktiskt blir valfrihet ?
Fem vill läsa ryska, åtta franska, fyra kinesiska, sex tyska, två spanska osv ?
Rahaamenee turhuuteen.
Lahti (ruotsiksi Lahtis) perustaa yläasteen opetuksen kahdelle ruotsinkieliselle oppilaalle. Tilanne herättää kaupungissa kiivasta keskustelua.
Lahtelaiskoulun 7. luokalle on tulossa lisäksi kaksi oppilasta Hollolasta, jolla ei ole ruotsinkielistä nimeä.
Lahdelle tulisi yli puolet edullisemmaksi lähettää ruotsinkieliset lapsensa Intercity-junalla kouluun Vantaan Ylästöntielle. Näin laskee kaupungin sivistyslautakunnan jäsen Saila Lehtomäki (kesk). Hän arvostelee tuhlausta Etelä-Suomen Sanomien Lukijan sanassa keskiviikkona.
Opetushallituksen ruotsinkielisen koulutuksen johtaja Johan Aura arvelee, ettei näin pieniä luokkia ole hirveästi. Hänen mukaansa opetus on pyritty järjestämään esimerkiksi niin, että osa tunneista on toisella kotimaisella.
Pikkuluokkia on esimerkiksi saaristossa. Sen sijaan internaattityyppiset koulut, joihin lapset lähetetään matkojen takaa, eivät ole enää tätä päivää.
– Heillä on tietenkin oikeus opetukseen äidinkielellään, Aura huomauttaa lahtelaislapsista.
Samaa sanoo Lehtomäki, mutta hän muistuttaa, että lain mukaan opetusta pitää saada korkeintaan 1,5 tunnin matkan päässä.
Matka Vantaalle
mahtuisi lain piiriin
Saila Lehtomäen laskelman mukaan matkustusaika Lahden rautatieasemalta Tikkurilaan ja edelleen Ylästöntielle kestää korkeintaan 55 minuuttia. Junamatkan jälkeen 4,8 kilometrin koulutaksikyyti Tikkurilasta Ylästöön vie pahimmillaankin vain vartin.
Lehtomäki on kellottanut ajan, koska matkat Lahdesta vantaalaiskouluun maksaisivat vain 12 200 euroa vuodessa. Summasta 8 900 euroa hurahtaa koulutaksissa ja 3 270 euroa junassa.
Ylimääräinen kustannus 7. luokan ruotsinkielisestä opetuksesta olisi sen sijaan 28 800 euroa vuodessa. Se perustuu yhden tuntiopettajan palkkakustannuksiin.
– Huomattakoon, että Lahdella ei ole mitään velvoitetta huolehtia naapurikuntien nuorten opetuksesta. Meillä riittää rahareikiä ihan omasta takaa. Kaupungin ei tule laajentaa palvelutarjontaansa naapureiden tarpeiden pohjalta, Lehtomäki kirjoittaa
Miten kuvittelet sitten kielten ryhmiä syntyvän, kun/jos ruotsi poistuu? Miten pienemmissä kouluissa taataan se, että saadaan saksan/ranskan/venäjän ryhmät alkamaan? Tapahtuuko se automaattisesti kun ruotsi poistuu? En ymmärrä tätä asiayhteyttä ja logiikkaa, joten voisitko selventää asiaa.
Oma käsitykseni nimittäin on se, että useilla pienemmillä paikkakunnilla ei edelleenkään (ruotsin poiston jälkeen) synny kuin ehkä yksi muu kieliryhmä englannin lisäksi. Kaikki siis joutuvat käytännön pakosta lukemaan kieliä, joita eivät ole ehkä valinneet ollenkaan.
Nu har den svenska skolan i Lahtis 75 elever.
Wow, onpa iso oppilasmäärä! Huomaa, että ruotsi kiinnostaa.
Jag antar, att de får god undervisning i små grupper och har därmed en god utgångspunkt till fortsatta studier och arbetslivet. Hur är det med fenno? Kan man gömma sig i bakraden och hoppas att ingen märker för att sedan slinka raka vägen till FPA?
Nykyään tosiaan painaa vaakakupissa aika paljon koulun hyvä maine ja tasokas opetus. Se, että koulu sattuu olemaan ruotsinkielinen, ei ole mikään este monelle suomenkieliselle perheelle, vaan usein ruotsi nähdään positiivisena bonuksena. Tämä vaatii tietysti vanhemmilta myös sitoutumista ja valmiutta tukea lasta koko kouluajan.
En stor del av eleverna är säkert tvåspråkiga.
Myös Lappalaisten ja Mustalaisten jotka ovat Suomen Romaaneja pitäisi saada opetusta Ruotsin jaSuomen ja vielä Venäjän kielen lisäksi? Vaikka nuoriso on jo päättänyt näköjään että Engelska riittää,minä ottaisin vielä Esperanton joka peittää ison osan maailman kielisotkuista.Vanhasa vara parempi,ei puhdas Espanja kelvannut edes filmikankaalle.