Jos pyhää kirjoitusta on esimerkiksi Oppi ja liitot, mutta kuitenkin on tullut pari tekstiä, joita ei siihen ole liitetty monenkaan vuoden kuluttua esimerkiksi todistus Kristuksesta ja perhejulistus, niin mikä sitten on kriteeri? Siellä tuntuu mukana olevan vaikka mitä, jopa ihan henkilökohtaisia ilmoituksia jollekin jäsenelle 1800-luvulla. Joilla ei ole merkitystä muille. Mutta nuo mainitsemani jutut eivät ole vieläkään painettuina siellä. Vai onko viime vuonna tullut joku uusi painos joka ei näy vielä missään.
Miten ilmoitus päätyy Oppi-ja-liitot -kokoelmaan?
kiinn
15579
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
historian kirja. Ei pelkkää ilmoitusta. Oppi on 13sta opinkappaleessa.
Oppi ja liitot kirjaan ei varmaankaan lisätä uusia lukuja enään.
Itse en katso sen olevan edes tarpeellista, mutta tietysti opillisesti on selvempää jos ja kun tulee "järisyttäviä" ilmoituksia.
Joka- ja puolivuotiskonferensseista sanotaan että ne ovat sellaisia joiden puheita tulee lukea ilmoituksena ja jäseniä kehoitetaan tutkimaan noita edellisen konferessin puheita säännöllisesti.
Minua kiinnostaa tietää, mikä ero on aiemmilla konferenssipuheilla (Journal of Discourses) ja nykyisillä konferenssipuheilla (Ensign, Liahona)?
Joku mormoni (?) sanoi aivan hiljakkoin asiayhteys-ketjussa, että Liahonassa olevat konferenssipuheet ovat pyhää kirjoitusta. Miksi Journal of Discourses ei ole saman kriteerin mukaan pyhää kirjoitusta? Ovathan nekin pääosiltaan konferenssipuheita, MAP-kirkon johtajien pitämiä.
Eli onko niillä jokin muu, ratkaiseva ero, kuin ikä?
Miksei kukaan mormoni vastaa tähän? Pitäisi olla ihan helppo kysymys.
ainakaan minun tietääkseni.
JofD on paljon muutakin kuin pelkästään BY:n konferenssipuheita, kuten totesitkin... Olet muuten eka joka on huomannut ko. asian ja maininnut täällä siitä... Ainakaan minä en ole muiden huomanneen mainita asiasta :-)
Sanotaan nyt yleistäen että JofD oli aikalaisilleen ilmoitusta siinä missä konferenssi puheet ovat meille nykyään.
Eli mukavaa on vaikka lukea eri konferenssipuheita vaikka sadan vuoden takaa, mutta niilä ei ole samanlaista merkitystä meille kuin sen ajan ihmisille.
Täällä joku kristitttykin mainitsi että Vanha Testamentti oli vain juutalaisille ja kristityille riittää Uusi Testamentti... Vähän niinkuin sama asia ;-)
**************************************************
MORMONIT USKOVAT SEN MITÄ HEILLE ON VIIMEKSI OPETETTU.
**************************************************
Muistakaa ihmiset tämä. Ei ihme sitten, jos siitä uskonnosta syntyy mahtava määrä "väärinkäsityksiä", kun uskotaan milloin mitäkin.
Milloin on Jumala ihan varmasti ollut joskus ihminen, milloin se on vain "mahdollista".
Mormonikirkon johto pyrkii ihan selvästi eroon kaikesta siitä, minkä vuoksi mormoneja on aina kutsuttu oudoksi kansaksi. Vähä vähältä pyyhitään pois entisiä "varmoja" ja "ainutlaatuisia" opetuksia.
Mitä siitä jää jäljelle? Ei varmaan paljon muuta kuin että he aina tulevat väittämään, että juuri ja vain heillä on Kristuksen antama valtuus. Kaikki muu kummallisuus hiotaan pois vuosikymmenien kuluessa. Ensi vuosisadalla mormonikirkko on aivan jotain muuta kuin tänä päivänä. Ja silloiset himomormonit väittävät ulkopuolisille, että "emme ole koskaan opettaneet noin [x-oppi]" ja "te (usein exmormonit) vääristelette meidän uskontoamme". Niinhän he nytkin tekevät. Väitetään päin naamaa entisille jäsenille jotka hyvin tietävät, mitä heille on opetettu varmoina (tai virallisina, jos niin haluatte) oppeina.
Sanokaa mun sanoneen.
se on pähkinänkuoressa ilmastuna.
Kuvasit juuri mm. kristinuskonkin....
Ja kaikkien muidenkin uskontojen uskomusten jutut...
On suuri ero Kristuksen Evankeliumilla, mormoni (tai minkä muun tahansa uskonnon) teologialla, käytännöllä, uskomuksilla, teorioilla, ym. asioilla.
Se mikä on Kristuksen evankeliumia on se mikä ratkaisee.
ihmisen perustama suunta eikä mikään ainutlaatuinen Jeesuksen oma kirkko.
... ja kysessä siis ei myöskään ole lahko.
Jos tulee joku kirkon oppiin tai käytäntöön vaikuttava ilmoitus, niin se lisätään Oppi ja liitot-kirjaan.
Perhejulistus ja todistus Kristuksesta eivät sisällä mitään kirkon opin kannalta uutta.
Mitä tulee kirjan sisältämään henkilökohtaisiin ilmoituksiin, "joilla ei ole merkitystä muille", niin samoin Raamatukin sisältää monia henkilökohtaisia kirjeitä ja muita ohjeita. Esimerkiksi Johanneksen evankeliumi 21 luku sisältää Jeesuksen Pietarille henkilökohtaisesti lausumia sanoja. OL-kirjaan on valitu sellaisia asoita, jotka soveltuvat kenelle tahansa elämänohjeeksi. Jotkut luvut on otettu siinä tarkoituksessa, että ne antavat tietoa kirkon eri virkailijoiden tehtävistä ja velvollisuuksita. Monet kirjan luvut sisältävät joko yleisiä tai henkilökohtaisesti kirkon johtajille annettuja ohjeita ja otettu siinä kirjaan, jotta jäsenillä olisi sitä kautta tietoa kirkon toimintatvoista ja tehtävästä.
Ei sen puoleen varmaan mikään estäisi lisäämästä muutamaa lukua. Miksi nuo oudot "viralliset julistukset" - 1890 ja 1978, mutta ei viimeisiä, 1990-luvulta? Onhan nekin vähintään "virallisia julistuksia". Niitä sirotellaan vähän jokaiseen muuhun yhteyteen, mutta ja Oppi ja liitot -kirjasta ei paineta uutta laitosta. Sehän jopa suomennettiinkin uusiksi tässä hiljakkoin. Siihen olisi helposti voinut lisätä uusia juttuja.
Sitten myöhemmin voidaan taas sanoa näistä nykyjohtajien jutuista, ettei ne ole pyhää kirjoitusta ja vaan niiden omia mielipiteitä. Siis sitten kun tulevat mormonit alkaa hävetä vaikka sanotaan nyt Hinckleyn ja Monsonin satuja. Kun niiden satujen keksitty luonne on pakko myöntää. Joskus tuolla 20-30 vuoden päässä.
Kuten esimerkiksi luku 137, se "näky" tai "ilmoitus" lisättiin kirjaan osittain, mutta siitä "äänestäville" ei kerrottu, ettei teksti ole kokonainen. Tällä sivulla on lisää tietoa asiasta
http://www.mormonismi.net/lk/lk137muutettu.shtml
Luku 137 on siis aivan torso eikä jäsenille koskaan vihjatakaan lopusta tekstistä. Ei ainakaan kirkon oppitunneilla. Joku yksittäinen jäsen on voinut siitä saada tietää tutkittuaan asioita itsenäisesti. Mutta tuskinpa hän siitä kailottaa muille seurakunnan jäsenille.