Minäpä haluan jakaa teille sen, miksi minä en ole ateisti.
Kun minä olin noin 6-vuotias, olimme vanhempiemme mökillä Mäntyharjussa, meillä oli myös ikioma järvi mökin vierellä.
Olen ainut lapsi perheessäni, joten yleensä mökillä ollessa leikkini olivat vain minun itseni kanssa. Eräänä kesäpäivänä olin mennyt liian syvälle veteen ja jouduin paniikkiin, tästä edespäin en muista itse mitään, mutta olin todennäköisesti joutunut niin paniikkiin, että en pystynyt huutamaan apua. Vanhempani sanoivat, että ikkunasta katsoessa, he olivat ihmetelleet, mihin olin kadonnut ja isä oli lähtenyt etsimään minua. Ja kauhuikseen löytänyt minut kellumasta vedestä mahalleen.
Hän oli juossut veteen ja hakenut minut, aloittanut elvytyksen ja samalla äiti oli nähnyt ikkunasta ja soittanut ambulanssin, tosin minulle tuli sieltä helikopteri.
Olin ollut 20 minuuttia elottomana ja vaikka en muista tapahtumia tästä kovin hyvin, muistan, missä sieluni oli tuon 20 minuutin ajan, paikassa jossa ei ollut aikaa, ainakaan samalla tavalla kuin täällä.
Olin valoisassa paikassa, minulla oli hyvä olla, euforinen olo, enkelien ympäröimänä, tiesin heti, että olen taivaassa, koska yksi enkeleistä oli tätä tapahtumaa puoli vuotta ennen kuollut isoäitini, joka hymyili minulle nätisti. Sen jälkeen hän sanoi rauhoittavalla äänellä, että "Jumala ei odota sinua vielä, sinun aikasi ei ole vielä."
Jokin siinä paikassa kuitenkin veti minua puoleeni, olisin halunnut jäädä, se tuntui kodilta enemmän kuin mikään paikka, mutta hiljalleen aloin kuulla äitini itkua, tai huutoa enemmänkin, kunnes heräsin siihen kun oksennan vedet keuhkoistani ja äiti ja isä ryntäävät luokseni.
Sen jälkeen myös muistikuvani ovat loppupäivältä hyvin sumeat. Seuraava muistikuva on vasta sairaalassa, muistan kun lääkäri tutki minua, mutta sitten taas muisti pätkii.
Olin kertonut tästä ainoastaan vanhemmilleni, he tukivat minua ja uskoivat minua, tai siis ainakin väittivät näin teini-ikääni saakka.
Tämä on täysin todellinen tapahtuma.
Jolloin heidän mielestään uskoni alkoi mennä jo sairaaksi ja he sanoivat ensimmäistä kertaa minun kokemukseni olleen vain lapsen vilkasta mielikuvitusta.
Vaikka se ei ollut, koska siitä tapahtumasta lähtien, minä olen tuntenut, että on jotain meitä suurempaa, jotain, joka pitää meistä huolta ja päättää, mitä meille tapahtuu. Päättää onko aikamme kuolla.
17-vuotiaana muutin pois kotoa, jätin hyvästit pettturivanhemmilleni ja siitä asti olen elänyt omillani ja saanut palvoa jumalaa niin paljon kuin koen tarpeeksi.
Tämän kokemuksen takia, minä en voisi olla ateisti, jumala pelasti henkeni.
Kun minä olin noin 6-vuotias, olimme vanhempiemme mökillä Mäntyharjussa, meillä oli myös ikioma järvi mökin vierellä.
Olen ainut lapsi perheessäni, joten yleensä mökillä ollessa leikkini olivat vain minun itseni kanssa. Eräänä kesäpäivänä olin mennyt liian syvälle veteen ja jouduin paniikkiin, tästä edespäin en muista itse mitään, mutta olin todennäköisesti joutunut niin paniikkiin, että en pystynyt huutamaan apua. Vanhempani sanoivat, että ikkunasta katsoessa, he olivat ihmetelleet, mihin olin kadonnut ja isä oli lähtenyt etsimään minua. Ja kauhuikseen löytänyt minut kellumasta vedestä mahalleen.
Hän oli juossut veteen ja hakenut minut, aloittanut elvytyksen ja samalla äiti oli nähnyt ikkunasta ja soittanut ambulanssin, tosin minulle tuli sieltä helikopteri.
Olin ollut 20 minuuttia elottomana ja vaikka en muista tapahtumia tästä kovin hyvin, muistan, missä sieluni oli tuon 20 minuutin ajan, paikassa jossa ei ollut aikaa, ainakaan samalla tavalla kuin täällä.
Olin valoisassa paikassa, minulla oli hyvä olla, euforinen olo, enkelien ympäröimänä, tiesin heti, että olen taivaassa, koska yksi enkeleistä oli tätä tapahtumaa puoli vuotta ennen kuollut isoäitini, joka hymyili minulle nätisti. Sen jälkeen hän sanoi rauhoittavalla äänellä, että "Jumala ei odota sinua vielä, sinun aikasi ei ole vielä."
Jokin siinä paikassa kuitenkin veti minua puoleeni, olisin halunnut jäädä, se tuntui kodilta enemmän kuin mikään paikka, mutta hiljalleen aloin kuulla äitini itkua, tai huutoa enemmänkin, kunnes heräsin siihen kun oksennan vedet keuhkoistani ja äiti ja isä ryntäävät luokseni.
Sen jälkeen myös muistikuvani ovat loppupäivältä hyvin sumeat. Seuraava muistikuva on vasta sairaalassa, muistan kun lääkäri tutki minua, mutta sitten taas muisti pätkii.
Olin kertonut tästä ainoastaan vanhemmilleni, he tukivat minua ja uskoivat minua, tai siis ainakin väittivät näin teini-ikääni saakka.
Tämä on täysin todellinen tapahtuma.
Jolloin heidän mielestään uskoni alkoi mennä jo sairaaksi ja he sanoivat ensimmäistä kertaa minun kokemukseni olleen vain lapsen vilkasta mielikuvitusta.
Vaikka se ei ollut, koska siitä tapahtumasta lähtien, minä olen tuntenut, että on jotain meitä suurempaa, jotain, joka pitää meistä huolta ja päättää, mitä meille tapahtuu. Päättää onko aikamme kuolla.
17-vuotiaana muutin pois kotoa, jätin hyvästit pettturivanhemmilleni ja siitä asti olen elänyt omillani ja saanut palvoa jumalaa niin paljon kuin koen tarpeeksi.
Tämän kokemuksen takia, minä en voisi olla ateisti, jumala pelasti henkeni.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Hyvin ruma ja valheellinen tarina. Syytät vanhempiasi pettureiksi!! Oletko aivan terve?
Isoäitisi enkelinä!!!!!! Sallitteko kysyä, oletko ehkä joku rahastava uuspappi ja joka on keksinyt ihkaoman teologian.
Tässä tarinassa ei ole mitään rumaa tai valheellista, koskettava tarina uskoon tulemisesta.
Raamatun itara huorissa käyvä omahyväinen kuuro sikajumala ei auttanut kun rukoilee. Siksi Jumala on minulle jumala pienellä j:llä koska jeesus ei ole edes jumala tai olemassa. Kaikkivoipa näkee kaiken, muttei auta. sadistinen sika
Hapenpuutteen aiheuttamia hallusinaatioita on esiintynyt muillakin ihmisillä ja niitä on saatu aikaan myös laboratoriossa.
Hapenpuute aiheuttaa myös aivovaurioita, mikä selittääkin oikein hyvin avaajan säälittävien räpellysten älykkyystason. Avaajan henkinen kehitys siis pysähtyi 6-vuotiaana ja jäi sille tasolle pysyvästi, kuten hänen viesteistään niin selkeästi näkyykin.
Minä en ole 6-vuotiaan tasolla, kävin lapsena säännöllisesti tutkimuksissa tämän tapahtuman jälkeisinä aikoina, vuosia. Ja kehityin ihan normaalisti.
Sorry nyt vaan mutta sinun kirjoituksesi ovat täsmälleen samaa tasoa kuin 6-vuotiaan kirjeet joulupukille. Kaikesta näkyy ettet ole koskaan kasvanut aikuiseksi, etkä ole oppinut erottamaan lapsellisia satuja todellisuudesta.
"Minä en ole 6-vuotiaan tasolla, kävin lapsena säännöllisesti tutkimuksissa tämän tapahtuman jälkeisinä aikoina, vuosia. Ja kehityin ihan normaalisti. "
kuinka moni "normaali" teillä päin testaa itseään?
Kiitos kertomuksesta. Se on uskottava.
Enkelit olemme me toisessa olomuodossa. Tutut ovat meitä vastassa kun siirrymme henkimaailmaan. Sinun aikasi ei vielä ollut, totta.
Tottakai, kiitos että hyväksyt Raamatun jumalan olevan vain jumalan liki saatnan veroininen kiduttaja.
..niin, uskottava..mutta onko se totta?.. se onkin sitten kokonaan toinen juttu!!
Ihminen ei voi olla enkeli kuoleman jälkeenkään, koska enkeleillä ei ole vapaata tahtoa. Tämä on yhteisymmärrys uskonnoissa.
Lopeta valehtelu ja tee parannus elämässäsi.
Jumala on Totuus, Perimmäinen Todellisuus. Jos Perimmäinen Todellisuus ja Totuus ei sinulle riitä totuudeksi ja todellisuudeksi, minä epäilen suuresti sinun järkesi juoksua.
Kyllä, Jumala on todellinen, todellisuuden perimmäinen syy ja muoto.
Kuolema on harha.
Henki ei kuole.
Tämän jos ateistikin saisi päähänsä, niin moni asia selviäisi.
..jumala on totuus" ja tuohon pitäisi uskoa..nuo beben höpötykset ovat vain sanan helinää,vailla mitään todellista totuuspohjaa, Mihin sinä Bebebebe pyrit, kun täällä Ateistipalstalla kirjoittelet kaikenlaista?? Joo, minun järjen juoksussa olisi varmasti toivomisen varaa!
Hieno juttu! :)
<< Eräänä kesäpäivänä olin mennyt liian syvälle veteen ja jouduin paniikkiin, tästä edespäin en muista itse mitään >>
Niinpä. Eiköhän juuri tämä kerro ihan kaiken: et oikeasti edes muista mitään koko tapahtumasta. Koko muisto on siis tuon paniikin alkamisen ajankohdasta eteenpäin pelkästään myöhemmin luotu valemuisto.
Oletko ihan aidosti tutustunut, mitä ihmisen mielestä ja muistamisesta tiedetään nykyisin ? Lue vaikka tuo:
http://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/kipea_muisto_voi_olla_valemuisto
Siinä todella kerrotaan, että ihminen voi luoda itselleen muiston, jota hän pitää ehdottomasti tapahtuneena vaikka kyse olisi ihan tapahtumattomastakin tapahtumasta. Monesti tietysti tuollaiseen valemuistoon liittyy jokin ihan oikea tapahtuma, jonka ympärille ihminen alkaa tuottaa uusia muistoja, joita ei sitten oikeasti olekaan tapahtunut. Eikä yksittäisellä ihmisellä ole mitään keinoa selvittää, onko muisto aito tapahtuma vai valemuisto - siis jos itse tapahtumasta ei ole objektiivista todistusaineistoa (kuten tässäkään tapauksessa ei ole: on vain yksittäinen "läheltä piti" -tilanne mutta ei mitään mikä todistaisi tämän tilanteen ympärille kasautuneesta "kokemuksestasi").
Itse asiassa kun luet vaikkapa tuota linkattua juttua, niin siellähän sanotaan suoraan, että juuri nimenomaan lasten muistikuvat eivät vaan yksinkertaisesti ole jäsenneltyjä kokonaisuuksia (millaisen muistikuvan eli valemuiston olet mielestäsi saanut tapahtumasta, josta et omien sanojesi mukaan muista mitään). On vain fragmentteja, joista ihminen sitten kokoaa valemuiston päättelemällä jotain, mihin itse sattuu uskomaan. Eikä tällaista valemuistoa voi erottaa todesta.
<< Tämä on täysin todellinen tapahtuma. >>
Mikä siinä oikeastaan oli täysin todellista ? Sekö, että meinasit hukkua ? Vain se eikä mikään muu ?
Tuskin ainakaan muistikuvasi on ainakaan kokonaisuudessaan todellisia vaikka se saattaa Sinusta tuntua aivan täysin todelliselta ja ehkä jopa selkeimpänä "muistona" kaikista.
<< Jolloin heidän mielestään uskoni alkoi mennä jo sairaaksi ja he sanoivat ensimmäistä kertaa minun kokemukseni olleen vain lapsen vilkasta mielikuvitusta. >>
Ja mitä se sitten oli ? Niin, Sinä et voi sitä millään keinolla tietää. On siis erittäin suuri todennäköisyys, että vanhempasi olivat ihan oikeassa.
<< Vaikka se ei ollut, koska siitä tapahtumasta lähtien, minä olen tuntenut, että on jotain meitä suurempaa, jotain, joka pitää meistä huolta ja päättää, mitä meille tapahtuu. >>
Tällainen toive, tai sanotaanko unelma, olisi tietysti lohdullinen - ja siksi sellaiseen on erityisen helppo alkaa uskoa. Ihminen vähän niin kuin hakee tuollaista tuntemusta vaikka sillä ei ole mitään todellisuuspohjaa.
<< Tämän kokemuksen takia, minä en voisi olla ateisti, jumala pelasti henkeni. >>
Eikös se sentään ollut isäsi ja lääkintähenkilökunta.
Älä nyt hyvänen aika keksi tuollaista paskaa ihan maallisesta pelastustehtävästä.
Muistan minä, mihin sieluni meni, mutta täällä maanpäällä muistikuvani ovat hyvinhyvin heikkoja. Vahvasti muistan sen, kun menin paniikkiin, minkä jälkeen muistini hävisi täällä maanpäällä, tai no vedessä. En muista sitä kohtaa kuin olisin menettemässä tajuntani tai kuin olisin hukkumaisillani. Vaan muistini jää siinä kohtaa kesken, kunnes kuitenkin sieluni siirtyi taivaaseen.
Muistoni ei ole valemuisto, siitä olen varma.
En lue tuollaista tiedehumpuukkia, se ei aivan ole minun juttuni.
Kaikki tuona päivänä oli todellista, että meinasin hukkua, olin taivaassa kosketuksessa enkeleihin, isoäitiini ja se, että jumala halusi minun elävän viellä täällä. Itse asiassa, en vain meinannut hukkua, minä hukuin, mutta heräsin henkiin, olin kuollut. Se on ihan lääkärinpapereissa todistettuna, mutta valitettavasti kaikki paperit ovat äidilläni, enkä ole puhunut hänelle moneen vuoteen.
Halusin sanoa vielä erikseen, että tämä tapahtuma on täysin todellinen, koska täällä on ollut ihmisiä, jotka ovat uskoneet minun olevan vain trolli ja oikeasti ateisti ja nyt halusin vain selventää, miksi minä en todellakaan halua ikinä olla ateisti.
Olen sen velkaa jumalalle.
Halusin tuon tapahtuman jälkeen käydä kirkossa usein, sain myös kymmenen vuotiaana raamatun itselleni luettavaksi ja olen tuntenut jumalan läsnäolon siitä päivästä saakka kuin minä heräsin kuolleista.
Rukoilin ja kiitin jumalaa kaikesta, kunnes sitten vanhempani kumman syystä huolestuivat, että pidin jumalaa niin isona asiana elämässäni, he eivät hyväksyneet uskoani, olisivat halunneet laittaa minut suljetulle vain koska uskoin jumalaan, mutta se ei onneksi riittänyt syyksi, koska siinä ei ole mitään sairasta!
Minä tiedän, että se on todellista ja minusta on loukkaavaa väittää muuta. Sama asia kuin minä sanoisin, että sinun äitisi ei ole olemassa, koska minä en ole nähnyt häntä.
Jos jumala olisi päättänyt, että hän haluaa pitää minut taivaassa, ei isäni olisi pystynyt minua elvyttämään ja olisin taivaassa enkelinä vieläkin. Ikuisesti. Jumala päätti, että isäni elvytys tulisi pelastamaan minut. Jumala uskoi, että minussa on jotain ainutlaatuista, jotain miksi hän minut halusi vielä tänne, ja minä tiedän sen syyn. Hän halusi minut lähettilääksi, kertomaan teille, että taivas ja jumala on, se on todellinen. Näette sen vielä.
Hohhoijaa.
"Muistoni ei ole valemuisto, siitä olen varma."
Niin, jos ne valemuistot erottaisi niistä oikeista, vain olemalla varma, niin eihän meidän tarvitsisi puhua vale"muistoista".
Tuo ihmisen muistin taso on tullut vastaan lukemattomia kertoja, ihan vastikään tuli eteen tapaus jossa kaksi ihmistä puhui reilun 10-vuoden takaisesta tapauksesta, jossa toinen syytti toista melko vakavasta asiasta ja kertoi mm. miten se toinen henkilö oli mm. rikkonut oven sisään ja rynnännyt huoneeseen yms.
Toinen sitten pyyteli anteeksi että en ole noin mielestäni käyttäytynyt mutta en muista kaikkia yksityiskohtia.
Mutta mita tapahtui oli, että kyseisestä jutusta löytyi videonauha jonka eräs porukan kavereista oli kuvannut vierestä ja mitä siitä selvisi oli että koko kertomus oli jotain aivan muuta kuin mitä väitteet siitä olivat.
Mm. tuo väitetty oven rikkominen ja sisään ryntääminen näkyi videolla, mutta siten että tyyppi ovasi oven normaalisti, kurkisti sisään vaihtoi muutaman sanan sisällä olijan kanssa, tuuppasi oven kiinni ja poistui paikalta edes astumatta huoneeseen. Ja tämä muuttui toisen päässä siten, että toinen oli muka rynnännyt sisälle karmit kaulassa.
Ihmisen muistiin ei ole tosiaan luottaminen ja asioita on äärimmäisen helppo muistaa väärin ja alkaa sitten vahvistamaan väärää kertomusta.
"En lue tuollaista tiedehumpuukkia, se ei aivan ole minun juttuni."
Ja tuosta näkeekin tasosi ja kykysi ajattelijana. Sormet korviin ja huudetaan la-la-la-la-laa niin todellisuus menee pois. Jos se sinun jumalasi on niin kovin totta ja todellista, sinun ei tarvitsisi pelätä todellisuutta ja rajata itseäsi pienen kuplan sisään jossa keskityt kuuntelemaan vain niitä asioita joihin haluat uskoa.
Se on humpuukkia silloin kun se ei sovikaan maailmankuvaasi, mutta silti sujuvasti käytät kaikkia muita humpuukkitieteen tuotoksia, kuten esim. tietokoneita. Tuollainen tekopyhyys näyttää olevan monien palstalla pyörivien etenkin tiedevastaisten perusasenne. Saarnataan internetissä näppäimistö sauhuten miten tiede onkaan saatanasta, näkemättä omissa touhuissa mitään erikoista. Tiede on humpuukia tasan niin pitkään kuin se esim. pelastaa sinun tai läheisesi hengen, sitten voikin taas sujuvasti palata saarnaamaan sitä vastaan.
Ja juuri noin ihmismieli toimii. Sinä haluat että asiat on totta siten kuin haluat sen olevan, ja kaiken mikä sotii maailmankuvaasi vastaan, suljet pois humpuukina tai turhana tms.
Ironisinta koko jutussa itseasiassa olisi se, että jos nämä tieteen turhuudesta saarnaavat tekisivät kuten opettavat, hyvin moni heistä menehtyisi jo ennen aikuisuuttaan esim. johonkin hyvin pienestä alkaneeseen tulehdukseen tai muuhun nykylääketieteellä helposti hoidettavaan vaivaan jotka ovat kuitenkin hengenvaarallisia hoitamattomina.
"Minä tiedän, että se on todellista ja minusta on loukkaavaa väittää muuta. Sama asia kuin minä sanoisin, että sinun äitisi ei ole olemassa, koska minä en ole nähnyt häntä. "
Äiti vs. jumala analogia on surkea. Etenkin nykyisin useimpien äideistä on olemassa mm. valokuvia ja muita videoita ja tallenteita ja henkilön iästä ja tuurista riippuen monien äitien kanssa voi vielä ihan puhuakin jos eivät ole vielä menehtyneet pois.
Äitien olemassaolo ei ole sellainen asia josta meidän täytyisi väitellä, koska ne samaiset äidit elävät ympärillämme 24/7, monet meistä jopa ovat niitä ja edes nykyään kaikkia synnytyksiä ei hoidata nukutuksessa. Lapset eivät vain ilmesty tyhjästä, me tiedämme miten se homma menee jo kohtalaisen hyvin.
Kertoaksemme äitien olemassaolosta tarvitse kaivaa esiin jotain kirjaa jossa kerrotaan mystisistä äideistä ja heidän ihmeteoistaan ja että meidän tarvitsisi pyöriä netissä saarnaamassa siitä että äidit ovat olemassa. Koska se on asia jonka suurin osa meistä tietää puhtaasti kokemuksemme kautta.
Jumalan tapauksessa kyse on uskosta eikä edes suurin osa maailman uskovista usko samaan jumalaan vaan sekin menee hassunhauskasti alueittain, eli käytöntö on ollut että uskot niihin oman alueesi paikallisiin jumaliin ja henkiin. Nykyään mm. sen humpuukitieteen ja sen keksintöjen ansioista mm. kristinuskon jumalasta on kuullut yhä useampi henkilö, mutta sekään ei ole muuttanut tilannetta vaan suurin osa uskoon pääosin siihen jumaluuteen joka hänelle on lapsena opetettu.
”Muistoni ei ole valemuisto, siitä olen varma.”
Mutta kun valemuistoa ei voi millään erottaa oikeasta muistosta. Se tuntuu aivan tismalleen yhtä todelliselta kuin oikean tapahtuman aiheuttama muisto. Tai, mikäli kyse oli hapenpuutteen aiheuttamasta hallusinaatiosta, niin harhakuvitelmakin voi tuntua aivan aidolta. Oli miten tahansa, uskon kyllä, että mielestäsi muistosi on aito. Mutta kun se ei todista yhtään mitään sen oikeellisuudesta.
”En lue tuollaista tiedehumpuukkia, se ei aivan ole minun juttuni.”
Eli ylimieleisesti vain sivuutat Sinun kannaltasi kiusalliset asiat. Mutta ymmärräthän, että vaikka kuinka tiukasti suljet silmäsi tutkimustuloksilta, se ei tee niistä pätemättömiä. Jos ne eivät mielestäsi virheellisiä, perustele miksi, äläkä vain ohita niitä.
”… olin taivaassa kosketuksessa enkeleihin, isoäitiini…”
Isoäitisi mainitseminen herättää vahvimmat epäilyt siitä, että kyseessä on valemuisto / hallusinaatio: vaikka hyvin yleisissä mielikuvissa kuolleet sukulaiset odottavat taivaassa, niin asiahan ei ole näin, mikäli Raamattuun on uskominen. Ihmiset päästetään taivaaseen vasta viimeisen tuomion jälkeen. Tämä aika oleellinen seikka tuppaa unohtumaan erilaisten taivaskokemusten yhteydessä, luultavasti siksi, että niitä kokeneet ovat muodostaneet kokemuksensa taivasta koskevien mielikuviensa varassa. Jos nyt oletetaan, että todella kävit taivaassa ja näit isoäitisi, niin siinä tapauksessa yksi kristinuskon keskeisimmistä opinkappaleista on virheellinen, mietipä sitä. (Sinänsä huvittaa miten usein käy näin, että ateisti joutuu opettamaan kristitylle tämän uskon peruskappaleita.)
”Itse asiassa, en vain meinannut hukkua, minä hukuin, mutta heräsin henkiin, olin kuollut.”
Tämä on kyllä täysin uskottavaa. Tavallisesti ihminen kykenee pidättämään hengitystä 2-3 minuuttia ja tämän perusteella voi helposti luulla, että 20 minuutin hukuksissa olemisesta selviäminen olisi ihmeellistä. Ei se nyt niin ihmeellistä ole. Vaikka yli 10 minuutin hukuksissa olon jälkeen todennäköisyys selvitä alkaa laskea jyrkästi, vasta puoli tuntia on raja, jonka ylittymisen jälkeen elvytys todennäköisesti on turhaa. Toki tätäkin pidempään hukkuneena olleita on saatu elvyttyä poikkeustapauksissa. Vaikka ihmisessä ei ole elonmerkkejä, se ei tarkoita, että hän olisi aivokuollut. Tästä syystä ihminen julistetaan kuolleeksi vasta kun on varmuus siitä, että elvytys ei auta.
” Se on ihan lääkärinpapereissa todistettuna”
Todistetaanko niissä, että Sinut julistettiin kuolleeksi? Jos näin on, minkä takia Sinua sitten elvytettiin sen jälkeen? Kuolleeksi julistaminen kun tarkoittaa sitä, että elvyttämisen todetaan olevan hyödytöntä. Vai todetaanko papereissa, että Sinulla ei ollut elonmerkkejä. Se on eri asia. Elonmerkkien, esim. pulssin, puute on aivan tavallista hukkumistapauksissa, joissa elvytys on sitten onnistunut. Siinä ei ole mitään ihmeellistä.
” Halusin sanoa vielä erikseen, että tämä tapahtuma on täysin todellinen, koska täällä on ollut ihmisiä, jotka ovat uskoneet minun olevan vain trolli”
Sinänsä kertomuksesi hukuksissa olostasi ja siitä, että koit olleesi taivaassa (mikä ei tarkoita oikeasti olit siellä, vaikka kuinka varma olet asiasta), ovat uskottavia. Trolliepäilykset ovat ennemminkin heränneet yleisestä kirjoitustyylistäsi: et keskustele vaan saarnaat, et perustelu väitteistäsi, toistat kuluneita argumentointivirheitä, olet ylimielisen varma oikeassa olostasi, et suostu ottamaan huomioon kannaltasi kiusallisia seikkoja jne. Kaiken kaikkiaan annat itsestäsi, ja sitä kautta kristityistä, pöyhkeän ja tietämättömän kuvan, vaikka se ei varmasti ole tarkoituksesi. Jos minä ryhtyisin kristittyä esittäväksi trolliksi, ulosantini olisi luultavasti jokseenkin samanlaista kuin Sinun. Kuten Poen ”laki” sanoo: ääri-ilmiön [eli tässä tapauksessa uskonnollisen fundamentalismin] parodiaa on mahdotonta erottaa aidosta ääri-ilmiöstä.
<< Muistan minä, mihin sieluni meni, mutta täällä maanpäällä muistikuvani ovat hyvinhyvin heikkoja. >>
Siis kokemus on varsin todentuntuinen vaikka itse muisti oli varsin heikko noin ylipäätään. Wikipedia kirjoittaa määritelmän valemuistolle näin: "Valemuisto on muisto, joka voi kokemuksellisesti tuntua hyvinkin todelta, mutta joka todellisuudessa on osittain virheellinen tai jopa kokonaan keksitty.". Voimakas kokemus, josta siis käytännössä ei voi olla tarkkaa muistikuvaa vaan pelkkä korkeintaan fragmentteihin perustuva henkilön itsensä luoma ajatuksellinen tarina. "Kokemuksesi" on siis oikein malliesimerkki valemuistosta.
<< Muistoni ei ole valemuisto, siitä olen varma.
Minä tiedän, että se on todellista ja minusta on loukkaavaa väittää muuta. >>
Ymmärrän toki, että saattaa kuulostaa loukkaavalta, että todellisuuskäsitystäsi epäillään. Tilanne on kuitenkin se, että ihmisille on todellakin tehty tällaisia valemuistoja ihan tarkoituksellisesti. He kuvittelevat ihan samalla tavalla kuin Sinä nyt, että muistot kertoisivat ihan oikeasta ja aidosta tapahtumasta, mutta valitettavasti muistaminen ja tapahtuman aitous eivät ole sama asia. Valemuistoista on tehty tutkimus, jossa ihminen luo itselleen valemuiston ostoskeskukseen eksymisestä lapsena (terapeutin avustuksella). Sitten kun tutkimukseen osallistujalle paljastettiin, että tämä muisto tehtiin heille ihan tarkoituksella eikä tällaista tapahtumaa ole oikeasti tapahtunut, niin: "Loftus ja Pickrell havaitsivat myös, etteivät jotkut tahdo millään luopua valemuistoistaan senkään jälkeen, kun heille on kerrottu niiden valheellisuudesta. Esimerkiksi eräs nainen totesi valemuistostaan: ”Muistan täysin, kuinka kävelin ympäri niitä pukukoppeja eikä äitini ollut sillä osastolla, millä hän oli sanonut olevansa. Ymmärrätkö?”".
http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/valemuisto.html
Vaikka ihmiselle siis kerrotaan, että muisto on valemuisto, niin hän ei siltikään ymmärrä sen olevan keksitty muistikuva. Niin todelliselta se vaikuttaa.
Sinulla ei siis ole mitään keinoa osoittaa tuota ehdotonta tuntemustasi aidoksi tapahtumaksi. Itse asiassa se fakta, että tuon ikäinen lapsi ei käytännössä voi muistaa tuollaista muistikuvaa (ainakaan tuollaisesta tapahtumasta, jossa jopa tajunta on heikentynyt), sotii vastaan ehdottomuuttasi. Ihan varmasti ainakin osa tuosta "kokemuksestasi" on siis välttämättä jotain muuta kuin mitä oikeasti on tapahtunut.
<< Itse asiassa, en vain meinannut hukkua, minä hukuin, mutta heräsin henkiin, olin kuollut. Se on ihan lääkärinpapereissa todistettuna >>
Tässä ainakin on erityisen hyvä todiste siitä, että Sinulla on valemuistoja: lääkärin paperissa ei takuulla ole lukenut "todettiin kuolleeksi" ja sitten "selvisi kuitenkin". Kuolleeksi toteaminen tehdään nimittäin huomattavasti pidemmän ajan kuluttua kuin puoli tuntia sydämen pysähtymisestä. Pelkkä sydämenpysähdyshän ei ole kuolema. Kuolemassahan todetaan muutkin elintoiminnot loppuneeksi (pysyvästi).
Näin siis aika muuttaa Sinunkin muistojasi asioista. Ne eivät pidä yhtä todellisuuden kanssa. Tämän jälkeen Sinun on aika vaikea valehtelematta väittää muistiasi täydellisen oikeaksi kaikilta osin.
<< Jumala päätti, että isäni elvytys tulisi pelastamaan minut. >>
Ei elvyttämisessä tarvita mitään saunatonttuja/jumalia/keijukaisia tai ufomiehiä. Se on ihan kylmää fysiologiaa.
Uskomuksesi on täysin todisteeton ja suorastaan hömelö.
<< En lue tuollaista tiedehumpuukkia, se ei aivan ole minun juttuni. >>
Mitä luulet, olisiko Jumala ihan aidosti halunnut Hänestä saarnaamaan ihmisen, joka perustelee väitettään nimenomaisella tyhmyydellä, tuottamuksellisella ja muuttumattomalla luihin ja ytimiin menevällä tyhmyydellä ? Niin, asioista selvää ottaminen on järkevää ja tietoa lisäävää. Siitä kieltäytyminen on tyhmyyttä. Nyt siis argumenttisi redusoituu näin: "pitää olla riittävän tyhmä, että voi uskoa". Jos Jumala todella olisi olemassa, niin Hän ei takuulla valitsisi uskonsotureikseen kaikkein tyhmimpiä ihmisiä, jotka eivät takuulla saa ketään käännytettyä koska eivät osaa perustella väittämiään mitenkään. Kai Hänen valtansa hiukan parempaan pitäisi riittää ?
Niin, aika selkeästi siis kaikki rationaalisuuteen perustuvat seikat ovat osoittamassa, että koko jorinasi on itse itsellesi tuottamia "kokemuksia", joita ei tässä todellisuudessa ole tapahtunut.
..paljon puhetta, vähän villoja,hohhoijjaa itsellesikin.. Sinun tyylisi on ylimielinen,hyökkäävä ja aggressiivinen,mikä selittynee nuorella iälläsi tai hyvin rajoittuneilla elämänkokemuksillasi noin muuten ja lisäksi olet aivan sokeutunut sille, että oma ylimielisyytesi ohittaa aloittajan kertomat, Sinulle kiusalliset asiat...Well, laillasi "ajattelevia" tunnen lukuisia eikä heistä yksikään ole sellainen henkilö, jonka sydmen ja sielun luottaisin olevan hyväntahtoisuutta täynnä,tai edes satunnaisesti puolillaan. Toivotaan,että pääset rajakokemuksesta osalliseksi sinäkin,johan loppuu turha rutina ja ihmisten ilkeämielinen ja sitämyöten aivoton mollaaminen! Aloittajalle suuri kiitos kertomuksesta! Olisi varmaankin kuitenkin hyvä asia yrittää tehdä sovinto myös vanhempiensa kanssa, siihen sisältyy siunaus,jos vain mahdollista-anteeksiannon voima on ihmeellinen!
<< paljon puhetta, vähän villoja,hohhoijjaa itsellesikin. >>
Mutta et näköjään pystynyt kommentoimaan asiaan mitenkään. Et yhteenkään kohtaan.
Koko kirjoituksesi perustuu pelkästään minun henkilöön meneviin väitteisiisi ja luulotteluihisi (joista veikkauksista menee tietysti valtaosa päin vittua). Kyse on siis ad hominem -argumentaatiovirheestä. Ja itse asiassa ad hominemia ainoana argumenttinaan käyttävää keskustelijaa voidaan pitää keskustelun hävinneenä osapuolena (jos kerran asia-argumentteja ei ole). Tuolla purkauksellasi minun henkilöä kohtaan siis toteat minun olevan asiassa varsin oikeassa. Kiitokset vaan. Kirjoitukseni meni siis perille vaikka sitä varmasti onkin vaikea myöntää.
Tarinasi on luterilaisen kirkon opin vastainen, eli vääräoppinen.
Kuolleet hurskaat eivät nimittäin ev.lut. opin mukaan vilahda heti kuoltuaan taivaaseen vaan vasta tuomiopäivänä jos silloinkaan.
Ja sitäpaitsi ethän sinä ollut edes oikeasti kuollutkaan.
Minä olin kuollut. Sydämeni oli pysähtynyt.
Minäkin olin kuollut, hengitykseni pysähtyi minuutiksi.
Kuolleet alkavat mädäntyä ja haista.
Mistä kohtaa olit mädäntynyt ja haiseva?
Pelkkä sydämen pysähtyminen ei ole kuolema. Omani on pysähtynyt kahdesti ja tässä sitä keikutaan. Ja ateistina.
Minä olin kliinisesti kuollut. Uskokaa tai älkää.
<< Minä olin kliinisesti kuollut. Uskokaa tai älkää. >>
No eipä taideta uskoa. Yritit jo valehdella, että lääkärintodistuksessa olisi ollut tieto, että olit kuollut. Kuolleeksi ei vaan julisteta puolen tunnin päästä.
Wikipedia sanoo kuolemasta näin: "Suomessa ihminen voidaan todeta kuolleeksi, kun sydän on lakannut sykkimästä ja joku seuraavista pätee: hengitys ja verenkierto ovat loppuneet, ruumis on tuhoutunut tai toissijaiset kuolemanmerkit ovat ilmaantuneet. Hengityksen ja verenkierron loppuminen todetaan esimerkiksi silloin, jos elvytyksestä huolimatta verenkierto ei käynnisty".
Jep, tuskin Sinua kuolleeksi todettiin, vai mitä ?
Kyllä todettiin.
Kuoleminen on prosessi. Menetit kyvyn hengittää ja sydämesi saattoi pysähtyä tai sen syke saattoi laskea vaarallisen alas. Kun menetit tajuntasi, aivosi alkoivat lopettaa prosesseja ja ne pyrkivät suojaamaan itseään hapen puutteelta.
Muistiisi on epäilemättä jäänyt jälkiä näiden suojausprosessien vaikutuksesta ja ne ovat kovin samanlaisia kuin monilla muilla, jotka muistavat samankaltaisien kokemuksien jälkeen samankaltaisia asioita. Te kaikki "olette" jossain missä on hyvä olla. Hindut näkevät hindujumalia, katoliset Neitsyt Marian, jotkut ovat vain rauhallisessa paikassa tms.
Nämä kokemukset ovat joko totta tai sitten eivät ole.
Vaikka pidät kokemustasi totena ja ajattelet olleesi Taivaassa niin et voi kuitenkaan olla varma. Miksi sinä olet ollut Taivaassa mutta joku hindu on ollut "valetaivaassa"?
Minä: Jep, tuskin Sinua kuolleeksi todettiin, vai mitä ?
OIKEAJUMALANLAPSI: "Kyllä todettiin.".
Kuolleksi todetaan siinä vaiheessa kun elvytys lopetaan (eli kun toivoa ei enää ole) ja ruumis siirretään sairaalan kylmätiloihin. [Määritelmässä sanotaan, että kun toissijaiset kuolinmerkit ovat ilmaantuneet - siis lautumat, rigor mortis ja/tai jäähtyminen sekä hajoaminen.]
Tästä tilanteesta vironneita ihmisiä ei lääketiede tunne. Sinä olet siis ensimmäinen ihminen, josta on lääketieteelliset todisteet kuolleista heräämisestä ? Ja kumma kyllä: missään ei moisesta oikein erityisen suuresta ihmeestä ole koskaan kirjoitettu mitään.
Sinun elvytystähän ei lopetettu toivottomana vai mitä ? Niin, eipä Sinua siis ole kuolleeksi todettukaan, jos kerran Sinua elvytettiin siihen saakka kunnes virkosit.
En nyt tiedä, haluatko nyt vaan nöyryyttää itseäsi sepustamalla aina vaan lisää valheita vai yritätkö nyt oikein olan takaa todistaa sitä, että Sinulla on hyvin selkeästi valemuostoiksi osoitettavia "muistoja".
"jumala pelasti henkeni"
Mitä iloa siitä oli? Hihhulithan kuulemma aloittavat elämisensä vasta kuoltuaan. Sinulla olisi käynyt todellinen tuuri, jos olisit jo alun perin syntynyt samantien kuvittelemaasi taivaaseen!!! Melkoisia petturivanhempia, kun eivät pystyneet synnyttämään sinua suoraan sinne.
Ja eiköhän se ollut lääketiede ja sieltä helikopterista tullut henkilökunta, jotka se hengen pelastivat. Jos se olisi ollut jumalan varassa, hän olisi jäänyt sinne enkeleiden kanssa asumaan.
Todella voimakas henkilökohtainen kokemus on minusta suunnilleen ainoa järkevä syy uskoa jumalaan, mutta se ei tarkoita, että se jumala pelastaisi kenenkään henkeä.
"...se ei tarkoita, että se jumala pelastaisi kenenkään henkeä."
Eikä uskovaisen hengenpelastamisessa ole mitään järkeä, koska heillä mukamas alkaa se paras aika vasta kuoleman jälkeen. Kristinuskon filosofian perusteella uskovaisen kuolema on vain iloinen tapahtuma :D
Minun tehtäväni ei ollut vielä jäädä taivaaseen, minun tehtävänä on pelastaa maailma, sinutkin. Jumalan tahto.
<< Minun tehtäväni ei ollut vielä jäädä taivaaseen, minun tehtävänä on pelastaa maailma, sinutkin. Jumalan tahto. >>
Minkähän takia Jumalan tahto on, että juuri reikäpäisimmät hölmöt olisivat Hänen suurimpia sotureitaan maan päällä.
Olisiko sittenkin niin, että kaikkein tyhmimmät ja sinisilmäisimmät vaan uskovat vaikka joulupukkiin, jos joku heille sellaista uskottelee.
Kuolema ei ole tapahtuma, kuolema on prosessi.
Voit saada sydänkohtauksen ja sydämesi voi olla pysähtynyt mutta lääkintähenkilökunta saattaa elvyttämällä saada sydämen taas toimimaan.
Jos prosessi menee niin pitkälle, että toimenpiteillä tapahtuu peruuttamatonta vauriota ja prosessia ei kyetä enää lopettamaan sekä elvytystä toimeenpanemaan niin silloin kuolemasta tulee lopullinen. Lääketiede on kyennyt siirtämään tätä prosessin lopullista kääntöpistettä yhä kauemmaksi ja kauemmaksi. Ja se on hyvä.
Aloittaja kertoo joutuneensa vedenvaraan ja olleensa hapettomuuden tilassa. Tässä tilanteessa aivojen joutuessa epätavalliseen olosuhteeseen ne alkavat suojella itseään sulkemalla toimintojaan ja ne keskittyvät selviämään. Ne sulkevat kaikki ylimääräiset prosessit ja lopulta jäljelle jäävät vain kaikkein tärkeimmät toiminnot.
Juuri tämänkaltaisia kokemuksia kerrotaan joka puolella maailmaa. Tämä ei ole mitenkään erikoista, koska ihmisiä joutuu joka hetki veden varaan. Mielenkiintoista kyllä kokemukset ovat samankaltaisia, eli ihmiset kokevat mm. valoilmiöitä ja näkevät olentoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nämä kokemukset olisivat mitään muuta kuin henkilön aivoissa tapahtuvia kokemuksia. Vaikka kokemukset ovat henkilökohtaisia ja voimakkaita niin ne eivät välttämättä ole totta.
Mielenkiintoista on että ihmisten kulttuurillinen kokemuspiiri määrittää usein minkälaisia tapahtumia uhrit kokevat. Muslimit "tapaavat" Mohammedin, hindut "tapaavat" Shivan ja kristityt "tapaavat" Jeesuksen.
Voisiko olla, jos olisit syntynyt muhamettilaiseen maahan ja pienenä muslimilapsena joutunut veden varaan niin olisiko kokemuksesi ollut erilainen?
Pitääkö sama sanoa vielä sinulle, minä olin kliininisesti kuollut. Kokemukseni ovat tosia. Vaikka joillain on ollut valekokemuksia, niin se ei tarkoita, että minulla on ollut. Minä tunsin oikeasti olevani taivaassa. En edes uskonut jumalaan ennen tuota tapahtumaa saati ollut kuullut hänestä, perheeni ei ollut uskovainen. Häpeällistä kyllä, mutta totta, onneksi sentään minä tulin uskoon.
Kokemukseni olisi voinut olla erilainen, jos olisin ollut toinen lapsi ja kokenut valemuiston, mutta minä olen minä ja minä olin oikeasti taivaassa.
Oletko sitä mieltä, että se mikä sinulle tapahtui poikkeaa vaikka jonkun hindun tai muhamettilaisen kokemuksista?
En valitettavasti usko sellaiseen. Nämä hindut ja muhamettilaiset kokivat samankaltaisen kliinisen kuoleman mutta heidät elvytettiin niin kuin sinutkin. Heidän kokemuksensa ei kuitenkaan ollut kristinuskon taivas vaan heidän omaan kulttuuriinsa liittyvä.
Mistä tiedät olleesi oikeasti taivaassa ja näiden muiden ìhmisten kokemusten olleen vain aivojen käyttäytymistä tilanteessa, jossa ne yrittivät pitää itseään elossa?
Koska, miten muuten 6-vuotias alkaisi uskomaan jumalaan, jos se ei olisi totta. Tunsin jumalan läsnäolon siitä iästä saakka, vaikka minulle ei oltu kerrottu varmaankaan lähes mitään jumalasta.
Aloin itse ottamaan selvää, minkälaisesta korkeasta voimasta on kyse, 6-vuotiaana.
"Pitääkö sama sanoa vielä sinulle, minä olin kliininisesti kuollut."
Ei, Sinun ei tarvitse enään toistaa sitä. Mutta ymmärrätkö, hyvä ihminen, että hukkuneita elvyttäessä on aivan tavallista, että kliinisesti kuolleet saadaan elvytettyä henkiin. Se, että ihminen on kliinisesti kuollut (eli hänen sydemensä on pydähtynyt ja hengitys lakannut) ei vielä tarkoita, että hänellä on aivokuolema. Ja tosiaan 20 minuutin hukuksissa olosta elpyyntyminen ei ole vielä tavatonta. Kriittinen raja on vasta puoli tuntia; sen jälkeen toipuminen on hyvin harvinaista.
Jos lääkäri toteaa ihmisen kuolleeksi, se tarkoittaa, että hän katsoo tämän elvytyksen olevan turhaa. Toistan aiemmin esittämäni kysymyksen: julistettiinko Sinut kuolleeksi vai todettiinko, että elvytyksen alkaessa olit kliinisesti kuollut. Juridisella ja kliinisellä kuolemalla on iso ero.
"Koska, miten muuten 6-vuotias alkaisi uskomaan jumalaan, jos se ei olisi totta."
Jos 6-vuotias intialainen vakuuttuu hindujumaluuksien olemassaolosta hukkumiskokemuksen jälkeen, niin pätisikö Sinun kriteerisi siinä tapauksessa? Olisitko valmis uskomaan hänen tarinansa? Jos et, niin miksi meidän pitäisi uskoa Sinun kokemuksesi/muistikuvasi olleen totta?
Et muuten valottanut kertomuksesi teologisesti arveluttavaa seikkaa, eli sitä, että näit isoaitisi taivaassa. Jos nimittäin näin on, kristinuskon keskeisimpiin kuuluva oppi viimeisestä tuomiosta on virheellinen, koska sen mukaan ihmiset pääsevät taivaaseen / joutuvat helvettiin vasta viimeisenä päivänä, ei ennen sitä. Voisitko ystävällisesti vastata selkeästi kyllä tai ei: onko Raamattu väärässä väittäessään, että ihmiset pääsevät taivaaseen vasta viimeisellä tuomiolla?
"Miksi jumalanlapsi ei ole ateisti?"
Tyhmyys teettää uskovaisuutta.
Ateismi teettää tyhmyyttä.
Tässä ketjussa on erinomainen osoitus siitä manipulatiivisesta tekniikasta, jota ateistit jengissä harjoittavat.
Kyse on gaslighting (kaasuvalotus) nimisestä henkisestä pahoinpitelystä, jossa uhri (tässä tapauksessa jumalanlapsi) pyritään aivopesemään siten, ettei hän enää luota itseensä ja todellisuuteen.
Narsisteille tyypillinen menetelmä, toki heillä on käytössään kaikki muutkin manipulaation ja henkisen pahoinpitelyn menetelmät, ja ateisteista on todettu, että heillä on erittäin vahvat narsistiset taipumukset. Tietenkin narsistit kieltävät että olisivat narsisteja, niin myös nämä henkilöt.
Kaasuvalotus: kohteelle jankutetaan että hän on hullu, että hänen havaintonsa eivät ole totta, ja että narsisti(t) joka harjoittaa kaasuvalotusta, tietää toden todellisuudesta. Tässä tapauksessa nuo typerät ja läpeensä tietämättömät ateistit väittävät tietävänsä toisen hengen ja toisen historian paremmin kuin ihminen itse.
Mikä ei tietenkään ole todellista tai todellisuus.
Mutta narsistit, jotka manipulatiivisia tekniikoita käyttävät, uskovat itse omat valheensa, omat uskomuksensa ja omat kuvitelmansa. Ateistit tässä jengillä teeskentelvät olevansa jotain kaikkitietäviä, muka osaavia tietämään hengen asioista yhtään mitään. Ainoa mitä he voivat vänkyttää, on että kaikki Jumalaan liittyvä on valetta. Sitähän he päivät pääksytysten täällä tekevät. Hommansa itse kullakin, Totuuden vastustajilla omansa.
Jumalanlapsi, ateistien jengi ei ole hyvä paikka olla, vaan hengellisesti ja henkisesti hyvin vaativa, sielulle vihamielinen ja suorastaan myrkyllinen. Ilman Jumalan turvaa tällaista pahoinpitelyä, jota täällä jatkuvasti harjoitetaan jengissä (mob mentality), ei kestä.
Kannattaa ymmärtää, että ateisti haluaa pitää uskomuksestaan (ateismistaan) kiinni. Siksi hän hyökkää kimppuun. Hän hyökkää tiedon ja valistuksen kimppuun, teismin ja teistien kimppuun. Siinä ei ole mitään henkilökohtaista sinua vastaan, vaan he osoittavat vain oman henkensä huonouden luonteen. Mitä nopeammin ymmärrät tämän, ja hyväksyt sen, sitä paremmin sinulla itselläsi sujuu.
Ateistit pyrkivät pahoinpitelyllä poistamaan täältä jokaikisen Jumalasta kertovan/ todistavan.
Väkivalta on heidän menetelmänsä, ja koska fyysiseen väkivaltaan heillä on vain vähän mahdollisuuksia, he keskittyvät erityisesti henkisen väkivallan käyttöön ja menetelmiin.
Kommenttisi pulppuaa vihaa ja uskovaisille tyypillistä tuomitsemishanakkuutta. Notta painu ihan itse vaan sinne helvettiisi.
<< Kyse on gaslighting (kaasuvalotus) nimisestä henkisestä pahoinpitelystä, jossa uhri (tässä tapauksessa jumalanlapsi) pyritään aivopesemään siten, ettei hän enää luota itseensä ja todellisuuteen. >>
Mihin vitun "todellisuuteen" ? Tiedämme aivan varmaksi, että tuollaisen pikkulapsen muistikuvat rajoittuvat välttämättä fragmentteihin, joista luodut muistikuvat eivät ole yhdenmukaisia itse tapahtuman kanssa.
Tosiaan, vielä sata vuotta sitten oikeudessakin tuomio tuli, jos oli todistaja, joka tunnisti ihmisen rivistä, että "tuo oli se, joka murhasi veitsellä". Nykyisin tiedetään, että vaikka itse tunnistaja olisi ehdottoman varma tunnistuksestaan, se saattaa olla täysin pielessä (niin tunnistettu ihminen kuin tekovälinekin). Ihmismuisti ei nimittäin ole mikään videokamera.
Elät siis mennyttä aikaa. Nykyisin tiedämme, miten epäluotettava oma muisti on. Älykkäät ja viisaat ihmiset toki ovat tutustuneet asiaan ja tajuavat, ettei erityisen todelta tuntuvatkaan muistot ole kuitenkaan ainakaan täsmälleen juuri niin kuin he sen muistavat. Tässä tapauksessa kyse on vielä lapsuuden aikaisesta "muistosta", josta tiedämme, ettei ihmisillä vaan yksinkertaisesti voi olla täsmällistä, käsitteellistä ja organisoitunutta muistikuvaa. Muistikuvan on siis ollut pakko muotoutua myöhemmin. Ymmärrän toki, että on vaikea tajuta, miten epäluotettava oma mieli on, mutta ehkäpä siinäkin saavuttaa sitten taas uuden kehitystason kun ymmärtää sen, ettei oma todellisuuskäsitys vaan yksinkertaisesti ole aina absoluuttista totuutta.
Tosiaan, ihminen voi uskoa hänelle syötettyyn muistikuvaan niin lujasti, että vaikka hänelle näytetään, millaisella menetelmällä muistikuva hänelle luotiin, niin siltikään hän ei suostu tajuamaan, että muisto on valemuisto. Oma kokemus ei ole sama kuin totuus. Tämä tuli ilmi jo Sinunkin kanssasi kun et pystynyt millään keinolla vastaamaan, onko kokemus ufomiehestä valheellinen vai todellinen. Ymmärrän kyllä, että kokemuksen tunnustaminen virheelliseksi, asettaa oman uskomuksesi niin rankasti epäilyksen alle, ettet tuota pysty tekemään. Ja nimenomaan juuri näin rinnastat itse oman Jumala-uskosi ufouskoon (ja samalla saunatonttuihin tai mihin tahansa entiteettiin, josta on vain kokemusperäisiä väittämiä). Teet sen siis ihan itse. Ja tosiaan, ymmärrän oikein hyvin, että Sinua hävettää tunnustaa kokemusperäiset mielikuvat epäluotettaviksi (edes jossakin yhteydessä).
<< ateisteista on todettu, että heillä on erittäin vahvat narsistiset taipumukset. >>
Jaa niin missä tuollainen on todettu ? Oikein jossain tieteellisessä lähteessä vai vain epätieteellisessä ja epäluotettavassa pamfletissa ?
Syyllistyitkö nyt valheen pikimustaan syntiin ?
Sinä haluaisit, että kaikkilla ateisteilla olisi jokin negatiivinen ominaisuus, mutta kun kerran ateistit eivät ole mikään yhtenäinen ryhmä, niin tuollaista ei voi löytyä. Oliko loanheittohalusi nyt niin voimakas, että keksit valheen, jota nyt levität lähimmäisistäsi ? Mitä Jumalasi mahtaa tuumata, jos nyt et löydäkään tieteellisen luotettavaa lähdettä, jossa todella todettaisiin tuo väittämäsi kaikkia ateisteja koskeva erittäin vahva narsistinen taipumus.
Niinpä.
Ja, oliko niin, että suunniteltua, ja näin ollen paatunutta, syntiä ei voi saada anteeksi Raamatun mukaan ?
<< Väkivalta on heidän menetelmänsä, ja koska fyysiseen väkivaltaan heillä on vain vähän mahdollisuuksia, he keskittyvät erityisesti henkisen väkivallan käyttöön ja menetelmiin. >>
Ai se on väkivaltaa kun jampalle kerrotaan asioita, joita tiedetään tieteellisen luotettavalla tarkkuudella ?
Omaperäinen näkemys väkivallasta.
En minä näitä kirjoituksia aio kuunnella, minä tiedän totuuden, eivät nämä tyhmyrit.
Ei minua ole helppoa kääntää uskosta, oikeastaan mahdotonta. Eikä myöskään kääntää kokemuksiani valemuistoiksi.
Miksi sinä kehtaat kiroilla? Voit selittää henkisen ongelmasi ihan asiallisesti.
Olet aivan täysin väärässä ihan kaikesta, mitä sanot.
Onko kaikki ei-tavalliset muistot sitten vai valemuistoja? Kaikki muistot, joihin sinä et voisi uskoa, ovat valemuistoja?
Ja tuohon, että ateistit ovat naristeja, siltä vaikuttaa. Ette voi uskoa, että on jotain teitä korkeampaa, ette hyväksy uskovaisten sanoja, vaan alatte haukkumaan meitä ja ilkeilemään, olette hirveitä ihmisiä, kun ette päästä korvistanne mitään sisälle.
Elätte oman elämänne kuplassa, kuten narsistit elävät.
Häpeäisit.
<< En minä näitä kirjoituksia aio kuunnella, minä tiedän totuuden, eivät nämä tyhmyrit. >>
Muista, että ateistit ovat keskimäärin merkittävästi älykkäämpiä kuin uskovat. Tyhmä olet siis Sinä - ja tuota luihin ja ytimiin menevää tyhmyyttäsi oikein julistat täällä: et edes halua omaksua tietoa vaan vetoat todisteesi tietämättömyyteesi.
Etkö todella edes tajua, miten saatanan tyhmä oikeasti olet ?
<< minä tiedän totuuden >>
Miten ihmeessä edes voisit tietää ? Luulla voit, mutta tietää et.
<< Miksi sinä kehtaat kiroilla? >>
Miksen ? Suomessa on oikein hyviä voimasanoja.
<< Voit selittää henkisen ongelmasi ihan asiallisesti. >>
Mitä vitun ongelmia ? Älä luulottele asioita, joita Sinulla ei ole edes mahdollista tietää. [Luulisi, ettet nyt haluaisi nimenomaan korostaa sitä, että alat luulotella asioita, joita sitten yht'äkkiä pidätkin faktoina pelkästään luulojen perusteella.]
Ja tosiaan, mikä tässä olisi "ei-asiallista".
Niinpä.
<< Olet aivan täysin väärässä ihan kaikesta, mitä sanot. >>
Kyse on tieteellisestä tiedosta. Ei minun sanoistani. Ja kyllä: tieteellinen tieto on aivan varmasti luotettavampaa ja oikeampaa kuin jokun hihhulin luulottelut.
<< Onko kaikki ei-tavalliset muistot sitten vai valemuistoja? >>
Ei varmasti. Kuitenkaan meillä ei ole keinoa arvottaa, mikä muistoista on valemuisto ja mikä ei. Voimme vaan päätellä, että kun kuitenkin tiedämme, ettei 6-vuotias voi muistaa asiaa kun Sinä nyt väität muistavasi, niin se välttämättä on ainakin suurelta osin jotain muuta kuin aito muisto.
Lisäksi tiedämme sen, että käytännössä jokainen pelkän muistin varainen asia ei ole ollut todellisuudessa juuri kuten muisti kertoo. Aina siihen tulee omien aivojen omaa tulkintaa mukaan. Aivot eivät tallenna videokuvaa vaan mielikuvaa.
<< Kaikki muistot, joihin sinä et voisi uskoa, ovat valemuistoja? >>
Kaikki uskomattomilta tuntuvat muistikuvat vaativat todisteita. Muuten minun olisi pakko uskoa esim. ufokaappauksiin. Ihmisillä on nimittäin niistäkin ihan yhtä selkeitä muistikuvia kuin Sinulla. Jos siis luotamme, että muistikuva on todiste aidosta asiasta, joudumme uskomaan myös ufomiehiin, saunatonttuihin, Shivaan ja joulupukkiin. Eikö niin, ettet Sinäkään usko noihin lueteltuihin vaikka jollakin ihmisellä on ihan selkeä muistikuva näistä ? Miksi minun pitäisi siis uskoa Sinun muistikuvaasi - varsinkin kun tiedän, ettei se voi olla tuollaisenaan aito ?
Miksi Sinä uskot omaan muistiisi vaikka tiedät (ainakin nyt), että ihmisen muisti saattaa alkaa muistaa esim. ufokaappauksia vaikka nekin ovat ilmiselvästi valemuistoja ?
<< Ja tuohon, että ateistit ovat naristeja, siltä vaikuttaa. Ette voi uskoa, että on jotain teitä korkeampaa, ette hyväksy uskovaisten sanoja >>
Niin no, aikalailla tuo on näkökannasta kiinni. Varmasti haluat heittää lokaa ateistien päälle, joten tuo narsistisyytös taitaa enemmän kertoa omasta aggressiivisuudestasi. Itse pidän itseäni niin nöyränä, että en usko ihmisten sanoihin ollenkaan enkä omiin päätelmiini (tai mielikuviini). Minun pitää saada todisteita, koska minusta olisi narsistista luottaa omiin kuvitelmiin niin lujasti, että ne jättäisivät reaalimaailmankin omille päätelmille alisteiseksi.
<< ette hyväksy uskovaisten sanoja >>
Eikä kenenkään sanoja. Todisteet ovat sitten erikseen. Ihmiset eivät ole uskottavia. Todisteet ovat.
<< alatte haukkumaan meitä ja ilkeilemään >>
Varmasti kun ihminen tekee itsestään totaalisen idiootin, voi vaan odottaa kun toiset asiasta huomauttavat. Eikä yleensä tarvitse ihan kauhean kauan odottaa - varsinkaan jos lähtee huutelemaan omaa idiotismiaan pitkin nettiä kuten Sinä nyt teit.
Kaivat siis ihan itse sitä verta nenästäsi. Älä nyt nyyhkytä, jos sitä myös valuu.
<< Elätte oman elämänne kuplassa >>
Heh, sanoo ihminen, joka kieltäytyy lukemasta tieteellistä aineistoa.
Kumpikohan meistä siis elää kuplassa.
<< Häpeäisit. >>
Ei kai minun tarvitse hävetä sentään Sinun tyhmyyttäsi.
Ja jos tämä on saanut sinut vakuuttumaan siitä että Jumala on olemassa, niin sitten se on vakuuttanut sinut siitä että Jumala on olemassa. Entä sitten?
Minä en välitä pätkääkään siitä oletko atesti vaiko et, enkä näe mitään syytä miksi vaivaudut kertomaan tällaisen kertomuksen nimenomaan ateisteille.
Kyse on sinun henkilökohtaisesta kokemuksestasi ja sellaisena se ei toimi todisteena kenellekään muulle kuin sinulle itsellesi, kukaan muu kun ei voi millään tavalla olla mukana kokemassa mitä sinä olet kokenut.
Kun ottaa huomioon että tämä tapahtui omien sanojesi mukaan vuosikymmeniä sitten, tila jossa sanot kokeneesi tämän kokemuksen on äärimmäinen ja kertoessasi tätä se toimii todistuksena jälkikäteen uskon puolesta jonka ilmeisesti olet omaksunut.
Ei kertomuksesi ole missään muotoa vakuuttava minkään asian osalta, paitsi sen osalta että madollisesti olet uskonnollinen henkilö. Tällaisia copy paste todistuksia kun näkee varsin usein ja hyvin usein niiden esittäjä jälkikäteen tunnustaa että hän liioitteli ja sovitti kokemuksensa uskonnollisen yhteisön painostuksen seurauksesta sellaiseksi että se soveltuu uskonnon levittämisen välineeksi.
Minä en liioitellut ollenkaan, olen lapsesta asti, tuon tapahtuman jälkeen, heti herättyäni kuolemasta, muistanut missä olin. En ole ajan mittaan kehitellyt muistostani mausteisempaa.
Minä en valehtele, se on täysi synti.
Vaivauduin kertomaan tämän ateistisivulle, jotta jotkut ateistit, jotka täällä ovat minua kiusanneet ja epäilleet, tietäisivät, miksi minä olen tullut uskoon, sillä siihen on syy, ja se syy oli aloitukseni.
Harmi, että uskoon tuleminen vaati noin rankan kokemuksen, mutta olen kiitollinen, että se tapahtui juuri minulle.
<< En ole ajan mittaan kehitellyt muistostani mausteisempaa. >>
Miten Sinä voisit tämän tietää, jos kerran muistikuva muuntuu ajan kuluessa. Ethän Sinä voi muistaa, mistä se muistikuva on lähtenyt muuntumaan.
<< Minä en valehtele, se on täysi synti. >>
Valehtelithan jo tuon lääkärintodistusjutunkin tuolla ylempänä. Älä siis jaksa jeesustella.
Avaaja huono-juttu; olet sekaisin! Ensihätään kokeile ruutata paineilmaa jäähdytyskanaviisi jotta ne saa avattua ja pääsi putsattua. Vaihtoehtoinen vikamahdollisuus on myös, että hopeatahnaa nautit niin pelkäämäsi ihmissudet kaikkoaa ja jäähdyttimesi on menettänyt ominaisuutensa tai koko pääsi on hitusen siirtynyt irti prosessorista, esimerkiksi täräyksen voimasta.
Tärähtäneitä nämä palstan uskovaiset tuntuvatkin ja jämähtäneiltä xp-keskiaikaan. Vanhalla läppärillä ja hihhuleilla on kovin vähän eloa.
Brittiläinen filosofi ja ateisti A. J. Ayer oli kuolleena neljä minuuttia, minä aikana hän koki NDE:n. Kokemus horjutti hänen ateistisia käsityksiään, vaikkei täysin poistanutkaan niitä. Kokemus muutti hänet ihmisenä miellyttävämmäksi, joten voinemme päätellä, että pieni kuolemanrajakokemus tekisi hyvää myös tämän palstan ilkeilijöille.
http://www.near-death.com/religion/atheism/an-analysis-of-the-ndes-of-atheists.html
Uskikset terrorisoivat tätä(kin) palstaa jumalvalheillaan, väittävät kirkkain silmin satuja todellisiksi ja sitten syyttävät ateistia, kun uskiksella ei ole yhtään mitään pätevää perustetta jumalväitteiden tueksi.
Uskista auttaisi, jos kuolisi mahdollisimman nopeasti pois niin pääsisi sinne kuvittelemaansa autuuteen (tai sitten ei pääse), niin eivätpä olisi täällä riehumassa, syyttelemässä ja tuomitsemassa ja levittämässä valheitaan.
<< Brittiläinen filosofi ja ateisti A. J. Ayer oli kuolleena neljä minuuttia, minä aikana hän koki NDE:n. >>
Ei tässä oikein tiedä, itkeä vai nauraa, kun hihhulit tekee itsestään pellen kerta toisensa jälkeen.
Ihminen oli siis KUOLLEENA 4 minuuttia, jonka aikana koki NEAR death experiencen ? Siis "lähellä kuolemaa kokemuksen", NEAR death - ei kuolleena vaan lähellä kuolemaa, vitun idiootti.