Moskovaan vaikka Pietari oli ollut Venäjän pääkaupunki jo 100 v ? Historia kertoo, että Moskova oli siihen aikaan nuupahtanut ja hiljainen puutalokaupunki, ei mitenkään merkittävä enää.
Entäpä jos Napoleon olisikin hyökännyt Baltiaa pitkin ja vallannut Pietarin, olisiko sota mennyt toisin. Tosin venäläisillä on laaja maa ja hämmästyttävä kyky olla antautumatta ihan pienen pakon edessä.
Entäpä jos Napoleon olisikin hyökännyt Baltiaa pitkin ja vallannut Pietarin, olisiko sota mennyt toisin. Tosin venäläisillä on laaja maa ja hämmästyttävä kyky olla antautumatta ihan pienen pakon edessä.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Pidemmällä matkalla näkee enemmän moalimmoo.
Mielenkiintoinen avaus. Tuota ovat historioitsijat koettaneet arvailla koska Napoleon ei paljolti ajatuksiaan selitellyt. Mutta oli se jotenkin hölmön tölväys. Baltian satamiin olisi voitu tuoda sotajoukolle huoltoa, sisä-Venäjälle se ei onnistunut.
ajatus, että isku Venäjän sydämeen olisi tehokkaampi kuin reuna-alueelle. Venäjän olisi pakko ryhtyä ratkaisutaisteluun. Mutta se ei ryhtynytkään.
Niinpä! Tuohon aikaan piti paikkansa väite: maa erottaa ja meri yhdistää! Grande Armeen huolto olisi ollut huomattavasti helpompi hoitaa Itämeren kautta. Eri asia on tietenkin se, että olisiko Englannin vahvat merivoimat sen estäneet!
Venäjän heikot tiet ja pitkät huoltoetäisyydet koituivat osittain 130 vuotta myöhemmin myös Wehrmachtin kohtaloksi!
Kun Napoleon totesi Moskovassa istuskelun turhaksi, hän päätti palata Puolaan ja yrittää seuraavana vuonna uudelleen, mutta Pietarin suuntaan. Kuukautta normaalia aikaisemmin tullut talvi vain teki suunnitelman tyhjäksi.
"Kuukautta normaalia aikaisemmin tullut talvi vain teki suunnitelman tyhjäksi. "
Kas kummaa. Samaa lorua kuultiin 1941. Ja 1708. Kovasti tuntuu se talvi aina yllättävän kaikki Venäjälle höökivät... ;)
Eiköhän todellinen syy ole kuitenkin se, että Venäjän kansa on aika pirun kova sotimaan ja taistelemaan, jos joku tulee kuokkasille. Sen takiahan siellä ei matutkaan kikkaile, kun turpaan tulee samantien. Toista se on länsimaissa, joissa luovutetaan vastarintaa tekemättä kun vieras vähän ääntänsä nostaa.
No mutta. Sehän vasta olisikin yllättävää jos jonakin vuonna talvi ei yllättäisi. Joka vuosi nimittäin talvi yllättää autoilijat, Valtion rautatiet ja jalankulkijat. Siitä kun ei ikinä tiedä, koska se tulee, paitsi tänä(kin) vuonna nyt kuitenkin.
Venäläiset eivät ylläty, sillä heillä on Siperia, joka opettaa.
Sekä talvet 1941-42 että 1708-09 olivat todellakin huomattavasti keskimääräistä ankarampia ja pidempiä.
== tuntuu se talvi aina yllättävän kaikki Venäjälle höökivät
Se ei yllättänyt mongoleja 1223 tai 1240. Eikä puolalaisia 1605. Eikä saksalaisia 1914-18. Eikä edes suomalaisia 1941.
Sodassa ei ole kyse kaupunkien valtaamisesta, vaan vastustajan armeijan tuhoamisesta.
Napoleonin tavoitteena oli siis Venäjän armeijan tuhoaminen. Sen jälkeen hän voisi sanella rauhanehdot tsaarille.
Mutta milläs tuhoat armeijan, joka jatkuvasti vetäytyy ja väistelee?
Miten pakotat vastustajan taisteluun?
Tietenkin menemällä kohti jotain sellaista paikkaa, josta vastustaja ei mitenkään voi luopua ilman taistelua.
Ja se paikka oli Moskova. Venäjän ikivanha hengellinen keskus. Maan sielu ja sydän.
Tsaarilla ei ollut vaihtoehtoja. Oli pakko antaa Napoleonille hänen haluamansa taistelu. Oli pakko laittaa armeija puolustusasemiin Borodinoon, 120 km Moskovasta länteen. Ja toivoa, että Napoleon ei olisi enää entisensä. Että hän möhlisi jotenkin taistelun.
Olisiko Napoleon saanut samanlaisen suuren taistelun menemällä kohti Pietaria? Tuskinpa vain. Venäläiset eivät rakastaneet Pietaria. Se oli oudon länsimaalainen, melkeinpä keinotekoinen kaupunki, joka sijaitsi valtakunnan reunalla. Se oli poliitikkojen ja liikemiesten hallitsema kaupunki. Tavallinen venäläinen tunsi sitä kohtaan yhtä suurta sympatiaa kuin nykysuomalainen tuntee Brysseliä kohtaan.
Kun taas Moskova... Se oli venäläisille sama asia kuin Mekka arabeille. Valtakunnan pyhä keskipiste.
Vai niin. Koskakohan viimeksi arabit ovat itse polttaneet Mekkansa?
Tuo tarve polttaa omia asumuksia kertoo sekin venäläisten suomalaisugrilaisista juurista. Joka vuosi tässäkin maassa palaa erinäinen määrä mökkisaunoja kuin Ilmari Kiannon Turjanlinna ikään.
Mekka taitaa olla huonosti palavaa lajia. Vain kivitaloja, puita ei laisinkaan.
Poltetun maan taktiikka toimii muutoinkin huonosti arabimaissa. Hiekka ei pala.
Saddam Hussein tosin innovoi muunnelman poltetun maan taktiikasta. Sen nimi oli savustus. Kuwaitin öljylähteiden sytyttäminen aiheutti vuonna 1991 melkoisen katkun. Mutta eihän se tietenkään jenkkien etenemistä estänyt.
""""Olisiko Napoleon saanut samanlaisen suuren taistelun menemällä kohti Pietaria? Tuskinpa vain. Venäläiset eivät rakastaneet Pietaria"""
Uskon että olisi saanut taistelun sillä jokainen maa puolusti ja puolustaa nytkin pääkaupunkiaan, sillä kun on suuri symboliarvo. Eikä kyse olisi ollut sitä mitä kaupunkia venäjän kansa olisi rakastanut vaan siitä mitä kaupunkia Venäjän johto, siis lähinnä tsaari itse, olisi rakastanut.
Napoleon olisi voinut jäädä Pietariin ja odottaa siinä venäläisten suurhyökkäyksiä kuluttaen vähitellen heidän voimansa loppuun.
Ei ole mitään yksittäistä kohtaa tai kohdetta minkä valtaamalla Venäjän voisi saada antautumaan. Ei sitä ollut viime sodassakaan eikä ole ollut aiemminkaan. Ehkä viime sodassa lähinnä sellainen olisi ollut Bakun öljyalueet, jos maasta olisi loppunut bensa vai olisiko sittenkään ?
Se talven yllättäminen on käsittämätän juttu. Olihan saksalaisia upseereita ollut Neuvostoliitossa kouluttamassa pitkin 30-lukua pilvin pimein ja kenraaleistakin Krebs Moskovassa niin kauan että oli venättäkin oppinut puhumaan. Jos ei kukaan hupmannut käskeä niin olisi luullut ammattimiehen jo ihan oma-aloitteisestikin käyneen vähän tutkimassa miltä maisemat näyttää eri vuodenaikoina oletetuilla päähyökkäyslinjoilla niin ei olisi ehkä syksyn ja kevään kelirikot ja talven pakkaset tulleet ylläreinä.
Saksalaiset tiesivät kyllä v.1941 Venäjän suuruuden maantieteellisesti. Tiedostivat myös sen että koko Venäjää on mahdoton vallata ja miehittää. Tästä syystä Wehrmachtin tavoitteena oli iskeä nopeasti syvälle ja vallata Moskova ennen talven tuloa. Samasta syystä eivät jakaneet joukoille talvivarusteita. Joten samalla kun he aliarvioivat puna-armeijan voiman ja määrän ei suunnitelmaan kuulunut alunperinkään talvisodankäynti.
Niin, Saksalla ei ollut edes mitään kaiken kattavaa sotasuunnitelmaa hyökätessään Neuvostoliittoon 1941. Se oli operaation suurin heikkous. Suunnitelma oli vain tuhota heti alkuvaiheessa (1-2 kk) puna-armeijan pääosat ja edetä sen jälkeen syvälle Neuvostoliittoon. Ei tällainen oli mikään oikea sotasuunnitelma. Toki jos vihollisen vain oletetaan jäävän niille sijoilleen tapettavaksi, niin hienoa, tuollainenkin "suunnitelma" voi toimia.
Huvittavinta tässä on sikäli se, että materiaalin puolesta Saksa onnistuikin tuhoamaan vihollisen oletetut määrät kalustoa. Mutta kun Neuvostoliitto valmisti ja sai avustuksin lisää taistelumateriaalia jatkuvasti, se ei riittänyt menestykseen.
Talvi tuli tavallista aikaisemmin 1941. Ensilumi satoi Moskovan suunnalla jo lokakuun 6. Päivä. Talvi myös kesti tavallista pitempään, lunta oli vielä maassa 1942 Etelä-Suomessakin toukokuun lopulla. Saksan armeija myös kärsi sabotoinnista, mm. Eräät kenraalit saivat pysäytettyä suuria määriä talvivaatteita Varsovaan ja aiheuttivat satojentuhansien sotilaiden kuoleman ja vammautumisen paleltumalla. Tämä paljastui vasta 1944 kun kuulusteltiin Hitlerin salamurhayritykseen osallistuneita.
Neuvostoliiton tappiot 1941 kesäkuun 22 päivän ja tammikuun 1, 1942 välillä olivat:
Kaatuneita 800 000, haavoittuneita 3 000 000, sotavankeja 3 300 000.
Saksalaisten tappiot:
Kaatuneita 300 000, haavoittuneita 500 000, kadonneita 150 000. Lisäksi esim. Panssareita venäläiset menettivät 20 500 ja saksalaiset 2700. (Saksalaisten panssarit olivat huonompia kuin venäläisten).
Väestöltään Suur-Saksa oli puolet siitä mitä NL. Vuonna 1939.
Jos lasketaan kaikki NL:n tappiot ja suhteutetaan ne Suomen väkimäärään, olisi suomalaisten tappit olleet samalla ajanjaksolla 168 000, joista sotavankeja 75 000 ja kaatuneita 18 000 tuhatta ( todellisuudessa suomalaisia kaatui 26 000 ja sotavangiksi ei jäänyt kuin muutamia kymmeniä) Neuvostoliittolaiset eivät siis taistelleet kovin hyvin tai osoittaneet suurta urheutta.
On totta, että saksalaiset panssarit olivat huonompia kuin venäläisten varsinkin sodan alussa. Leveämmät telat, paksumpi panssarointi, isompi tykki, sähköjohdot kulkivat rungon sisällä, dieselmoottorit. Se miksi puna-armeija ei kuitenkaan onnistunut pysäyttämään saksalaisten panssaridivisioonia johtui NL:n kyvyttömyydestä käyttää niitä tehokkaasti ja se taas johtui Stalinin puhdistuksista tsaari upseeristossa. Panssarit olivat usein hajautettu jalkaväen sekaan ja kaivettu maahan eikä sen liikkuvuutta osattu hyödyntää.
Toisaalta saksalaisten etuina oli panssareissa parempi tähtäysoptiikka ja radiot joka mahdollisti eri aselajien yhteistyön "salamasodan". Kokoajan etenevät panssarit olikin tehokkaita hyökkäyssodassa tiettyyn pisteeseen asti kunnes perässä raahustava jalkaväki, huolto ja tykistö jäi liian kauaksi josta syystä hyökkäys usein pysähtyi. Tämä taas antoi NL:lle aikaa järjestää puolustusta.
Puna-armeijalla oli kuitenkin varaa kärsiä valtavia tappioita saksalaisiin verrattuna ja ottaa niistä opiksi jota se kyllä tekikin.