Oikean uskonnon tunnusmerkki

Matti Nykänen on muuten laukonut aikoinaan epähuomiossa hassun lauseen, johon oikeastaan sisältyy suuriarvoinen uskonnollinen totuus:

"Elämä on ihmisen parasta aikaa"

Ajatelkaapa tätä lausetta,... onko sellainen uskonto oikea, joka painottaa kuoleman jälkeistä aikaa ja asettaa sen elämämme tavoitteeksi? Kuten Matti on sanonut, elämä on ihmisen parasta aikaa ja siihen meidän pitää keskittyä ja jättää suuri tuntematon nähtäväksemme. MAP-kirkon suureksi kunniaksi pitää sanoa, että MAP painottaa tämän maanpäällisen elämämme tärkeyttä ja ohjaa elämään hyvin. On silti mielestäni kyseenalaista, että kannustimena on "palkkio tuonpuoleisessa" - eikö riittäisi pelkästään se, että elämämme olisi hyvä. Sama pätee kyllä kaikkiin kirkkoihin, luonnollisesti.

Onko sellaista kirkkoa / uskontoa olemassa, joka ei asettaisi päämääräämme kuoleman jälkeiseen aikaan? Tässä mielestäni kulminoituu Jeesuksen sanat, että olemme jo taivaassa.

Elämä on liian kallisarvoinen tuhlattavaksi, siksi päämäärämme pitää olla tämä elämä eikä mikään kruunu elämämme päättymisen jälkeen.
8279
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

"Onko sellaista kirkkoa / uskontoa olemassa, joka ei asettaisi päämääräämme kuoleman jälkeiseen aikaan? Tässä mielestäni kulminoituu Jeesuksen sanat, että olemme jo taivaassa."

Buddhalaisuudessa valaistuminen voi tapahtua tässä ja nyt - tämän elämän aikana. Ei ole mitään syytä odottaa/toivoa kuolemaa/kuoleman jälkeisiä aikoja.

Äänestä
  • Nuo idän uskonnot ovat kyllä aika mielenkiintoisia. Pitäisiköhän tutustua buddhalaisuuteen tarkemmin? Shiintolaisuus on taasen ihan hanurista, kuten suurin osa hindulaisuudesta. Konfutselaisuudesta en taasen tiedä juuri mitään...

    Mitä tapahtuu kun ihminen valaistuu? Saavuttaako hän eläessään mielenrauhan vai ymmärtääkö hän silloin totuuden kaikesta? Onko buddhalaisuuden historiassa valaistunut kukaan muu kuin Siddharta Gautama (eikös se se ollut)?

    Äänestä

  • Exmoro kirjoitti:

    Nuo idän uskonnot ovat kyllä aika mielenkiintoisia. Pitäisiköhän tutustua buddhalaisuuteen tarkemmin? Shiintolaisuus on taasen ihan hanurista, kuten suurin osa hindulaisuudesta. Konfutselaisuudesta en taasen tiedä juuri mitään...

    Mitä tapahtuu kun ihminen valaistuu? Saavuttaako hän eläessään mielenrauhan vai ymmärtääkö hän silloin totuuden kaikesta? Onko buddhalaisuuden historiassa valaistunut kukaan muu kuin Siddharta Gautama (eikös se se ollut)?

    ... varmaan paremmin tuolta buddhalaispalstalta kuin mormoneista. = o D

    Äänestä

juuri meneillään tuo paras aika.....
Sanoisin mahdollisuus hyväänaikaan. Itse uskon ja toivon tulevan olevan parempaa. Monen elämän mahdollisuudet valuvat kuin hiekka sormien välistä maahan. Niinkuin entisen mormonin isä on nähtävästi pilannut koko perheen elämän pitkiksi ajoiksi. Tokkopa ne tuosta elinaikanaan toipuvat. Sitten tarvitsee vielä ottaa huomion inhimillinen näkökulma eli tuskan levittäminen, eli ne joilla on tuskaa haluaa levittää sitä muillekin pilaamalla näidenkin elämän. Etankin lapset ovat vaarassa tällaisten vanhempien hoidossa.

Äänestä
  • Kuten mainitsit, todella moni asia voi pilata elämän ja vaikuttaa valintoihimme. Otetaanpa muutama esimerkki: Minne päin maailmaa synnyt vaikuttaa siihen missä uskossa olet, vanhempasi vaikuttaa siihen millainen ihminen sinusta tulee ja oletko uskonnollinen. Nämä asiat ovat sellaisia, joihin ko ihminen ei itse voi vaikuttaa. Normaalin kristillisen uskon mukaan suuri osa maailman ihmisistä on "sattuman" vuoksi tuomittu olemaan erossa Kristuksesta. Tämähän on ihan epäreilua, jos oletetaan Kristinuskon olevan ainoan oikean.

    Vaikka morkkujen temppelimenoja ja kuolleiden sijaiskasteita nälvitään täällä ihan tuelta, niin heillä on mekanismi ja selitys, jolla Jumala saadaan oikeudenmukaiseksi: kaikille annetaan mahdollisuus - jos ei eläessään, niin sitten rajan takana.

    Olen silti sitä mieltä, että mitään rituaaleja ei tarvita. Ne eivät maailmankaikkeuden rakennehiukkasia pyöräytä mihinkään pelastuksen suuntaan (huom! ainoastaan oma näkemys asiasta).

    Äänestä

jona ihmisen on valmistauduttava kohtaamaan Jumala. Jos pidämme uskontoamme on vain tätä elämää varten tärkeänä, olemme uskonnottomia kurjempia. Näin on varoitettu.

Äänestä
  • Kohtaa Jumala jo tänään omassa elämässäsi. Älä siirrä Hänen kohtaamistaan rajan toiselle puolelle. Tärkeintä on etsiä nyt ja tässä Jumalaa ja Hänen vanhurskauttaan, sen myötä kaikki muukin annetaan.
    Elämme joka hetki ikuisuutta, ikuisuus ei ala vasta kuoleman jälkeen.
    Minä turvaan Jumalaan juuri nyt, joka hetki. Hän pitää huolta tulevasta ja Hänen käsiinsä viimein jätän henkeni, Hän toimii sinun kanssasi ja minunkin kanssani viisautensa ja laupeutensa mukaan. Sillä Jumala on rakkaus.

    Äänestä

  • Ent.mormoni kirjoitti:

    Kohtaa Jumala jo tänään omassa elämässäsi. Älä siirrä Hänen kohtaamistaan rajan toiselle puolelle. Tärkeintä on etsiä nyt ja tässä Jumalaa ja Hänen vanhurskauttaan, sen myötä kaikki muukin annetaan.
    Elämme joka hetki ikuisuutta, ikuisuus ei ala vasta kuoleman jälkeen.
    Minä turvaan Jumalaan juuri nyt, joka hetki. Hän pitää huolta tulevasta ja Hänen käsiinsä viimein jätän henkeni, Hän toimii sinun kanssasi ja minunkin kanssani viisautensa ja laupeutensa mukaan. Sillä Jumala on rakkaus.

    Noinhan pitää ajatella ja toimia. Jos kuitenkin ollaan uskovaisia vain tätä elämää varten, niin ihminen ei ole ymmärtänyt. Tässä tarkoitetaan mm. niitä, jotka ovat uskovaisia taloudellista hyötyä saadakseen tai vain sosiaalista elämää varten. Mitään uskontoa ei liioin ole oikein arvostella yksilöiden epätäydellisyyden perusteella.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Exmoro kirjoitti:

Matti Nykänen on muuten laukonut aikoinaan epähuomiossa hassun lauseen, johon oikeastaan sisältyy suuriarvoinen uskonnollinen totuus:

"Elämä on ihmisen parasta aikaa"

Ajatelkaapa tätä lausetta,... onko sellainen uskonto oikea, joka painottaa kuoleman jälkeistä aikaa ja asettaa sen elämämme tavoitteeksi? Kuten Matti on sanonut, elämä on ihmisen parasta aikaa ja siihen meidän pitää keskittyä ja jättää suuri tuntematon nähtäväksemme. MAP-kirkon suureksi kunniaksi pitää sanoa, että MAP painottaa tämän maanpäällisen elämämme tärkeyttä ja ohjaa elämään hyvin. On silti mielestäni kyseenalaista, että kannustimena on "palkkio tuonpuoleisessa" - eikö riittäisi pelkästään se, että elämämme olisi hyvä. Sama pätee kyllä kaikkiin kirkkoihin, luonnollisesti.

Onko sellaista kirkkoa / uskontoa olemassa, joka ei asettaisi päämääräämme kuoleman jälkeiseen aikaan? Tässä mielestäni kulminoituu Jeesuksen sanat, että olemme jo taivaassa.

Elämä on liian kallisarvoinen tuhlattavaksi, siksi päämäärämme pitää olla tämä elämä eikä mikään kruunu elämämme päättymisen jälkeen.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu