Lehteen arvosteltavaksi

Voit lähettää suoraan lehteen, mutta hyvin epätodennäköistä, että arvostellaan. Kirja-arvostelujen ulkopuolelle jää suurin osa kustantamojenkin kirjoista, omakustanteita ei arvostella kuin korkeintaan pikkupaikkojen paikallislehdissä, jos olet paikallinen julkkis.

Bodin sivulla kerrotaan, että he lähettävät pyynnöstä arvostelukappaleen toimittajille tai bloggaajille
https://www.bod.fi/kirjailijat/kirjailijapalvelut/arvostelukappaleet.html
Itse teen niin, että lähetän niille tahoille, joita uskoisin voivan kiinnostaa sähköpostin ja kerron tästä mahdollisuudesta ja koetan mainostaa samalla kirjaani kiinnostavasti. En välttämättä lähettäisi kirjaa, koska jos ei heitä kiinnosta, kirja saattaa mennä hukkaan ja minusta se on inhottavaa.

Sähköpostilla kannattaa lähestyä.

Oletko tarjonnut kirjaasi kirjastoille? Jos eivät osta, niin kannattaa sitten omatoimisesti lahjoittaa johonkin kirjastoon jolla on iso kirjastoverkko (ainakin HelMet-kirjastot ja varmaan muitakin suuria on, pienemmät kirjastot ovat muodostaneet kimppoja ympäri Suomen joilla on yhteinen varauskanta). Sitä kautta saa näkyvyyttä kirjalle, todellisille lukijoille. Monet nykyään käyttävät kirjaston verkkosivua tietokantahakuun ja varausten tekemiseen, ja katsovat läpi uutuuksia sekä arvioivat kirjaa siellä. Kirjastovirkailijan kanssa kannattaa myös jutella jos pääsisit kirjastoon esitelmöimään kirjastasi. Tuollaiseen tilaisuuteen voi lehdistönkin kutsua, ellei aiemmin ole sähköposteihin innostuttu.

Sitten kannattaa käydä lisäämässä kirjasi Goodreadsiin jos et ole sitä vielä tehnyt. Ja toimia aktiivisesti siellä, jotta sinun profiilisi ja sitä kautta kirjasi kiinnittäisivät huomiota. Tässä kohtaa on hyvä, jos kirjasi on jo kirjastossa ja ihmiset pääsevät sitä kautta siihen tutustumaan, lainaamaan ja tykästyttyään ostamaankin. Mitä useampi ihminen sen lukee ja jakaa siitä oman arvionsa, sitä enemmän se nousee ihmisten uutisvirtaan.

Tärkeää on huomata tuo, että kirjasto on yhteistyökumppani, vaikka ensi alkuun se voi tuntua "kilpailijalta" omalle kirjamyynnille. Kirjasto lisää näkyvyyttä ja sitä kautta kiinnostusta. Ja mitä enemmän nimi tulee tutuksi, sitä helpompaa on seuraavalla kirjalla nousta mediaan.

Aika paljon vaatii oma-aloitteisuutta ja halua olla näkyvillä jotta kirja nousee ihmisten tietoisuuteen. Niin se tahtoo olla julkkiskirjailijoillakin. Ostokriteerinä käytetään hyvin pitkälti kirjan statusta eli palkintoja ja kirjailijan julkisuuskuvaa.

Laita kaverit ja sukulaiset kehumaan sitä netissä. Niin muutamat "oikeidenkin" kustantamojen kautta julkaisseet tekevät. Myös feikkiprofiilien käyttö on suosittua. Luo kymmenen feikkiprofiilia ja kehu kirjaasi niiden nimissä facebookin kirjallisuusryhmissä.

Moni tekee omakustanteen viimeisenä vaihtoehtona. Onhan se sitten varmaan uran huipentuma kun on tullut hylätyksi oikeiden kustantajien toimesta ja lopuksi vielä joku paikallislehden toimittaja haukkuu kirjan ettei edes paperinkeräykseen kelpaa. Niin, miettikää sitä! Ei se lehtiarvostelu välttämättä ole mairitteleva.

Lehdet vaivautuvat hyvin harvoin julkaisemaan arvosteluja tuntemattoman kirjailijan omakustanteista. Niitä julkaisevat lähinnä pienet paikallislehdet paikallisten kirjoittajien kirjoista. Enemmistö kustannetuistakin kirjoista jää isojen sanomalehtien kirja-arvostelujen ulkopuolelle.

Aina kannattaa kuitenkin yrittää. Lehtien kulttuuritoimituksia on kätevintä lähestyä sähköpostilla ja kysyä, olisivatko kiinnostuneita ottamaan vastaan arvostelukappaleen. Arvostelukappaleen pyytäminen ei automaattisesti tarkoita, että arvostelu myös julkaistaan lehdessä, mutta ainakin se on hyvä alku.