SDP ei halua tasa-arvoista asemaa suomen kielelle vaikka sillä olisi ollut jo sata vuotta mahdollisuus siihen.
Satoja vuosia on suomenkielisiä lyöty ruotsin kielellä ja siten estetty suomen kielen kehitys. Satoja vuosia suomen kielellä ei ollut mitään asemaa vaikka maa oli suomenkielinen.
Ongelma on että suomen kieli ei ole saavuttanut vieläkään tasa-arvoista asemaa ruotsin kielen rinnalla vaikka Venäjän tsaari jo 1860-luvulla aloitti suomen kielen aseman parantamisen maassamme. Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Tasa-arvon puutteesta kertoo pakkoruotsi koska emme pääse siitä eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Olemattomalla kaksikielisyydellä on haitallinen vaikutus enemmistöön. Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa.
Nykyään sitten ruotsin kielen asemaa perustellaan historialla koska ei myönnetä tai ymmärretä ruotsin kielen keinotekoista ja vääryydellä hankittua asemaa historiassa. Tämä siitäkin huolimatta että historialla perusteleminen on tunnetusti argumenttivirhe. Historialla perustelemisella voidaan poistaa naisten äänioikeus ja suomen kielen asema ja kaikenlainen uudistus ylipäätään. Historialla perusteleminen on kuin astuisi kaksi askelta taaksepäin kehityksessä eikä uudistus pääse vaikuttamaan toivotulla tavalla.
Historialla perusteleminen mahdollistaa vanhojen tyhmyyksien kierrättämisen nykyaikaan takaisin ja siksi se on vaarallista ja täydellisesti kiellettyä.
Satoja vuosia on suomenkielisiä lyöty ruotsin kielellä ja siten estetty suomen kielen kehitys. Satoja vuosia suomen kielellä ei ollut mitään asemaa vaikka maa oli suomenkielinen.
Ongelma on että suomen kieli ei ole saavuttanut vieläkään tasa-arvoista asemaa ruotsin kielen rinnalla vaikka Venäjän tsaari jo 1860-luvulla aloitti suomen kielen aseman parantamisen maassamme. Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Tasa-arvon puutteesta kertoo pakkoruotsi koska emme pääse siitä eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Olemattomalla kaksikielisyydellä on haitallinen vaikutus enemmistöön. Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa.
Nykyään sitten ruotsin kielen asemaa perustellaan historialla koska ei myönnetä tai ymmärretä ruotsin kielen keinotekoista ja vääryydellä hankittua asemaa historiassa. Tämä siitäkin huolimatta että historialla perusteleminen on tunnetusti argumenttivirhe. Historialla perustelemisella voidaan poistaa naisten äänioikeus ja suomen kielen asema ja kaikenlainen uudistus ylipäätään. Historialla perusteleminen on kuin astuisi kaksi askelta taaksepäin kehityksessä eikä uudistus pääse vaikuttamaan toivotulla tavalla.
Historialla perusteleminen mahdollistaa vanhojen tyhmyyksien kierrättämisen nykyaikaan takaisin ja siksi se on vaarallista ja täydellisesti kiellettyä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kukaan ei usko reppanoiden vääristelyjä. Onneksi enemmistö päättää demokratiassa, eikä anonyymit nettihäiriköt.
Menkää töihin, tai ulkoilemaan.
Suomessa on ollut pakkoruotsi vuodesta 68. Koulusta on tullut miljoonia sen jälkeen, eli alle 50 vuotiaiden pitäisi kaikkien osata ruotsia. Kysykää kaikilta, jotka puhuvat pakkoruotsin puolesta, miten kokeilu on onnistunut?
Minä esitän avoimen kysymyksen. Paavo Lipponen, miten hyvin sinun mielestäsi suomalaiset osaavat ruotsia? Ahtisaari ja Halonen ovat julkisuudessa valittaneet, etteivät ketkään puhu heille ruotsia. Miten Paavo onko verkostosi Svenska Nu saanut nuoret innostumaan ruotsin opiskeluun? Yo-kirjoituksiin he eivät osallistu.
Ei oppilaat opi mitään muutakaan ainetta sen paremmin, kuin kieliä, mut ei niiden opettamista silti aleta lopettamaan. Get it?
Lopetetaan pakkomatematiikka ja siirretään tunnit hyötyruotsiin.
Suomi nousuun ruotsilla.
Ei ole hyötyruotsia. Sinäkään et edes osaa perustella pakkoruotsia koska se on hyödytöntä.
Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.
Matematiikka on pakollista kaikissa maailman maissa koska se opettaa logiikkaa.
Hyödytöntä ruotsi ei voi olla, sadat tuhannet ovat saaneet töitä, kun osaavat suomen lisäksi ruotsia. Mieti sitä.
Hyötyruotsi on kuin armeijan sadeviitta.
Vähän havulla ropsimalla saadaan ydinlaskeuma pois ja taistelija jatkaa ryssän tuhoamista.
Ruotsinkielen opettelemisesta ei ole kenellekkään mitään hyötyä ja sentakia sitä eivät lapset opikkaan . Olisi paljon järkevämpää poettaa lapsille englannin lisäksi jotakin eurooppalaista tarpeellista kieltä , siis sellaista jota puhuu kymmenet tai sadatmiljoonat ihmiset , vai mitä ?
Ei englantia tarvitse erikseen opettaa, sitä oppii kaikki, se on joka paikassa julkisuudessa, tv, pelit jne. Suomessa on monia satojatuhansia työpaikkoja, joihin pitää osata molemmat kotimaiset, on tosi hyödyllistä osata suomen ja ruotsia, saa helpommin töitä, ei myyntitöissä, kaupassa ym. ranskaa, tai saksaa ekana vaadita, vaan kahta kotimaista.
Hahaaa...tämä on huonoin perustelu pakkoruotsille. Että englantia oppii itsestään.
Miten tämä voisi mitenkään perustella pakkoruotsia?
Oppivelvollisuus on yhdessä päätetty. Pitääkö kouluissa alkaa laittamaan kaikki vapaaehtoiseksi, jos ei jostain syystä huvita opiskella jotain?
Miten sellainen voi mitenkään olla peruste vapaaehtoisuudelle?
Naurettavaa.
Suomessa enemmistö päättää, ei nettihäiriköt, jotka ei ymmärrä perusteita, vaikka löisivät päänsä sellaisiin.
Ei meillä ole pakkoenglantia.
Silti nuoret ei marisen sen opetusta vastaan.
Pakkoruotsia ei opita vaikka pakolla päähän lyödään.
Englanti ei ole Suomen kansalliskieli, ymmärrätkö?
Pakkoruotsia ei opita vaikka pakolla päähän lyödään.
Eikä matikkaa, fysiikkaa jne.
Suomenkielisten pisat kertoo toista.
Toisaalta;
Pakkoruotsia ei opita vaikka pakolla päähän lyödään.
Pisatutkimuksessa on mukana myös kielet.
Tuossa viitatiinkin matematiikkaan ja fysiikkaan koska kaikkihan tietävät:
Pakkoruotsia ei opita vaikka pakolla päähän lyödään.
Johan Vilhelm Snellman oli suomalaismielinen filosofi, kirjailija ja sanomalehtimies. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle.
J.V.Snellman 1806-81
filosofi, valtiomies, lehtimies, senaattori
edisti suomen kielen asemaa
Snellmanin päivä on vakiintunut liputuspäivä
"Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä,
mikäli voimat riittävät.
Paha päivä menee menojaan
niin kuin hyväkin.”
J. V. Snellman
Merikapteenin poika
Johan Vilhelm Snellman syntyi Ruotsissa, Tukholmassa 12.5.1806. Hänen isänsä oli merikapteeni. Lapsuuttaan Johan Vilhelm vietti Kokkolassa, jonne perhe Tukholmasta muutti.
Kun Johan Vilhelm oli vasta 8-vuotias, hänen äitinsä kuoli. Tämän vuoksi poika lähetettiin kouluun Ouluun, jossa hän asui tätinsä luona.
Jo 16-vuotiaana Snellmanista tuli ylioppilas. Opinnot Helsingin yliopistossakin sujuivat hyvin ja Snellman osallistui aktiivisesti myös opiskelijaelämään. Samoihin aikoihin yliopistossa opiskelivat myös mm. Elias Lönnrot ja J. L. Runeberg.
Lauantaiseura, jossa yliopistomiehet keskustelivat mm. politiikasta, taiteesta ja filosofiasta, oli Snellmanille tärkeä ajatustenvaihtopaikka. Filosofian kandidaatiksi Snellman valmistui 1831.
Kansallishengen luomisesta tärkeä tavoite
Snellman vastusti venäläistä hallintoa. Hänen kerrotaan myös olleen omapäinen ja kiivasluontoinen. Kun hän toimi yliopiston opettajana, hän halusi itse päättää, mitä opiskelijoille opettaisi. Tämän vuoksi hän joutui erimielisyyksiin yliopiston johdon kanssa ja erosi tehtävästään.
Vuonna 1839 Snellman lähti opiskelemaan Keski-Eurooppaan. Päämäärät alkoivat selkiintyä: hän halusi herättää suomalaisen kansallishengen. Vaikka sivistyneistö puhui ruotsia, hänen mielestään suomen kielestä olisi pitänyt tulla koulun ja virastojen kieli.
Snellman halusi myös edistää tavallisen kansan kouluttamista ja sivistämistä. Hän piti myös tärkeänä suomenkielisen kirjallisuuden julkaisemista sekä oman rahan saamista.
Palattuaan ulkomailta Suomeen Snellman joutui huomaamaan, etteivät hänen aatteensa miellyttäneet kaikkia – varsinkaan venäläisiä vallanpitäjiä. Häntä pidettiin jopa vaarallisena kiihkoilijana, eikä hän saanut enää virkaa yliopistossa.
Sanomalehdet vaikuttamisen välineeksi
Snellman muutti Kuopioon, jossa hän toimi koulun rehtorina. Vuonna 1844 hän alkoi julkaista kahta lehteä, Maamiehen ystävää ja Saimaa. Maamiehen ystävä oli maan ainoa suomenkielinen sanomalehti ja se oli helppolukuisena tarkoitettu tavallisen kansan tietoja ja taitoja lisäämään.
Ruotsinkielisessä Saima-lehdessä käsiteltiin valtiollisia ja yhteiskunnallisia asioita, mm. kielikysymystä ja koululaitoksen suomalaistamista. Se herätti paljon närkästystä varsinkin arvostelun kohteeksi joutuneissa. Lehti joutui sensuurin kohteeksi ja määrättiin lakkautettavaksi. Snellmanin pyrkimykset saivat tämän jälkeenkin paljon kannatusta.
Perhe-elämää
Naimisiin Snellman meni 40-vuotiaana vasta 18-vuotiaan Johanna Vennbergin kanssa. Kerrotaan, että vaikka perhe oli Snellmanille tärkeä, hän käyttäytyi itsevaltiaan tavoin huolehtien lähes kaikista talon asioista ruuan tarjoilusta ikkunaverhojen kiinnittämiseen.
Vaimo Johanna kuoli jo 29-vuotiaana, ja Snellman jäi leskenä kasvattamaan viittä pientä lasta.
Arvostusta ja vaikuttamismahdollisuuksia
Vuonna 1849 Snellman muutti Kuopiosta Helsinkiin. Aluksi hän ei saanut muuta työtä kuin konttoristin tehtävän kauppaliikkeessä. Vähitellen suhtautuminen Snellmaniin ja hänen aatteisiinsa kuitenkin muuttui myönteisemmäksi. Yliopiston professorin viran hän sai vuonna 1856.
Seitsemän vuotta myöhemmin keisari nimitti Snellmanin senaattoriksi, hallituksen jäseneksi ja Suomen valtiovarojen hoitajaksi. Hän sai aatelisarvon ja osallistui aateliston edustajana valtiopäiville, silloisen eduskunnan päätöksentekoon.
Tavoitteet toteutuvat
Snellman vaati suomen kielen edistämistä kansan sivistystason nostamiseksi. Keisari Aleksanteri II allekirjoitti vuonna 1863 Snellmanin tuoman kieliasetuksen, jolla sovittiin, että Suomesta tulee 20 vuoden kuluessa virallinen kieli oikeuslaitoksessa ja opetuksessa käytettäväksi ruotsin rinnalle. Suomesta ei tullut tasavertaista kieltä ruotsin kanssa kuin vasta 1.1.1923 kielilaissa.
Snellman vaikutti myös siihen, että Suomi sai oman markan vuonna 1860. Snellmanin kuva onkin esiintynyt suomalaisissa seteleissä ja hänen patsaansa sijaitsee Suomen Pankin edustalla.
Johan Vilhelm Snellman kuoli Kirkkonummella 4.7.1881. Eläessään hän oli fennomaani – suomalaisuuden kannattaja, lehtimies, filosofi, professori, senaattori, talousmies, valtiopäivämies ja perheenisä. Ei ole ihme, että häntä pidetään Suomen suurimpana valtiomiehenä.
Sampo Terho tulee poistamaan pakkoruotsin hänestä tulee hetkessä suurempi valtiomies, kuin Matti Vanhasesta tai Paavo Lipposesta.
Lauantaiseura voitaisiin herättää henkiin. Kokoontumistalo on myynnissä.