Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön
yöttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.
Tuore väitöskirja valottaa pitkäaikaistyöttömyyden ankeaa taustaa. Oulun yliopistossa väitellyt Raija Kerätär arvioi, että työttömistä ainakin 20–25 prosenttia on tosiasiassa työkyvyttömiä tai tuen ja hoidon tarpeessa.
työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla
Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.
Työ ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Vaikka työttömyys kasvaa,
Nykytyömarkkinoilla työnantaja haluaa tietysti täyttä vastinetta palkalle. Meillä on silti paljon työtehtäviä, jotka eivät vaadi täyttä työpainosta. Mutta kehitysvammaisten työtoimintaa lukuun ottamatta ei ole järjestelmää, joka mahdollistaisi tällaisen työn, Kerätär sanoo.
Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.
Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.
– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001904063.html
yöttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.
Tuore väitöskirja valottaa pitkäaikaistyöttömyyden ankeaa taustaa. Oulun yliopistossa väitellyt Raija Kerätär arvioi, että työttömistä ainakin 20–25 prosenttia on tosiasiassa työkyvyttömiä tai tuen ja hoidon tarpeessa.
työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla
Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.
Työ ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Vaikka työttömyys kasvaa,
Nykytyömarkkinoilla työnantaja haluaa tietysti täyttä vastinetta palkalle. Meillä on silti paljon työtehtäviä, jotka eivät vaadi täyttä työpainosta. Mutta kehitysvammaisten työtoimintaa lukuun ottamatta ei ole järjestelmää, joka mahdollistaisi tällaisen työn, Kerätär sanoo.
Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.
Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.
– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001904063.html
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.