Vahinkovakuutusyhtiöiden tulos 2003

Tässä on tarkempia lukuja. Huomaa erityisesti sijoitustuloksen merkitys vakuutusyhtiön tulokseen.

http://www.vakes.fi/SVK//suomi/vanhat/tulostiedot/tlovahinko2003.pdf

Ja pointti oli?

Eli yhtiöiden pitäisi laskuttaa enemmän vahinkovakuutuksistaan ja että toiminta on nyt hyväntekeväisyyttä?

Vahinkoyhtiö pystyy "säätämään" omaan kulusuhdettaan helposti asiamieskanavan kuluja nostamalla. Tämä johtaa siihen että helposti näytetään SOPIVA tulos ulospäin. Vai kuinka selitän esim Zurichin kulusuhteen ( +600%) mutta liiketappion. Eli vakuutustoiminta meni hemmetin hyvin mutta rapattiin sopivasti muita kuluja päälle jolloin tulos rapsahti miinukselle.

Vakuutusyhtiöiden toiminta on todella hämärää ja mahdollisuuksia tulosten vääristelemiseen on liikaan. Vielä pahempi tilanne on henkiyhtiöissä jossa voidaan vääristellä melkein mitä tahansa ja ihan miten tahdotaan. Vakuutusvalvonta seuraa lukuja mutta ei pysty arvioimaan miten niihin on päästy.
Vakuutusbusiness sucks big time!

Pohjolan tulos 2004


09.02.2005

Konsernin liikevoitto oli 279 milj. e (198 milj. e).
Vakuutusmaksutuotot kasvoivat 5,8 % ja olivat 692 milj. e (654 milj. e).
Yhdistetty kulusuhde ilman perustekorkokulua parani 92,0 %:iin (105,1 %).
Varainhoidon liikevoitto oli 5,1 milj. e (liiketappio 10,1 milj. e).
Tulos/osake oli 1,10 e (1,01 e).
Tasoitusmäärä mukaan lukien substanssi/osake oli 6,81 e (6,64 e).
Hallituksen ehdottama osinko 0,70 euroa osakkeelta (0,98 e).
Pohjolan operatiivinen kannattavuus historiallinen
Pohjolan molempien liiketoiminta-alueiden, vahinkovakuutuksen ja varainhoidon, operatiivinen tulos vuodelta 2004 oli voitollinen. Myös sijoitusten tuotto oli hyvä (8,5 %).

- Tulos on Pohjolalle historiallinen. Sekä vahinkovakuutuksemme että varainhoitomme on kannattavaa samanaikaisesti kun oma sijoitustoimintamme on tuottavaa, toimitusjohtaja Eero Heliövaara määrittelee.

Vahinkovakuutuksen tavoitteet saavutettiin
Pohjolan vakuutustoiminnan kannattavuus on tällä hetkellä pohjoismaista kärkeä. Vahinkovakuutuksen vakuutustekninen kate on kohonnut vuoden 2002 jälkeen yli 60 miljoonan tappioista yli 54 miljoonaa euroa voitolliseksi. Korvaus- ja liikekulujen suhdetta vakuutusmaksutuottoihin kuvaava yhdistetty kulusuhde oli koko vuoden osalta 92 %. Tavoitteena ollut 99 %:n kulusuhde vuoteen 2005 mennessä saavutettiin vuoden etuajassa.

Tulosparannus on tulojen kasvun, korvauskulujen hallinnan ja toimintakulujen pienentymisen ansiota. Maksutulo ja maksutuotot kasvoivat selvästi bruttokansantuotetta nopeammin. Tulovirtaa ovat lisänneet asiakasmäärän kasvu ja onnistunut riskinvalinta.

Koko vuoden osalta vakuutuskorvaukset eivät kasvaneet, sillä toisen ja kolmannen neljänneksen vahinkokehitys oli poikkeuksellisen hyvää. Viimeisen neljänneksen vahinkokehitys oli kausivaihtelut huomioiden normaalilla tasolla, vaikka viime vuonna sattuneet kaksi suurvahinkoa ajoittuivat kumpikin viimeiselle neljännekselle. Vuoden suurin yksittäinen vahinkotapahtuma oli Aasian luonnonkatastrofi.

Korvauskäsittelyajat ovat lyhentyneet Pohjolan sisäistä toimintaa uudistamalla. Esinevahingoissa on saavutettu tavoitteeksi asetettu alle 14 vuorokauden keskimääräinen käsittelyaika. Samaa tavoitellaan henkilövahinkojen osalta kuluvana vuonna.

Liikekulut ja korvaustenkäsittelykulut laskivat edelleen vuonna 2004. Viimeisellä neljänneksellä liikekuluja kasvattaneet toimitila- ja yhtiörakenteen järjestelyt vaikuttavat kustannuksia alentavasti vuodesta 2005 lähtien.

Pohjolasta Suomen neljänneksi suurin varainhoitotalo
Varainhoito käänsi tuloksensa edellisvuoden 10 miljoonan euron liiketappiosta 5 miljoonaa euroa voitolliseksi. Varainhoidon tuloskehitystä on vauhdittanut liiketoiminnan hallinnoimien varojen kasvu.

Varainhoitoliiketoiminta on kasvanut vuoden 2005 alusta, kun Pohjola palasi henkivakuutusmarkkinoille ostettuaan Suomi-yhtiöiltä 1,2 miljardin euron henkivakuutuskannan. Kaupan myötä Pohjola nousi suomalaisten varainhoitotalojen kuumaan ryhmään, neljänneksi. Varainhoidon palvelupaletin täydentävät Pohjola Privaten tarjoamat Private Banking -palvelut, joihin kuuluvat varainhoito-, vakuutus-, pankki- sekä neuvontapalvelut.

- Varainhoito on kasvanut aitoa lisäarvoa tuottavaksi osaksi Pohjolaa. Varainhoidon odotetaan kuitenkin edelleen parantavan tuloskehitystään, Heliövaara toteaa.

Pääomarakenteiden muokkaamista jatkettiin. Sijoitussalkun osakepainoa laskettiin ja riskejä tasapainotettiin muun muassa pääkonttorikiinteistön myynnillä amerikkalaiselle W.P. Carey & Co:lle tammikuussa 2005.

Vakuutusturvan kysynnän arvellaan kasvavan edelleen vuonna 2005 asiakkaiden hankkiessa nykyistä kattavampaa turvaa esimerkiksi luonnonkatastrofien lisääntymisen vuoksi. Myös varainhoidon puolella palvelujen kysynnän ja volyymien odotetaan kasvavan.

Vahinkovakuutustoimintaa harjoittavan tytäryhtiön Ifin liikevoitto vuonna 2004 oli 570 miljoonaa euroa sen oltua vertailukaudella 298 miljoonaa euroa. Vuoden 2004 liikevoitosta 504 miljoonaa euroa on konsolidoitu Sampo-konsernin tuloslaskelmassa. Ifin yhdistetty kulusuhde parani 92,7 prosenttiin sen oltua edellisellä kaudella 100,9 prosenttia.

Vahinko-Tapiola-konsernin liikevoitto lähes kolminkertaistui 102,4 miljoonaan euroon. Eläke-Tapiolan kokonaistulos parani 209,9 miljoonasta eurosta 228,1 miljoonaan euroon. Tulos on yhtiön kaikkien aikojen paras.

Sekä Fennian että Henki-Fennian toiminta vuonna 2004 sujui hyvin. Yhtiöiden maksutulot kasvoivat muuta alaa paremmin ja niiden markkinaosuudet paranivat. Fennian ensivakuutuksen maksutulo oli 260 miljoonaa euroa (243 milj. €). Kasvua oli 6,8 prosenttia, kun alan kasvu oli 6,1 prosenttia. Fennian markkinaosuus oli vuoden vaihteessa 9,2 prosenttia (9,1 %).

Henki-Fennian maksutulo oli 69 miljoonaa euroa (60 milj. €). Kasvua oli 14 prosenttia, kun alan kokonaismaksutulon kasvu oli alle prosentin. Henki-Fennian markkinaosuus oli 2,4 prosenttia (2,1%).

Vakavaraisuus säilyi molemmissa yhtiöissä hyvällä tasolla. Fennian vastuunkantokyky oli 135 prosenttia (140 %) ja Henki-Fennian vakavaraisuusaste kohosi 15,5 prosenttiin (14,3 %).

Fennian ja Henki-Fennian muodostaman konsernin liikevaihto oli 433 miljoonaa euroa (406 milj. €). Fennia omistaa Henki-Fenniasta 60 prosenttia ja Eläke-Fennia omistaa 40 prosenttia. Konsernin henkilöstön keskimääräinen lukumäärä vuonna 2004 oli 921 henkilöä.

VAHINKOVAKUUTUS
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennian tulos vuodelta 2004 oli hyvä. Vakuutustoiminnan tulos parani huomattavasti ja sijoitustoiminnan tulos säilyi hyvällä tasolla.

Vakuutustoiminta
Vahinkovakuutuksen vakuutusmaksutulo oli 262 miljoonaa euroa (245 milj. €), josta ensivakuutuksen osuus oli 260 miljoonaa euroa (243 milj. €). Yhtiön ensivakuutuksen markkinaosuus oli alan ennakkotietojen mukaan 9,2 prosenttia (9,1 %). Vahinkosuhde aleni 92 prosentista 86 prosenttiin.

Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen maksutulo kasvoi 65 miljoonaan euroon (60 milj. €). Fennia menestyi erityisen hyvin yhtiöiden välisessä siirtoliikkeessä. Vahinkosuhde oli 109 prosenttia (91 %). Eläkemenon perustekoron alentaminen ja kuolevuusmallin muutos heikensi lajin kannattavuutta kertaluonteisesti. Muun tapaturma- ja sairausvakuutuksen maksutulo oli 14 miljoonaan euroon (14 milj. €). Sen vahinkosuhde parani.

Liikennevakuutuksen maksutulo oli 54 miljoonaa euroa (51 milj. €). Lajin vahinkosuhde oli 78 prosenttia (100 %). Vapaaehtoisen autovakuutuksen maksutulo kohosi 45 miljoonaan euroon (41 milj. €) ja vahinkosuhde oli 75 prosenttia (72 %).

Yritysten palo- ja muiden omaisuusvakuutusten maksutulo kasvoi 6 prosenttia ja oli 30 miljoonaa euroa. Kannattavuus parani suurvahinkojen lukumäärän vähennyttyä edellisestä vuodesta. Kotitalousvakuutusten maksutulo oli 26 miljoonaan euroa. Vakuutuslajin vahinkosuhde parani.

Tuloslaskelman mukaiset liikekulut olivat 54 miljoonaa euroa (48 milj. €). Liikekulusuhde oli 21.6 prosenttia (20,9 %). Tietojärjestelmän toteutusvaiheen kehittämiskuluja aktivoitiin 6 miljoonaa euroa.

Koko vahinkovakuutuksen yhdistetty kulusuhde (= vahinkosuhde + liikekulusuhde) parani 107,9 prosenttiin (113,0 %).

Sijoitustoiminta

Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa kohosi 43 miljoonaan euroon (39 milj. €). Nettomääräiset korkotuotot olivat 13 miljoonaa euroa (20 milj. €) ja tuotot kiinteistösijoituksista olivat 5 miljoonaa euroa (5 milj. €). Osinkotulot kasvoivat 7 miljoonaan euroon (3 milj. €).

Tulosvaikutteisten arvonmuutosten kokonaismäärä nousi 18 miljoonaan euroon oltuaan edellisenä vuonna 13 miljoonaa euroa. Myyntivoitot (netto) kasvoivat 23 miljoonaan euroon (17 milj. €). Arvonalentumisten ja niiden palautusten vaikutus nettotuottoon oli -3 miljoonaa euroa (-2 milj. €). Kiinteistöjen suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 2 miljoonaa euroa.

Fennian sijoituskanta oli vuoden lopussa käyvin arvoin 911 miljoonaa euroa (837 milj. €). Joukkolainojen ja pitkän koron korkorahastosijoitusten osuus sijoituskannasta oli 53 prosenttia ja rahamarkkinasijoitusten sekä talletusten osuus oli 11 prosenttia. Osakkeiden ja osakerahastosijoitusten osuus oli 15 prosenttia ja sijoituksia Hedge fundeihin ja pääomarahastoihin oli yhteensä 8 prosenttia. Kiinteistösijoitusten osuus sijoituskannasta oli 13 prosenttia. Sijoitusten käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen välinen arvostusero pysyi edellisen vuoden tasolla ja oli 55 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos ja vakavaraisuus
Fennian liikevoitto kohosi 22 miljoonaan euroon (7 milj. €). Tilikauden tulos oli 8 miljoonaa euroa (8 milj. €).

Tasoitusmäärä kasvoi 14 miljoonalla eurolla 170 miljoonaan euroon. Toimintapääoma kohosi 170 miljoonaan euroon (168 milj. €) ja yhteenlaskettu vakavaraisuuspääoma 340 miljoonaan euroon (324 milj. €). Yhtiön vakavaraisuutta kuvaava vastuunkantokyky säilyi varsin turvaavalla tasolla ja oli 135 prosenttia.