En ole muutamaan viikkoon lukenut Patmoksen sivuilta Juha Ahvion blogia, mutta tänään luin. Ahvio on omaksunut oikein hyvin marxilaisen retoriikan, mutta asia ei ole sinällään lainkaan yllättävää: Monet kristofasistitkin Amerikkaa myöten toimivat samoin.
Tällä ei ole mitään tekemistä Ahvion niin inhoaman Frankfurthin koulukunnan kanssa, vaan ajatusmalli löytyy muutamaa vuosikymmentä aiemmin vaikuttaneelta italialaiselta marxilaiselta yhteiskuntafilosofilta Antonio Gramscilta.
Aiemmin Gramsci ja Benito Mussolini olivat mahtuneet jopa saman puolueen jäseniksi, mutta tiet erkanivat Mussolinin saatua potkut puolueesta. Sittemmin retoriikkaa ja ideologia olivat aika yhteneviä: toinen oli fasistien joukoissa, toinen marxialisten teoreetikkojen joukoissa. Nykyisiltä kristofasisteilta jää aina mainitsematta se, että kristofasismilla ja marxilaisella proletariaatin diktatuurilla on sama ideologinen juuri; harvainvalta ja näennäisen demokraattisesti valitut instituutiot. Tai ehkä tämä on näiden uusoikeistolaisten tietoisesti valittu taktiikka; onhan se aika noloa, että ideologia pohjaa alun alkaen marxilaisten teoreetikkojen ajatteluun. Näin erityisesti kun analysoidaan valtaa ja hegemoniaa sekä niiden käsitteellisiä sisältöjä. Myös ideologisten päämäärien saavuttamisen menettelytavoista uusoikeiston kristofasistinen siipi, Ahvio siellä muiden mukana, ja muinainen vasemmiston radikaalisiipi olivat jotakuinkin samaa mieltä.
Kristofasismiin liittyy sellainen pieni pikantti lisä, että Ahvion arvostama amerikkalainen kristofasistinen radioääni, Rush Limbaugh, on siteerannut oikein nimeltä mainiten Gramscia. Kun kristofasismilla ei oikein ole mitään omaa teoreettista pohjaa, niin sellaisen voi hyvin lainata vaikka sitten Gramscilta.
Gramsci sanoi hegemoniasta mm. seuraavaa: "Antonio Gramscin mukaan moderneissa yhteiskunnissa hegemonia, yhteiskunnallinen johtajuus, täytyi luoda ja voittaa monilla eri alueilla. Hegemonian käsite tarkoittaa poliittisen johtamisen ja vaikuttamisen tapoja, joilla ryhmät pyrkivät tekemään oman ideologiansa yhteiskunnan yleiseksi ideologiaksi. Hegemonian muodostamiseen tai valtaamiseen tarvitaan legitimiteetin hankintaa, poliittista indoktrinaatiota sekä kykyä yhdistää eri poliittisten ryhmien keskenään ristiriitaiset intressit yhteisymmärrystä ja kompromissitarvetta painottaen uudenlaiseksi kokonaisuudeksi."
Uusoikeiston kristofasistiselta siiveltä ja radikaaleilta vasemmistolaisilta löytyy myös seuraava yhdistävä tekijä ihan Gramscin mukaan: "Yhteiskunnan muuttamisen on oltava päämäärähakuista organisoitumista, jonka pitää muodostaa politiikan koko alueen läpäisevä kollektiivinen tahto."
Gramscin suomeksikin julkaistut vankilavihkot kannattaa lukea, vaikka ei olisikaan marxilainen.
Ahvion retoriikka marxilaista - tapaus Gramsci
53
657
Vastaukset
Lähes tarkalleen 30 vuotta sitten Antonio Gramsci muuten ajoi karille Porvoon edustalla.:)
Kirjoituksesi ainoa "vika" on se, että Ahviota rajattomasti ihaileva Räyhis ei ymmärrä siitä(kään) mitään.mummomuori kirjoitti:
Mieitn pitkään että mitä tuo tarkoitta, mutta olihan se tuollainen laivakin olemassa. :D
N-liitossa nimettiin kaikenlaista, jopa kaupunkeja, ulkomaisten kommarisankarien mukaan. Kuvaavaa sinänsä, että karille mentiin.;)
RepeRuutikallo kirjoitti:
N-liitossa nimettiin kaikenlaista, jopa kaupunkeja, ulkomaisten kommarisankarien mukaan. Kuvaavaa sinänsä, että karille mentiin.;)
Aivan :D Olihan Neuvostoliiton yritys tuomittu jo alunpitäenkin.
Luin tuon Ahvion blogin. Tyypilliseen tapaansa kierrellään ja kaarrellaan, ennen kuin asiaan päästään. Ahvio haluaa politisoida avioliittokysymyksen. Näin hän jälleen kerran astuu tämän uuden äärioikeiston tukijaksi. Vilahtaapa Hamilokin siellä seassa.
Olen jo aikaa sitten tuumannut, että kun näiden ”patmoslaisten” mielipiteitä lukee, tulee aivan samanlainen olo kuin aikoineen 70 luvulla. Taistolainen asenne ja retoriikka jylläävät. En oikein pitänyt siitä silloin enkä pidä vieläkään. Olen nyt vain ihmetellyt samankaltaisuutta.
”…toinen oli fasistien joukoissa, toinen marxialisten teoreetikkojen joukoissa.”
En ole perehtynyt Gramscin ajatteluun, joten se pitänee tässä tehdä.
”…on sama ideologinen juuri; harvainvalta ja näennäisen demokraattisesti valitut instituutiot…”
tämä on tullut selkeästi esiin Ahvion kirjoituksissa. Hän ”vastustaa” eliittiä, mutta haluaa luoda sellaisen omista perusteistaan nähden.
”Myös ideologisten päämäärien saavuttamisen menettelytavoista uusoikeiston kristofasistinen siipi, Ahvio siellä muiden mukana, ja muinainen vasemmiston radikaalisiipi olivat jotakuinkin samaa mieltä.”
Muistelen että jako meni niin, että taistolaisten kannattivat ns. ”veristä vallankumousta”, jossa ”eliitti” saa rangaistuksensa, perinteinen kommunistinen taho taas veretöntä vallankumousta, jossa eliitti saa olla mutta heidän etuutensa otetaan yhteiseen käyttöön ja demarit kannattivat demokraattista eli demokratian keinoin otettua valtaa. Demarit ovat jo aikaa sitten luopuneet tuosta ideologiastaan, ja kommunistit kuivettuneet lähes olemattomiin.
”Rush Limbaugh, on siteerannut oikein nimeltä mainiten Gramscia. Kun kristofasismilla ei oikein ole mitään omaa teoreettista pohjaa, niin sellaisen voi hyvin lainata…”
Niin, näitä lainauksia tuntuu löytyvän aika tavalla.>Olen jo aikaa sitten tuumannut, että kun näiden ”patmoslaisten” mielipiteitä lukee, tulee aivan samanlainen olo kuin aikoineen 70 luvulla. Taistolainen asenne ja retoriikka jylläävät.
Kuuntelin ehtoolla Spotifysta (ekaa kertaa elämässäni kokonaan!) älppärin "Lautanen Guatemalan verta", ja näin etäisyyden päästä ei siitäkään voi olla huomaamatta taistolaisuuden kiihkeän uskonnollista luonnetta. Yhtymäkohdat ahdasmielisiin uskonlahkoihin ovat päällekaatuvat. Vain jumala on toinen.Minusta on oikeastaan aika hupaisaa, kuinka oikeisto (nykyään myös uskonnollinen oikeisto) on omaksunut juuri Gramscin ja hänen hengenheimolaistensa retoriikan aina kun siitä on ollut oikeistolle hyötyä. Onhan tuo ollut toimiva pragmaattinen lähestymistapa. Mitä tulee tuohon Ahvion kirjoitteluun, niin hänen kirjoituksensahan ovat plagiaatteja amerikkalaisen (uskonnollisen) oikeiston julkaisuista. Luuleeko Ahvio, että hänen lukijansa, eivät ole selvillä siitä, mistä nykyinen amerikkalainen oikeisto omaksui oman retoriikkansa?
Lyhyt kertaus amerikkalaisen uusoikeiston retoriikan marxilaisista lähtökohdista.
Sata vuotta sitten Yhdysvalloissa oli todella voimakas työväenliike. Socialist Democratic Party ja Socialist Labor Party olivat merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Vuoden 1912 presidentinvaaleissa sosialistien ehdokas Eugene Dobs sai 6 prosenttia annetuista äänistä. Se on aika iso luku kaksipuoluejärjestelmään perustuvassa hallintomallissa.
Jos käytte Washington D.C:n seudulla, niin kannattaa ehdottomasti vierailla Kongressin kirjastossa ja Kansallisarkistossa. Sieltä löytyy paljon amerikkalaisen työväenlehtien numeroita. Jo pelkkä kirjoitusten otsikoiden analyysi kertoo siitä, että retoriikka oli yhtenevää nykyisten oikeiston kanssa.
Ensimmäisen maailmansotaan asia liittyy siten, että työväenliike vastusti USA:n liittymistä sotaan. Silloisella republikaanisella presidentillä, Woodrow Wilsonilla, oli iso ongelma: Myös hän oli kampanjoinut uudelleen valintansa yhteydessä sodanvastaisella retoriikalla. Tilanne oli Wall Street kannalta kuitenkin sellainen, että esim. Goldman Sachsin yms. sijoitukset olivat uhattuina, jos Yhdysvallat ei liittyisi sotaan. Pakolla työväenliike saatiin mukaan ja tämä tarkoittaa sitä, että heidän julkaisunsa pakotettiin lain voimalla kirjoittamaan mm. pääkirjoituksissaan sotaa myötäileviä kannanottoja.
Sodan jälkeen oikeistolaistumisen ensimmäisessä aallossa koko työväenliike sitten käytännössä tuhottiin. Tuolloin oli vielä muistissa kuinka 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa oli käyty ”luokkasotia”, joissa sai surmansa tuhansia työläisiä. Suurpääomapiirit eivät halunneet tilanteen toistuvan. Wilsonin presidenttikausilla hyödynnettiin ensimmäistä kertaa myös massapropagandan menetelmiä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että työväestön argumentit otettiin pääomapiirien käyttöön pienin variaatioin. Mikään ei ole sittemmin muuttunut: Uskonnollinen oikeisto ja Ahvio viljelevät jyrkän radikaalia marxista ”vallankumousretoriikkaa”, jossa tällä kertaa sen vallankumouksen tekevät uskovat oikeistolaiset pääomapiirit.
Lopulta oltiin samassa tilanteessa kuin nyt: Pääomat olivat kasaantuneet hyvin harvoille ja sitten seurasi talousromahdus. Tähän saumaan iski presidenttinä Franklin D. Roosevelt. Hän otti käyttöönsä jokaisen vasemmistolaisen argumentin ja menettelytavan mukaan lukien äärimmilleen viedyn keynesiläisen talouspolitiikan. FDR sanoi suurimman saavutuksensa olleen kapitalismin pelastaminen. FDR oli itsekin vauras oligarkki, joka sanoi toisille oligarkeille: ”Jos ette luovu osasta omaisuuttanne, niin hyvin pian teillä ei ole lainkaan omaisuutta!” Kuulostaa aika paljon Bernie Sandersin retoriikalta demokraattien esivaalien 2016 yhteydessä.
1950-lvun oikeistolaistumisen toisessa aallossa työväestön retoriikka ei ollut suosiossa, mutta nykyään kolmannessa aallossa puheet ja teot ovat kuin suoraan marxilaisten teoreetikkojen hahmottelemista malleista.
Seurattuani vuosikymmeniä amerikkalaisen uskonnollisen oikeiston nykyistä nousua ja verratessani sitä 100 vuoden takaiseen amerikkalaiseen versioon sosialismista ja 1960- ja 70-lukujen eurokommunismiin, niin eroja on vaikea löytää. Ahvion kirjoittelussa tämä tulee hyvin esille. Pääseekö tuon sortin amerikkalaisuus hegemonia-asemaan (vrt. Gramsci) myös Suomessa? Ainakin yritystä näyttää olevan, mistä kertoo myös se, että vielä varsin pieni suomalainen fasistinen katras etsii liittolaisia uskonnollista piireistä (esim. Patmos) hyödyntäen ”vallankumousretoriikkaa”, joka puolestaan turhan usein sisältää väkivallan elementin.
Ilmeisesti totalitarismia ei voi ajaa kovin monella erilaisella retorisella keinolla.netpunk kirjoitti:
Minusta on oikeastaan aika hupaisaa, kuinka oikeisto (nykyään myös uskonnollinen oikeisto) on omaksunut juuri Gramscin ja hänen hengenheimolaistensa retoriikan aina kun siitä on ollut oikeistolle hyötyä. Onhan tuo ollut toimiva pragmaattinen lähestymistapa. Mitä tulee tuohon Ahvion kirjoitteluun, niin hänen kirjoituksensahan ovat plagiaatteja amerikkalaisen (uskonnollisen) oikeiston julkaisuista. Luuleeko Ahvio, että hänen lukijansa, eivät ole selvillä siitä, mistä nykyinen amerikkalainen oikeisto omaksui oman retoriikkansa?
Lyhyt kertaus amerikkalaisen uusoikeiston retoriikan marxilaisista lähtökohdista.
Sata vuotta sitten Yhdysvalloissa oli todella voimakas työväenliike. Socialist Democratic Party ja Socialist Labor Party olivat merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Vuoden 1912 presidentinvaaleissa sosialistien ehdokas Eugene Dobs sai 6 prosenttia annetuista äänistä. Se on aika iso luku kaksipuoluejärjestelmään perustuvassa hallintomallissa.
Jos käytte Washington D.C:n seudulla, niin kannattaa ehdottomasti vierailla Kongressin kirjastossa ja Kansallisarkistossa. Sieltä löytyy paljon amerikkalaisen työväenlehtien numeroita. Jo pelkkä kirjoitusten otsikoiden analyysi kertoo siitä, että retoriikka oli yhtenevää nykyisten oikeiston kanssa.
Ensimmäisen maailmansotaan asia liittyy siten, että työväenliike vastusti USA:n liittymistä sotaan. Silloisella republikaanisella presidentillä, Woodrow Wilsonilla, oli iso ongelma: Myös hän oli kampanjoinut uudelleen valintansa yhteydessä sodanvastaisella retoriikalla. Tilanne oli Wall Street kannalta kuitenkin sellainen, että esim. Goldman Sachsin yms. sijoitukset olivat uhattuina, jos Yhdysvallat ei liittyisi sotaan. Pakolla työväenliike saatiin mukaan ja tämä tarkoittaa sitä, että heidän julkaisunsa pakotettiin lain voimalla kirjoittamaan mm. pääkirjoituksissaan sotaa myötäileviä kannanottoja.
Sodan jälkeen oikeistolaistumisen ensimmäisessä aallossa koko työväenliike sitten käytännössä tuhottiin. Tuolloin oli vielä muistissa kuinka 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa oli käyty ”luokkasotia”, joissa sai surmansa tuhansia työläisiä. Suurpääomapiirit eivät halunneet tilanteen toistuvan. Wilsonin presidenttikausilla hyödynnettiin ensimmäistä kertaa myös massapropagandan menetelmiä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että työväestön argumentit otettiin pääomapiirien käyttöön pienin variaatioin. Mikään ei ole sittemmin muuttunut: Uskonnollinen oikeisto ja Ahvio viljelevät jyrkän radikaalia marxista ”vallankumousretoriikkaa”, jossa tällä kertaa sen vallankumouksen tekevät uskovat oikeistolaiset pääomapiirit.
Lopulta oltiin samassa tilanteessa kuin nyt: Pääomat olivat kasaantuneet hyvin harvoille ja sitten seurasi talousromahdus. Tähän saumaan iski presidenttinä Franklin D. Roosevelt. Hän otti käyttöönsä jokaisen vasemmistolaisen argumentin ja menettelytavan mukaan lukien äärimmilleen viedyn keynesiläisen talouspolitiikan. FDR sanoi suurimman saavutuksensa olleen kapitalismin pelastaminen. FDR oli itsekin vauras oligarkki, joka sanoi toisille oligarkeille: ”Jos ette luovu osasta omaisuuttanne, niin hyvin pian teillä ei ole lainkaan omaisuutta!” Kuulostaa aika paljon Bernie Sandersin retoriikalta demokraattien esivaalien 2016 yhteydessä.
1950-lvun oikeistolaistumisen toisessa aallossa työväestön retoriikka ei ollut suosiossa, mutta nykyään kolmannessa aallossa puheet ja teot ovat kuin suoraan marxilaisten teoreetikkojen hahmottelemista malleista.
Seurattuani vuosikymmeniä amerikkalaisen uskonnollisen oikeiston nykyistä nousua ja verratessani sitä 100 vuoden takaiseen amerikkalaiseen versioon sosialismista ja 1960- ja 70-lukujen eurokommunismiin, niin eroja on vaikea löytää. Ahvion kirjoittelussa tämä tulee hyvin esille. Pääseekö tuon sortin amerikkalaisuus hegemonia-asemaan (vrt. Gramsci) myös Suomessa? Ainakin yritystä näyttää olevan, mistä kertoo myös se, että vielä varsin pieni suomalainen fasistinen katras etsii liittolaisia uskonnollista piireistä (esim. Patmos) hyödyntäen ”vallankumousretoriikkaa”, joka puolestaan turhan usein sisältää väkivallan elementin.
Ilmeisesti totalitarismia ei voi ajaa kovin monella erilaisella retorisella keinolla.>Luuleeko Ahvio, että hänen lukijansa eivät ole selvillä siitä, mistä nykyinen amerikkalainen oikeisto omaksui oman retoriikkansa?
Ei vaan tietää. Hämmästyttävää sinänsä, mutta Ahvion kirjoitusten ykköskohderyhmä näyttää olevan ihmiset jotka eivät juurikaan ymmärrä mestarinsa tekstiä. Pääpointti on siinä kuka kirjoittaa, ja siitä voidaan jopa lukematta päätellä että kertakaikkisen upeasti taas dosetti veti ja varmasti meni vihervassarikulttuurimarksilaisilla jauhot jälleen syvälle suuhun.RepeRuutikallo kirjoitti:
>Luuleeko Ahvio, että hänen lukijansa eivät ole selvillä siitä, mistä nykyinen amerikkalainen oikeisto omaksui oman retoriikkansa?
Ei vaan tietää. Hämmästyttävää sinänsä, mutta Ahvion kirjoitusten ykköskohderyhmä näyttää olevan ihmiset jotka eivät juurikaan ymmärrä mestarinsa tekstiä. Pääpointti on siinä kuka kirjoittaa, ja siitä voidaan jopa lukematta päätellä että kertakaikkisen upeasti taas dosetti veti ja varmasti meni vihervassarikulttuurimarksilaisilla jauhot jälleen syvälle suuhun."Hämmästyttävää sinänsä, mutta Ahvion kirjoitusten ykköskohderyhmä näyttää olevan ihmiset jotka eivät juurikaan ymmärrä mestarinsa tekstiä."
Luulisi Ahvion olevan aika turhautunut tuon johdosta. Ihmeen kärsivällisesti Juha kierrättää samoja teesejä vuodesta toiseen.
"...varmasti meni vihervassarikulttuurimarksilaisilla jauhot jälleen syvälle suuhun."
Tällaisen piirteen olen huomanut. Kun lukee Ahvion blogin kommentteja, niin juuri kukaan ei sano juuri mitään blogin itse blogin aiheesta. Tosin ne blogit ovat sen verran ympäripyöreitä ja aiheeltaan niin laveita ja epämääräisiä, että niiden relevantti kommentointi vaatii jonkin verran taustatietoja Ahvion retorista keinoista. Minulle ei ole oikein selvinnyt, keitä mahtavat olla nämä vihervassarit ja kulttuurimarxilaiset? Mistä heidät spesifisti tunnistaa? Mitä sisältöjä vihervassareiden ajatteluun Ahvion mielestä liittyy ja miten nuo sisällöt voidaan todennetaan? Ahvio heittelee noissa asioissa täysin hihasta ja hatusta vedettyjä väitteitä, mutta juuri kukaan ei vaivaudu tarkistamaan väitteiden validiutta, no jotkut lukijat toisinaan.netpunk kirjoitti:
"Hämmästyttävää sinänsä, mutta Ahvion kirjoitusten ykköskohderyhmä näyttää olevan ihmiset jotka eivät juurikaan ymmärrä mestarinsa tekstiä."
Luulisi Ahvion olevan aika turhautunut tuon johdosta. Ihmeen kärsivällisesti Juha kierrättää samoja teesejä vuodesta toiseen.
"...varmasti meni vihervassarikulttuurimarksilaisilla jauhot jälleen syvälle suuhun."
Tällaisen piirteen olen huomanut. Kun lukee Ahvion blogin kommentteja, niin juuri kukaan ei sano juuri mitään blogin itse blogin aiheesta. Tosin ne blogit ovat sen verran ympäripyöreitä ja aiheeltaan niin laveita ja epämääräisiä, että niiden relevantti kommentointi vaatii jonkin verran taustatietoja Ahvion retorista keinoista. Minulle ei ole oikein selvinnyt, keitä mahtavat olla nämä vihervassarit ja kulttuurimarxilaiset? Mistä heidät spesifisti tunnistaa? Mitä sisältöjä vihervassareiden ajatteluun Ahvion mielestä liittyy ja miten nuo sisällöt voidaan todennetaan? Ahvio heittelee noissa asioissa täysin hihasta ja hatusta vedettyjä väitteitä, mutta juuri kukaan ei vaivaudu tarkistamaan väitteiden validiutta, no jotkut lukijat toisinaan.>Ihmeen kärsivällisesti Juha kierrättää samoja teesejä vuodesta toiseen.
Päälukijakunta tuskin huomaisi mitään, vaikka yksi blogi koostuisi kakkuresepteistä tai isojen poikien lauluista.
>Minulle ei ole oikein selvinnyt, keitä mahtavat olla nämä vihervassarit ja kulttuurimarxilaiset? Mistä heidät spesifisti tunnistaa?
Minusta näyttää siltä, että tunnistukseksi riittää jonkun patmoslaisen tai muun Patmos-henkisen tahon todistus. Äärimmäisen tulkinnan mukaan jopa kaikki muut kuin valikoidut uudestisyntyneet oikeistolaiset uskovat ovat kulttuurimarxilaisia ja vihervassareita. Siis Suomessa myös melkein kaikki kokoomuslaiset.RepeRuutikallo kirjoitti:
>Ihmeen kärsivällisesti Juha kierrättää samoja teesejä vuodesta toiseen.
Päälukijakunta tuskin huomaisi mitään, vaikka yksi blogi koostuisi kakkuresepteistä tai isojen poikien lauluista.
>Minulle ei ole oikein selvinnyt, keitä mahtavat olla nämä vihervassarit ja kulttuurimarxilaiset? Mistä heidät spesifisti tunnistaa?
Minusta näyttää siltä, että tunnistukseksi riittää jonkun patmoslaisen tai muun Patmos-henkisen tahon todistus. Äärimmäisen tulkinnan mukaan jopa kaikki muut kuin valikoidut uudestisyntyneet oikeistolaiset uskovat ovat kulttuurimarxilaisia ja vihervassareita. Siis Suomessa myös melkein kaikki kokoomuslaiset."Äärimmäisen tulkinnan mukaan jopa kaikki muut kuin valikoidut uudestisyntyneet oikeistolaiset uskovat ovat kulttuurimarxilaisia ja vihervassareita. Siis Suomessa myös melkein kaikki kokoomuslaiset."
Suomessakin koko poliittinen kenttä on heilahtanut niin paljon oikealle, että Krisut ja Persut ovat joutuneet siirtymään suoraan fasismiin erottuakseen joukosta. Krisuissa Sari Essayah taitaa olla ainoa kansanedustaja, joka ei ole kristofasisti. Persuissakin sama jako näkyy, vaikka persuissa on myös pelkkä fasisitinen joukko, jolla ei ole uskonnollisia ambitioita.
Itse määrittelen vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden sen perusteella, kuinka suhtautuu tuotantovälineiden ja pääoman omistussuhteisiin. Edes Vasemmistoliitto ei ole enää vasemmistopuolue vaan linjaus on kaiketi jotain sellaista, joka muutama vuosikymmen sitten tunnettiin kansankapitalismina. Vihreät ovat tässä kategorisoinnissa anomalia: mitään selvää suuntausta oikeisto-vasemmisto-akselilta ei löydy, en ainakaan minä löydä.
Eiköhän nuo kaikki hallituspuolueet tällä hetkellä ole tiukkoja oikeistopuolueita suhtautumisessaan tuotantovälineiden ja pääoman omistussuhteisiin. Melkoinen fakiiri saa Ahviokin olla, jos onnistuu uskottavasti stigmatisoimaan kokoomuslaiset vihervassareiksi, kun demaritkin ovat nykyään sosiaalisen markkinatalouden puolestapuhujia.
Retoriikalla kyllä saadaan melkein mikä tahansa näyttämään melkein miltä tahansa ja siihenhän nämä "ahviotkin" panostavat. Myös maalitolppia on aina pakko siirrellä koko ajan ja siinä taidossa "ahviot" ovat osoitautuneet oikein hyviksi: harjoitus tekee mestarin.
Yksi hämmäsyttävä piirre näiden kristofasistien kritiikittömissä kannattajissa on se, että jos nuo fasistiset päämäärät toteutetaan, niin nämä "hyväuskoiset" ovat siinä pelissä kärsijöiden etunenässä. Ilmeisesti retoriikka on heidän suhteensa ollut oikein hyvin toimivaa.netpunk kirjoitti:
Minusta on oikeastaan aika hupaisaa, kuinka oikeisto (nykyään myös uskonnollinen oikeisto) on omaksunut juuri Gramscin ja hänen hengenheimolaistensa retoriikan aina kun siitä on ollut oikeistolle hyötyä. Onhan tuo ollut toimiva pragmaattinen lähestymistapa. Mitä tulee tuohon Ahvion kirjoitteluun, niin hänen kirjoituksensahan ovat plagiaatteja amerikkalaisen (uskonnollisen) oikeiston julkaisuista. Luuleeko Ahvio, että hänen lukijansa, eivät ole selvillä siitä, mistä nykyinen amerikkalainen oikeisto omaksui oman retoriikkansa?
Lyhyt kertaus amerikkalaisen uusoikeiston retoriikan marxilaisista lähtökohdista.
Sata vuotta sitten Yhdysvalloissa oli todella voimakas työväenliike. Socialist Democratic Party ja Socialist Labor Party olivat merkittäviä yhteiskunnallisia vaikuttajia. Vuoden 1912 presidentinvaaleissa sosialistien ehdokas Eugene Dobs sai 6 prosenttia annetuista äänistä. Se on aika iso luku kaksipuoluejärjestelmään perustuvassa hallintomallissa.
Jos käytte Washington D.C:n seudulla, niin kannattaa ehdottomasti vierailla Kongressin kirjastossa ja Kansallisarkistossa. Sieltä löytyy paljon amerikkalaisen työväenlehtien numeroita. Jo pelkkä kirjoitusten otsikoiden analyysi kertoo siitä, että retoriikka oli yhtenevää nykyisten oikeiston kanssa.
Ensimmäisen maailmansotaan asia liittyy siten, että työväenliike vastusti USA:n liittymistä sotaan. Silloisella republikaanisella presidentillä, Woodrow Wilsonilla, oli iso ongelma: Myös hän oli kampanjoinut uudelleen valintansa yhteydessä sodanvastaisella retoriikalla. Tilanne oli Wall Street kannalta kuitenkin sellainen, että esim. Goldman Sachsin yms. sijoitukset olivat uhattuina, jos Yhdysvallat ei liittyisi sotaan. Pakolla työväenliike saatiin mukaan ja tämä tarkoittaa sitä, että heidän julkaisunsa pakotettiin lain voimalla kirjoittamaan mm. pääkirjoituksissaan sotaa myötäileviä kannanottoja.
Sodan jälkeen oikeistolaistumisen ensimmäisessä aallossa koko työväenliike sitten käytännössä tuhottiin. Tuolloin oli vielä muistissa kuinka 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa oli käyty ”luokkasotia”, joissa sai surmansa tuhansia työläisiä. Suurpääomapiirit eivät halunneet tilanteen toistuvan. Wilsonin presidenttikausilla hyödynnettiin ensimmäistä kertaa myös massapropagandan menetelmiä. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että työväestön argumentit otettiin pääomapiirien käyttöön pienin variaatioin. Mikään ei ole sittemmin muuttunut: Uskonnollinen oikeisto ja Ahvio viljelevät jyrkän radikaalia marxista ”vallankumousretoriikkaa”, jossa tällä kertaa sen vallankumouksen tekevät uskovat oikeistolaiset pääomapiirit.
Lopulta oltiin samassa tilanteessa kuin nyt: Pääomat olivat kasaantuneet hyvin harvoille ja sitten seurasi talousromahdus. Tähän saumaan iski presidenttinä Franklin D. Roosevelt. Hän otti käyttöönsä jokaisen vasemmistolaisen argumentin ja menettelytavan mukaan lukien äärimmilleen viedyn keynesiläisen talouspolitiikan. FDR sanoi suurimman saavutuksensa olleen kapitalismin pelastaminen. FDR oli itsekin vauras oligarkki, joka sanoi toisille oligarkeille: ”Jos ette luovu osasta omaisuuttanne, niin hyvin pian teillä ei ole lainkaan omaisuutta!” Kuulostaa aika paljon Bernie Sandersin retoriikalta demokraattien esivaalien 2016 yhteydessä.
1950-lvun oikeistolaistumisen toisessa aallossa työväestön retoriikka ei ollut suosiossa, mutta nykyään kolmannessa aallossa puheet ja teot ovat kuin suoraan marxilaisten teoreetikkojen hahmottelemista malleista.
Seurattuani vuosikymmeniä amerikkalaisen uskonnollisen oikeiston nykyistä nousua ja verratessani sitä 100 vuoden takaiseen amerikkalaiseen versioon sosialismista ja 1960- ja 70-lukujen eurokommunismiin, niin eroja on vaikea löytää. Ahvion kirjoittelussa tämä tulee hyvin esille. Pääseekö tuon sortin amerikkalaisuus hegemonia-asemaan (vrt. Gramsci) myös Suomessa? Ainakin yritystä näyttää olevan, mistä kertoo myös se, että vielä varsin pieni suomalainen fasistinen katras etsii liittolaisia uskonnollista piireistä (esim. Patmos) hyödyntäen ”vallankumousretoriikkaa”, joka puolestaan turhan usein sisältää väkivallan elementin.
Ilmeisesti totalitarismia ei voi ajaa kovin monella erilaisella retorisella keinolla.”…amerikkalaisen uskonnollisen oikeiston nykyistä nousua ja verratessani sitä 100 vuoden takaiseen amerikkalaiseen versioon sosialismista ja 1960- ja 70-lukujen eurokommunismiin, niin eroja on vaikea löytää.”
En ole koskaan ajatellut asiaa, miten työväenliike Amerikassa oikeastaan toimi. Kiitos infosta. Mutta samoja kaikuja olen eroittanut.
” Pääseekö tuon sortin amerikkalaisuus hegemonia-asemaan (vrt. Gramsci) myös Suomessa?”
Tällä hetkellä näyttää, ettei uskonnollisuuden kytkeminen ole kovin voimakasta. Linkissä
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14766438/vihan-apostoli käsiteltiin Simojoen fasismia ja sitä, miten suomessa se kytkeytyi vahvasti uskonnolliseen retoriikkaan. Vielä ei kovin paljon tätä ole huomattavissa.netpunk kirjoitti:
"Äärimmäisen tulkinnan mukaan jopa kaikki muut kuin valikoidut uudestisyntyneet oikeistolaiset uskovat ovat kulttuurimarxilaisia ja vihervassareita. Siis Suomessa myös melkein kaikki kokoomuslaiset."
Suomessakin koko poliittinen kenttä on heilahtanut niin paljon oikealle, että Krisut ja Persut ovat joutuneet siirtymään suoraan fasismiin erottuakseen joukosta. Krisuissa Sari Essayah taitaa olla ainoa kansanedustaja, joka ei ole kristofasisti. Persuissakin sama jako näkyy, vaikka persuissa on myös pelkkä fasisitinen joukko, jolla ei ole uskonnollisia ambitioita.
Itse määrittelen vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden sen perusteella, kuinka suhtautuu tuotantovälineiden ja pääoman omistussuhteisiin. Edes Vasemmistoliitto ei ole enää vasemmistopuolue vaan linjaus on kaiketi jotain sellaista, joka muutama vuosikymmen sitten tunnettiin kansankapitalismina. Vihreät ovat tässä kategorisoinnissa anomalia: mitään selvää suuntausta oikeisto-vasemmisto-akselilta ei löydy, en ainakaan minä löydä.
Eiköhän nuo kaikki hallituspuolueet tällä hetkellä ole tiukkoja oikeistopuolueita suhtautumisessaan tuotantovälineiden ja pääoman omistussuhteisiin. Melkoinen fakiiri saa Ahviokin olla, jos onnistuu uskottavasti stigmatisoimaan kokoomuslaiset vihervassareiksi, kun demaritkin ovat nykyään sosiaalisen markkinatalouden puolestapuhujia.
Retoriikalla kyllä saadaan melkein mikä tahansa näyttämään melkein miltä tahansa ja siihenhän nämä "ahviotkin" panostavat. Myös maalitolppia on aina pakko siirrellä koko ajan ja siinä taidossa "ahviot" ovat osoitautuneet oikein hyviksi: harjoitus tekee mestarin.
Yksi hämmäsyttävä piirre näiden kristofasistien kritiikittömissä kannattajissa on se, että jos nuo fasistiset päämäärät toteutetaan, niin nämä "hyväuskoiset" ovat siinä pelissä kärsijöiden etunenässä. Ilmeisesti retoriikka on heidän suhteensa ollut oikein hyvin toimivaa.”Suomessakin koko poliittinen kenttä on heilahtanut niin paljon oikealle, että Krisut ja Persut ovat joutuneet siirtymään suoraan fasismiin erottuakseen joukosta.”
Johonkin jo kommentoin sitä, miten vasemmisto on jo niin oikeistolaistunut, että puhe ”vihervassuista” on lähinnä hupaisaa.
”Itse määrittelen vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden sen perusteella, kuinka suhtautuu tuotantovälineiden ja pääoman omistussuhteisiin.”
Siinähän se päälinja oikeastaan on.
”…jos nuo fasistiset päämäärät toteutetaan, niin nämä "hyväuskoiset" ovat siinä pelissä kärsijöiden etunenässä.”
No, olen useammassa ketjussa yrittänyt tutkailla, miten paljon on ymmärretty näitä asioista, ja tullut lopputulokseen että jo perusasiat näillä Ahvion fanittajilla on täydellisen hukassa. Jotenkin se kun Ahvio ripottelee Raamatun lauseita sekaan, saa monet olettamaan että nyt tässä hyvästä asiasta puhutaan.
Jos asian kääntää yksinkertaiselle kielelle, moni tuntuu patmoslaisista tyrmäävän Ahvion ajatukset – eli ovat siis hyväuskoisina kannattamassa asiaa, jota eivät hyväksy.mummomuori kirjoitti:
”Suomessakin koko poliittinen kenttä on heilahtanut niin paljon oikealle, että Krisut ja Persut ovat joutuneet siirtymään suoraan fasismiin erottuakseen joukosta.”
Johonkin jo kommentoin sitä, miten vasemmisto on jo niin oikeistolaistunut, että puhe ”vihervassuista” on lähinnä hupaisaa.
”Itse määrittelen vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden sen perusteella, kuinka suhtautuu tuotantovälineiden ja pääoman omistussuhteisiin.”
Siinähän se päälinja oikeastaan on.
”…jos nuo fasistiset päämäärät toteutetaan, niin nämä "hyväuskoiset" ovat siinä pelissä kärsijöiden etunenässä.”
No, olen useammassa ketjussa yrittänyt tutkailla, miten paljon on ymmärretty näitä asioista, ja tullut lopputulokseen että jo perusasiat näillä Ahvion fanittajilla on täydellisen hukassa. Jotenkin se kun Ahvio ripottelee Raamatun lauseita sekaan, saa monet olettamaan että nyt tässä hyvästä asiasta puhutaan.
Jos asian kääntää yksinkertaiselle kielelle, moni tuntuu patmoslaisista tyrmäävän Ahvion ajatukset – eli ovat siis hyväuskoisina kannattamassa asiaa, jota eivät hyväksy.”Tällä hetkellä näyttää, ettei uskonnollisuuden kytkeminen ole kovin voimakasta.”
Niin, Suomessa herätyskristillisyys taitaa olla politiikassa enemmän painolasti kuin etu. Kuitenkin Persujen ja Krisujen monet kansanedustajat ovat kuuluvat painoarvoltaan marginaalisiin uskonnollisiin yhteisöihin. Siitä positiosta on aika vaikea lähteä tekemään uskottavaa ja laajemmin väestöön vetoavaa politiikkaa. Ilmeisesti tästä syystä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kansanedustajat eivät paljon tuo esiin omaa uskoaan.
Gramsci esitti, että hegemonia-asema saavutetaan silloin kun onnistuneesti saadaan eri kuppikunnat jonkin asian taakse. Tämä vaatii tietenkin kompromisseja ja jopa joistakin ideologisista dogmeista luopumista. Olen seurannut tämän ilmiön toteutumista hyvin läheltä Yhdysvalloissa. Religious Right on juuri tällä hetkellä saanut kliimaksinsa. Gramsci ja kumppanit pohtivat myös sitä, kuinka hegemonia säilytetään. En näe, että nykyinen tilanne tulee jatkumaan kovin kauan. Vastarinta on aivan liian voimakasta. Pahoin pelkään, että tällä(kään) kertaa ei selvitä ilman ruumiita.
Suomessa persut ovat onnistuneesti saaneet erilaiset kuppikunnat oman asiansa taakse. Kun lukee persujen kansanedustajien kannanottoja, niin ”koti, uskonto ja isänmaa” -slogan on varastettu vuosikymmenten takaiselta Kokoomukselta, työväenliikkeeltä on omittu palkansaajien eduista huolehtiminen ja sieltä ihan vasemmalta laidalta yhteisöllisyys yms. Kaikki tämä on ryhmitetty puolueen ohjelmaan. Saa nähdä kuinka selvästi fasistinen porukka ja maltillisemmat piirit enää mahtuvat samaan puolueeseen tulevaisuudessa.
”No, olen useammassa ketjussa yrittänyt tutkailla, miten paljon on ymmärretty näitä asioista, ja tullut lopputulokseen että jo perusasiat näillä Ahvion fanittajilla on täydellisen hukassa. Jotenkin se kun Ahvio ripottelee Raamatun lauseita sekaan, saa monet olettamaan että nyt tässä hyvästä asiasta puhutaan.”
Raamatunlauseilla voitiin huijata Amerikassakin melkoinen joukko ihmisiä uskonnollisen oikeiston kristofasistisen agendan taakse. Ahvio yrittää selvästi toistaa tuon kerran toimineen reseptin Suomessa. Tosiaan Ahvio ajaa enimmäkseen suurpääoman etuja palvelevaa yhteiskuntamallia. Tästä seuraa se, että suurin osa väestöstä on niitä ”toisia”, jotka ovat siinä mallissa häviäjiä. Jotta Ahvion ajama malli olisi menestyksekäs, niin suurin osa vapausoikeuksista tulisi peruuttaa, jolloin ihmiset olisivat ”maaorjan” asemassa. Kun tilanne on jatkunut riittävän kauan, seurauksena on väkivaltainen kapina ja silloin ”ahvioille” käy köpelösti, mutta niin pitkällehän nuo piirit eivät osaa tai halua ajatella.
Jotain 35 vuotta sitten kirjoitin ihan kieli poskessa pitkän esseen puhvelinmetsästyksestä. Jutun juoni oli siinä, että puhvelinmetsästys aiheutti kahden rinnakkaisen talousjärjestelmän romahtamisen. Amerikan alkuperäiskansat metsästivät puhveleita vain sen verran kun verrattain pienen populaation selviytymisen kannalta oli välttämätöntä. Kun tuon populaation koko oli vuosisadasta toiseen melko vakio, niin puhvelikanta ehti aina uusiutua. Kun valkoinen mies rantautui sille mantereelle, niin puhvelinmetsästys oli heille voittoa tuottava elinkeino. Puhvelin liha ja nahka olivat aika arvokkaita. Metsästäjien määrän lisääntyessä puhvelin yksikköhinnat alkoivat laskea. Jotta puhvelinmetsästyksestä saadut voitot olisivat pysyneet samalla tasolla, metsästystä oli koko ajan lisättävä. Puhvelikanta alkoi radikaalisti kutistua. Lopulta metsästäjiä oli enää vain kourallinen, joten elinkeino oli päätynyt oligarkien käsiin. Sitten metsästys loppui kokonaan, kun mitään metsästettävää ei enää ollut.
Tuossa skenaariossa ensin tuhoutui alkuperäiskansojen sosialistinen talousjärjestelmä ja sitten valkoisten metsästäjien riistokapitalismiin perustuva talous. Sekä inhimilliset resurssit että luonnonvarat oli käytetty loppuun ja siitä seurasi koko elinkeinon romahtaminen. Idean tuohon esseeseen sain siitä, kun joku tutkija oli tehnyt oikein analyysin Amerikan mantereen puhveleista.
Suomen nyky-yhteiskunnassa alkuperäiskansoja edustaa pohjoismainen hyvinvointivaltio ja kaikki se mikä siihen liittyy. Valkoisia metsästäjiä puolestaan edustaa rosvokapitalismi (crony capitalism), jota Ahviokin ajaa. Taitaa taas olla tuloksena molempien talousjärjestelmien tuhoutuminen?netpunk kirjoitti:
”Tällä hetkellä näyttää, ettei uskonnollisuuden kytkeminen ole kovin voimakasta.”
Niin, Suomessa herätyskristillisyys taitaa olla politiikassa enemmän painolasti kuin etu. Kuitenkin Persujen ja Krisujen monet kansanedustajat ovat kuuluvat painoarvoltaan marginaalisiin uskonnollisiin yhteisöihin. Siitä positiosta on aika vaikea lähteä tekemään uskottavaa ja laajemmin väestöön vetoavaa politiikkaa. Ilmeisesti tästä syystä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kansanedustajat eivät paljon tuo esiin omaa uskoaan.
Gramsci esitti, että hegemonia-asema saavutetaan silloin kun onnistuneesti saadaan eri kuppikunnat jonkin asian taakse. Tämä vaatii tietenkin kompromisseja ja jopa joistakin ideologisista dogmeista luopumista. Olen seurannut tämän ilmiön toteutumista hyvin läheltä Yhdysvalloissa. Religious Right on juuri tällä hetkellä saanut kliimaksinsa. Gramsci ja kumppanit pohtivat myös sitä, kuinka hegemonia säilytetään. En näe, että nykyinen tilanne tulee jatkumaan kovin kauan. Vastarinta on aivan liian voimakasta. Pahoin pelkään, että tällä(kään) kertaa ei selvitä ilman ruumiita.
Suomessa persut ovat onnistuneesti saaneet erilaiset kuppikunnat oman asiansa taakse. Kun lukee persujen kansanedustajien kannanottoja, niin ”koti, uskonto ja isänmaa” -slogan on varastettu vuosikymmenten takaiselta Kokoomukselta, työväenliikkeeltä on omittu palkansaajien eduista huolehtiminen ja sieltä ihan vasemmalta laidalta yhteisöllisyys yms. Kaikki tämä on ryhmitetty puolueen ohjelmaan. Saa nähdä kuinka selvästi fasistinen porukka ja maltillisemmat piirit enää mahtuvat samaan puolueeseen tulevaisuudessa.
”No, olen useammassa ketjussa yrittänyt tutkailla, miten paljon on ymmärretty näitä asioista, ja tullut lopputulokseen että jo perusasiat näillä Ahvion fanittajilla on täydellisen hukassa. Jotenkin se kun Ahvio ripottelee Raamatun lauseita sekaan, saa monet olettamaan että nyt tässä hyvästä asiasta puhutaan.”
Raamatunlauseilla voitiin huijata Amerikassakin melkoinen joukko ihmisiä uskonnollisen oikeiston kristofasistisen agendan taakse. Ahvio yrittää selvästi toistaa tuon kerran toimineen reseptin Suomessa. Tosiaan Ahvio ajaa enimmäkseen suurpääoman etuja palvelevaa yhteiskuntamallia. Tästä seuraa se, että suurin osa väestöstä on niitä ”toisia”, jotka ovat siinä mallissa häviäjiä. Jotta Ahvion ajama malli olisi menestyksekäs, niin suurin osa vapausoikeuksista tulisi peruuttaa, jolloin ihmiset olisivat ”maaorjan” asemassa. Kun tilanne on jatkunut riittävän kauan, seurauksena on väkivaltainen kapina ja silloin ”ahvioille” käy köpelösti, mutta niin pitkällehän nuo piirit eivät osaa tai halua ajatella.
Jotain 35 vuotta sitten kirjoitin ihan kieli poskessa pitkän esseen puhvelinmetsästyksestä. Jutun juoni oli siinä, että puhvelinmetsästys aiheutti kahden rinnakkaisen talousjärjestelmän romahtamisen. Amerikan alkuperäiskansat metsästivät puhveleita vain sen verran kun verrattain pienen populaation selviytymisen kannalta oli välttämätöntä. Kun tuon populaation koko oli vuosisadasta toiseen melko vakio, niin puhvelikanta ehti aina uusiutua. Kun valkoinen mies rantautui sille mantereelle, niin puhvelinmetsästys oli heille voittoa tuottava elinkeino. Puhvelin liha ja nahka olivat aika arvokkaita. Metsästäjien määrän lisääntyessä puhvelin yksikköhinnat alkoivat laskea. Jotta puhvelinmetsästyksestä saadut voitot olisivat pysyneet samalla tasolla, metsästystä oli koko ajan lisättävä. Puhvelikanta alkoi radikaalisti kutistua. Lopulta metsästäjiä oli enää vain kourallinen, joten elinkeino oli päätynyt oligarkien käsiin. Sitten metsästys loppui kokonaan, kun mitään metsästettävää ei enää ollut.
Tuossa skenaariossa ensin tuhoutui alkuperäiskansojen sosialistinen talousjärjestelmä ja sitten valkoisten metsästäjien riistokapitalismiin perustuva talous. Sekä inhimilliset resurssit että luonnonvarat oli käytetty loppuun ja siitä seurasi koko elinkeinon romahtaminen. Idean tuohon esseeseen sain siitä, kun joku tutkija oli tehnyt oikein analyysin Amerikan mantereen puhveleista.
Suomen nyky-yhteiskunnassa alkuperäiskansoja edustaa pohjoismainen hyvinvointivaltio ja kaikki se mikä siihen liittyy. Valkoisia metsästäjiä puolestaan edustaa rosvokapitalismi (crony capitalism), jota Ahviokin ajaa. Taitaa taas olla tuloksena molempien talousjärjestelmien tuhoutuminen?”Vastarinta on aivan liian voimakasta. Pahoin pelkään, että tällä(kään) kertaa ei selvitä ilman ruumiita.”
Suomessa äärioikeisto on vielä hajanainen ja kiistelee keskenään. Mutta mm. uusi julkaisu ”oikea media” on askel, jossa mm. Ahvio selkeästi on ottanut tuohon suuntaan. Vaikka ymmärtääkseni osa noista äärioikeistosta on ”kulttuurikristittyjä” eli mistä Breivik kirjoitti, niin yhteistyötä pyritään virittelemään.
Ja aivan samaa pelkään, että lopputulos ei kovin kaunis ole.
”Saa nähdä kuinka selvästi fasistinen porukka ja maltillisemmat piirit enää mahtuvat samaan puolueeseen tulevaisuudessa.”
Tuskin sopivat. Ps tulee aivan varmaan hajaantumaan. Samoin seuraan KD:n muutoksia, joka ei jostain syystä näitä parmoslaisia kovin kiinnosta. En tiedä miten paljon sitten Kokoomuksesta irtautuu porukkaa.
”Jotta Ahvion ajama malli olisi menestyksekäs, niin suurin osa vapausoikeuksista tulisi peruuttaa…”
Totta ja siksi maaperää alustetaan kritisoimalla mm. tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, naisten oikeuksia sekä demokratiaa.
”Valkoisia metsästäjiä puolestaan edustaa rosvokapitalismi (crony capitalism), jota Ahviokin ajaa. Taitaa taas olla tuloksena molempien talousjärjestelmien tuhoutuminen?”
Kertomuksesi oli aika hyvä, saako sitä käyttää tarvittaessa
Mitä olen selvitellyt tätä finanssimaailman koukeroita, niin kapitalismi tässä muodossa tulee tiensä päähän. Pelottavinta on kun tähän romahdukseen ei valmistauduta millään tavoin.mummomuori kirjoitti:
”Vastarinta on aivan liian voimakasta. Pahoin pelkään, että tällä(kään) kertaa ei selvitä ilman ruumiita.”
Suomessa äärioikeisto on vielä hajanainen ja kiistelee keskenään. Mutta mm. uusi julkaisu ”oikea media” on askel, jossa mm. Ahvio selkeästi on ottanut tuohon suuntaan. Vaikka ymmärtääkseni osa noista äärioikeistosta on ”kulttuurikristittyjä” eli mistä Breivik kirjoitti, niin yhteistyötä pyritään virittelemään.
Ja aivan samaa pelkään, että lopputulos ei kovin kaunis ole.
”Saa nähdä kuinka selvästi fasistinen porukka ja maltillisemmat piirit enää mahtuvat samaan puolueeseen tulevaisuudessa.”
Tuskin sopivat. Ps tulee aivan varmaan hajaantumaan. Samoin seuraan KD:n muutoksia, joka ei jostain syystä näitä parmoslaisia kovin kiinnosta. En tiedä miten paljon sitten Kokoomuksesta irtautuu porukkaa.
”Jotta Ahvion ajama malli olisi menestyksekäs, niin suurin osa vapausoikeuksista tulisi peruuttaa…”
Totta ja siksi maaperää alustetaan kritisoimalla mm. tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, naisten oikeuksia sekä demokratiaa.
”Valkoisia metsästäjiä puolestaan edustaa rosvokapitalismi (crony capitalism), jota Ahviokin ajaa. Taitaa taas olla tuloksena molempien talousjärjestelmien tuhoutuminen?”
Kertomuksesi oli aika hyvä, saako sitä käyttää tarvittaessa
Mitä olen selvitellyt tätä finanssimaailman koukeroita, niin kapitalismi tässä muodossa tulee tiensä päähän. Pelottavinta on kun tähän romahdukseen ei valmistauduta millään tavoin."Tuskin sopivat. Ps tulee aivan varmaan hajaantumaan. Samoin seuraan KD:n muutoksia, joka ei jostain syystä näitä parmoslaisia kovin kiinnosta."
Persujen tilanne on mielenkiintoinen. Persut ovat tällä hetkellä ehdottomasti kiinnostavin puolue Suomessa, vaikka en ole oikein mistään samaa mieltä heidän kanssaan. He osaavat oikein hyvin julkisuustemput. Lisäksi persujen kannattajat näyttävän olevan kovin aktiivisia erinäisillä keskustelupalstoilla.
Krisut ovat omineet lähes kaikki entisen vasemmiston puheenaiheet (talking points) höystettynä kristillisellä fundamentalismila. Tämä tekee krisuista radikaalipuolueen, mutta sen sortin radikalismi ei taida saada kovin suurta kannatusta
Krisut ovat aivan liian mietoja patmoslaisten mielestä. Tämä patmoshenkinen joukko kaipaa retoriikaltaan mahdollisimman jyrkkiä kannanottoja ja näyttäväää toimintaa. Sitä persut pystyvät tarjoamaan toisin kuin krisut.
"Totta ja siksi maaperää alustetaan kritisoimalla mm. tasa-arvoa,yhdenvertaisuutta, naisten oikeuksia sekä demokratiaa. "
Tuo on kopioitu sanatarkasti amerikkalaiselta uskonnolliselta oikeistolta. Juuri eilen julkaistiin viimeisin tutkimus amerikkalaisten uskonnollisuudesta. Sekularismi on jatkanut voittokulkuaan entistä nopeammalla tahdilla. Valkoisten evankelilkaalisten huippuhetket on nähty, koska suuret ikäluokat kuolevat ja tuon ko. tutkimuksen mukaan nuoremmat sukupolvet kurovat umpeen suhteellista eroa eurooppalaisten ihmisten sekularisoitumiseen. Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä oli se, että "uskonnollinen sukupolvi" on erittäin vihainen siitä, että heidän elämäntapansa ei ole enää hegemonia-asemassa. (vrt. Gramscin käsitykset hegemoniasta). Hegemonian menettäminen on heille eksistentiaalinen uhka ja siitä taas seuraa vähemmän toivottavia ilmiöitä.
"Kertomuksesi oli aika hyvä, saako sitä käyttää tarvittaessa "
Toki saa.
Mielenkiintoista on Suomessa myös se, että intelligentisia on osallistunut aika vaisusti viimeaikaisiin debatteihin. Onhan siellä tietenkin Ahvio ja Puolimatka, mutta eipä sen lisäksi muita kuin muutama taloustieteen professori. Kyllä lasken Ahvion ja Puolimatkan älymystöön täysin riippumatta heidän mielipiteidensä substanssista. Onko yhteiskunnallinen debatti kuollut kokonaan Suomessa? Ainoat aiheet tuntuvat olevan homot, maahanmuutto ja EU-kritiikki. Niillä kun aika vähän tekemistä suurimman väestönosan kanssa. Arkkipiispa on sentään esittänyt humanistisia mielipieteitä, mutta sekulaari intelligentisia on pysynyt kumman hiljaa.netpunk kirjoitti:
"Tuskin sopivat. Ps tulee aivan varmaan hajaantumaan. Samoin seuraan KD:n muutoksia, joka ei jostain syystä näitä parmoslaisia kovin kiinnosta."
Persujen tilanne on mielenkiintoinen. Persut ovat tällä hetkellä ehdottomasti kiinnostavin puolue Suomessa, vaikka en ole oikein mistään samaa mieltä heidän kanssaan. He osaavat oikein hyvin julkisuustemput. Lisäksi persujen kannattajat näyttävän olevan kovin aktiivisia erinäisillä keskustelupalstoilla.
Krisut ovat omineet lähes kaikki entisen vasemmiston puheenaiheet (talking points) höystettynä kristillisellä fundamentalismila. Tämä tekee krisuista radikaalipuolueen, mutta sen sortin radikalismi ei taida saada kovin suurta kannatusta
Krisut ovat aivan liian mietoja patmoslaisten mielestä. Tämä patmoshenkinen joukko kaipaa retoriikaltaan mahdollisimman jyrkkiä kannanottoja ja näyttäväää toimintaa. Sitä persut pystyvät tarjoamaan toisin kuin krisut.
"Totta ja siksi maaperää alustetaan kritisoimalla mm. tasa-arvoa,yhdenvertaisuutta, naisten oikeuksia sekä demokratiaa. "
Tuo on kopioitu sanatarkasti amerikkalaiselta uskonnolliselta oikeistolta. Juuri eilen julkaistiin viimeisin tutkimus amerikkalaisten uskonnollisuudesta. Sekularismi on jatkanut voittokulkuaan entistä nopeammalla tahdilla. Valkoisten evankelilkaalisten huippuhetket on nähty, koska suuret ikäluokat kuolevat ja tuon ko. tutkimuksen mukaan nuoremmat sukupolvet kurovat umpeen suhteellista eroa eurooppalaisten ihmisten sekularisoitumiseen. Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä oli se, että "uskonnollinen sukupolvi" on erittäin vihainen siitä, että heidän elämäntapansa ei ole enää hegemonia-asemassa. (vrt. Gramscin käsitykset hegemoniasta). Hegemonian menettäminen on heille eksistentiaalinen uhka ja siitä taas seuraa vähemmän toivottavia ilmiöitä.
"Kertomuksesi oli aika hyvä, saako sitä käyttää tarvittaessa "
Toki saa.
Mielenkiintoista on Suomessa myös se, että intelligentisia on osallistunut aika vaisusti viimeaikaisiin debatteihin. Onhan siellä tietenkin Ahvio ja Puolimatka, mutta eipä sen lisäksi muita kuin muutama taloustieteen professori. Kyllä lasken Ahvion ja Puolimatkan älymystöön täysin riippumatta heidän mielipiteidensä substanssista. Onko yhteiskunnallinen debatti kuollut kokonaan Suomessa? Ainoat aiheet tuntuvat olevan homot, maahanmuutto ja EU-kritiikki. Niillä kun aika vähän tekemistä suurimman väestönosan kanssa. Arkkipiispa on sentään esittänyt humanistisia mielipieteitä, mutta sekulaari intelligentisia on pysynyt kumman hiljaa.>Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä oli se, että "uskonnollinen sukupolvi" on erittäin vihainen siitä, että heidän elämäntapansa ei ole enää hegemonia-asemassa.
Nämä palstat ovat vahva aihetodiste siihen suuntaan, että johtopäätös on täysin oikea. Pahimmillaan kiukuttelu vuorottelee mielipuolisen ja kakaramaisen välillä, etenkin kun Räyhis saa äänensä avattua.- punktnet
netpunk kirjoitti:
"Tuskin sopivat. Ps tulee aivan varmaan hajaantumaan. Samoin seuraan KD:n muutoksia, joka ei jostain syystä näitä parmoslaisia kovin kiinnosta."
Persujen tilanne on mielenkiintoinen. Persut ovat tällä hetkellä ehdottomasti kiinnostavin puolue Suomessa, vaikka en ole oikein mistään samaa mieltä heidän kanssaan. He osaavat oikein hyvin julkisuustemput. Lisäksi persujen kannattajat näyttävän olevan kovin aktiivisia erinäisillä keskustelupalstoilla.
Krisut ovat omineet lähes kaikki entisen vasemmiston puheenaiheet (talking points) höystettynä kristillisellä fundamentalismila. Tämä tekee krisuista radikaalipuolueen, mutta sen sortin radikalismi ei taida saada kovin suurta kannatusta
Krisut ovat aivan liian mietoja patmoslaisten mielestä. Tämä patmoshenkinen joukko kaipaa retoriikaltaan mahdollisimman jyrkkiä kannanottoja ja näyttäväää toimintaa. Sitä persut pystyvät tarjoamaan toisin kuin krisut.
"Totta ja siksi maaperää alustetaan kritisoimalla mm. tasa-arvoa,yhdenvertaisuutta, naisten oikeuksia sekä demokratiaa. "
Tuo on kopioitu sanatarkasti amerikkalaiselta uskonnolliselta oikeistolta. Juuri eilen julkaistiin viimeisin tutkimus amerikkalaisten uskonnollisuudesta. Sekularismi on jatkanut voittokulkuaan entistä nopeammalla tahdilla. Valkoisten evankelilkaalisten huippuhetket on nähty, koska suuret ikäluokat kuolevat ja tuon ko. tutkimuksen mukaan nuoremmat sukupolvet kurovat umpeen suhteellista eroa eurooppalaisten ihmisten sekularisoitumiseen. Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä oli se, että "uskonnollinen sukupolvi" on erittäin vihainen siitä, että heidän elämäntapansa ei ole enää hegemonia-asemassa. (vrt. Gramscin käsitykset hegemoniasta). Hegemonian menettäminen on heille eksistentiaalinen uhka ja siitä taas seuraa vähemmän toivottavia ilmiöitä.
"Kertomuksesi oli aika hyvä, saako sitä käyttää tarvittaessa "
Toki saa.
Mielenkiintoista on Suomessa myös se, että intelligentisia on osallistunut aika vaisusti viimeaikaisiin debatteihin. Onhan siellä tietenkin Ahvio ja Puolimatka, mutta eipä sen lisäksi muita kuin muutama taloustieteen professori. Kyllä lasken Ahvion ja Puolimatkan älymystöön täysin riippumatta heidän mielipiteidensä substanssista. Onko yhteiskunnallinen debatti kuollut kokonaan Suomessa? Ainoat aiheet tuntuvat olevan homot, maahanmuutto ja EU-kritiikki. Niillä kun aika vähän tekemistä suurimman väestönosan kanssa. Arkkipiispa on sentään esittänyt humanistisia mielipieteitä, mutta sekulaari intelligentisia on pysynyt kumman hiljaa.Onko muuten Trumpin vihaajat käynnistämässä sisällissotaa USA:ssa kuten jopa YLE:ssä spekuloitiin viime viikolla? Kirjoituksistasi nimittäin tulee esiin tuo suunnaton viha mitä nyt USA:ssa kohdistetaan Trumpin kannattajiin, että Obamakin on jo nyt perustamassa tulevan sodan esikuntaa Washingtoniin. Miksi liberaalit ovat ihan sekoamassa nyt USA:ssa ja hylkäämässä kaikki inhimmillisyyden periaatteet minkä vuoksi aikoinaan aloittivat kulttuurimarksismin?
punktnet kirjoitti:
Onko muuten Trumpin vihaajat käynnistämässä sisällissotaa USA:ssa kuten jopa YLE:ssä spekuloitiin viime viikolla? Kirjoituksistasi nimittäin tulee esiin tuo suunnaton viha mitä nyt USA:ssa kohdistetaan Trumpin kannattajiin, että Obamakin on jo nyt perustamassa tulevan sodan esikuntaa Washingtoniin. Miksi liberaalit ovat ihan sekoamassa nyt USA:ssa ja hylkäämässä kaikki inhimmillisyyden periaatteet minkä vuoksi aikoinaan aloittivat kulttuurimarksismin?
Ei täällä kukaan mitään sisällissotaa ole aloittamassa, ei ainakaan tässä aika isossa kaupungissa. Trumpia aika harva vihaa. Useimmat pitävät häntä pelkästään moukkana, jopa idioottina. Henkilönä Trump on koko skenaarion heikoin lenkki. Trumpin taustavoimina on varakas ja vaikutusvaltainen kristofasistinen oligarkia. Tätä olen tuonut esiin kirjoituksissani.
Perimmäisenä kysymyksenä on taloudellisen eriarvoisuuden kasvaminen sietämättömiin mittasuhteisiin. Tutkimusten mukaan reaalipalkat ovat laskeneet vuodesta 1973(!!!) alkaen. Tämä taas on johtanut keskiluokan kurjistumiseen ja putoamiseen köyhyysrajan alapuolelle. Sodan jälkeen luotu USA:n mahti (niin taloudessa kuin sotilaallisesti) perustui juuri keskiluokan vaurastumiseen ja perustuslaillisiin vapausoikeuksiin. Nyt köyhyysrajalla tai lähellä sitä on jo yli 40 prosenttia väestöstä. Samaan aikaan tuotantovälineet ja pääomat kasaantuneet todella harvalukuisen joukon haltuun.
Yksi esimerkki keskittymisestä on paikallisradioiden omistuksen keskittyminen. Muistan oikein hyvin, kun 40 vuotta sitten radiosasemien omistus jakaantui 1500 pienen paikallisen yrityksen kesken. Nyt omistajia on noin 6 - siis kuusi! Ne kaikki ovat media-alan konglomeraatteja.
Tuo sama ilmiö on toistunut alalla kuin alalla ja siitä saa ottaa jokainen hallinto Reganista alkaen syyt niskoilleen.
Kaikki se sääntely, jolla väestöä pyrittiin suojelemaan korporaatioiden mielivallalta on purettu vähä vähältä. Touhu alkoi Reaganin virkaanastujaisia seuraavana päivänä vuonna 1981. Samaa korporaativista hallintoa ovat jatkaneet myös demokraattien presidentit, Obama siellä muiden mukana. Yhdysvaltain perustajat (Founding Fathers) ottivat perustuslakia laatiessaan huomioon mahdolliset tyranniaan pyrkivät hallitsijat. Tästä syystä maahan laadittiin jyrkkä vallan kolmijako. Kukaan ei kuitenkaan osaanut aavistaa, että tulevina tyranneina olisivat suuryritykset ja niiden intressit.
Osa haitoista on Korkeimman oikeuden (Supreme Court) aikaansaama. Ns. Citizen United -päätös mahdollsiti korporaatioille rajottaman poliitkkojen rahoittamisen. Sitä ennen lahjoituksia saivat antaa vain yksityishenkilöt. Tuosta päätöksestä alkaen suurin osa poliitikoista on ollut ""ostettuja".
Korporaatioden onnistui myös mobilisoida valkoinen evankelikaalinen väestäö (suuret ikäluokat) vuosikymmeniä kestäneessä projektissaan. Nyt ihmisille on vihdoin selvinnyt, että heitä kusetettiin pahan kerran. 99 prosenttia väestöstä on ollut tuossa raakalaismaisessa pelissä häviäjiä ja se panee ihmiset kapinoimaan. Hyvä niin. Samaa aikaan oligarkit pyrkivät paaluttamaan etuoikeutensa ikuisiksi ajoiksi. Mitään muuta ei voi syntyä kuin perustuslaillinen kriisi. Siitä saamme "nauttia" juuri nyt. On myös muistettava, että USA on koko historiansa ajan ollut varsin väkivaltainen maa. Tästä syystä pahoin pelkään, että taas tulee ruumiita.- punktnet
netpunk kirjoitti:
Ei täällä kukaan mitään sisällissotaa ole aloittamassa, ei ainakaan tässä aika isossa kaupungissa. Trumpia aika harva vihaa. Useimmat pitävät häntä pelkästään moukkana, jopa idioottina. Henkilönä Trump on koko skenaarion heikoin lenkki. Trumpin taustavoimina on varakas ja vaikutusvaltainen kristofasistinen oligarkia. Tätä olen tuonut esiin kirjoituksissani.
Perimmäisenä kysymyksenä on taloudellisen eriarvoisuuden kasvaminen sietämättömiin mittasuhteisiin. Tutkimusten mukaan reaalipalkat ovat laskeneet vuodesta 1973(!!!) alkaen. Tämä taas on johtanut keskiluokan kurjistumiseen ja putoamiseen köyhyysrajan alapuolelle. Sodan jälkeen luotu USA:n mahti (niin taloudessa kuin sotilaallisesti) perustui juuri keskiluokan vaurastumiseen ja perustuslaillisiin vapausoikeuksiin. Nyt köyhyysrajalla tai lähellä sitä on jo yli 40 prosenttia väestöstä. Samaan aikaan tuotantovälineet ja pääomat kasaantuneet todella harvalukuisen joukon haltuun.
Yksi esimerkki keskittymisestä on paikallisradioiden omistuksen keskittyminen. Muistan oikein hyvin, kun 40 vuotta sitten radiosasemien omistus jakaantui 1500 pienen paikallisen yrityksen kesken. Nyt omistajia on noin 6 - siis kuusi! Ne kaikki ovat media-alan konglomeraatteja.
Tuo sama ilmiö on toistunut alalla kuin alalla ja siitä saa ottaa jokainen hallinto Reganista alkaen syyt niskoilleen.
Kaikki se sääntely, jolla väestöä pyrittiin suojelemaan korporaatioiden mielivallalta on purettu vähä vähältä. Touhu alkoi Reaganin virkaanastujaisia seuraavana päivänä vuonna 1981. Samaa korporaativista hallintoa ovat jatkaneet myös demokraattien presidentit, Obama siellä muiden mukana. Yhdysvaltain perustajat (Founding Fathers) ottivat perustuslakia laatiessaan huomioon mahdolliset tyranniaan pyrkivät hallitsijat. Tästä syystä maahan laadittiin jyrkkä vallan kolmijako. Kukaan ei kuitenkaan osaanut aavistaa, että tulevina tyranneina olisivat suuryritykset ja niiden intressit.
Osa haitoista on Korkeimman oikeuden (Supreme Court) aikaansaama. Ns. Citizen United -päätös mahdollsiti korporaatioille rajottaman poliitkkojen rahoittamisen. Sitä ennen lahjoituksia saivat antaa vain yksityishenkilöt. Tuosta päätöksestä alkaen suurin osa poliitikoista on ollut ""ostettuja".
Korporaatioden onnistui myös mobilisoida valkoinen evankelikaalinen väestäö (suuret ikäluokat) vuosikymmeniä kestäneessä projektissaan. Nyt ihmisille on vihdoin selvinnyt, että heitä kusetettiin pahan kerran. 99 prosenttia väestöstä on ollut tuossa raakalaismaisessa pelissä häviäjiä ja se panee ihmiset kapinoimaan. Hyvä niin. Samaa aikaan oligarkit pyrkivät paaluttamaan etuoikeutensa ikuisiksi ajoiksi. Mitään muuta ei voi syntyä kuin perustuslaillinen kriisi. Siitä saamme "nauttia" juuri nyt. On myös muistettava, että USA on koko historiansa ajan ollut varsin väkivaltainen maa. Tästä syystä pahoin pelkään, että taas tulee ruumiita."Ei täällä kukaan mitään sisällissotaa ole aloittamassa, ei ainakaan tässä aika isossa kaupungissa. Trumpia aika harva vihaa. Useimmat pitävät häntä pelkästään moukkana, jopa idioottina."
Olet tyylipuhdas manipulaattori, kun heti alat kirjoittaa disinformaatiota. Kun vähänkin seuraa USA:n tiedotusvälineitä ja uhkauksia, niin liberaalit ovat nyt hallitsemattoman raivon vallassa kaikki tyyni, ja sinä suollat tänne propagandistista tekstiäsi. Nämä ovat niitä merkkejä, joita nyt tarkataan. Liberaalien viestien propagandistisuusaste on hyvä mittari. punktnet kirjoitti:
"Ei täällä kukaan mitään sisällissotaa ole aloittamassa, ei ainakaan tässä aika isossa kaupungissa. Trumpia aika harva vihaa. Useimmat pitävät häntä pelkästään moukkana, jopa idioottina."
Olet tyylipuhdas manipulaattori, kun heti alat kirjoittaa disinformaatiota. Kun vähänkin seuraa USA:n tiedotusvälineitä ja uhkauksia, niin liberaalit ovat nyt hallitsemattoman raivon vallassa kaikki tyyni, ja sinä suollat tänne propagandistista tekstiäsi. Nämä ovat niitä merkkejä, joita nyt tarkataan. Liberaalien viestien propagandistisuusaste on hyvä mittari.Niinkö?
Kas kun täällä paikan päällä saa vähän toisen kuvan kuin Suomesta käsin. Mitä sinä oikein seuraat? Breitbartia? WoldNetDailya? Näkyykö sinulla Fox so-called News?
Taidat sinä olla tuota "alternative facts" joukkoa, jolle kilahtaa kaalissa kun hänelle esitetään real facts. Omapa on asiasi.netpunk kirjoitti:
Niinkö?
Kas kun täällä paikan päällä saa vähän toisen kuvan kuin Suomesta käsin. Mitä sinä oikein seuraat? Breitbartia? WoldNetDailya? Näkyykö sinulla Fox so-called News?
Taidat sinä olla tuota "alternative facts" joukkoa, jolle kilahtaa kaalissa kun hänelle esitetään real facts. Omapa on asiasi.Korkkiruuvi on Korkkiruuvi eli fanaattinen ahviolais-patmoslainen. "Hallitsemattoman raivon vallassa", miten tyypillistä Korkkaria...
netpunk kirjoitti:
Ei täällä kukaan mitään sisällissotaa ole aloittamassa, ei ainakaan tässä aika isossa kaupungissa. Trumpia aika harva vihaa. Useimmat pitävät häntä pelkästään moukkana, jopa idioottina. Henkilönä Trump on koko skenaarion heikoin lenkki. Trumpin taustavoimina on varakas ja vaikutusvaltainen kristofasistinen oligarkia. Tätä olen tuonut esiin kirjoituksissani.
Perimmäisenä kysymyksenä on taloudellisen eriarvoisuuden kasvaminen sietämättömiin mittasuhteisiin. Tutkimusten mukaan reaalipalkat ovat laskeneet vuodesta 1973(!!!) alkaen. Tämä taas on johtanut keskiluokan kurjistumiseen ja putoamiseen köyhyysrajan alapuolelle. Sodan jälkeen luotu USA:n mahti (niin taloudessa kuin sotilaallisesti) perustui juuri keskiluokan vaurastumiseen ja perustuslaillisiin vapausoikeuksiin. Nyt köyhyysrajalla tai lähellä sitä on jo yli 40 prosenttia väestöstä. Samaan aikaan tuotantovälineet ja pääomat kasaantuneet todella harvalukuisen joukon haltuun.
Yksi esimerkki keskittymisestä on paikallisradioiden omistuksen keskittyminen. Muistan oikein hyvin, kun 40 vuotta sitten radiosasemien omistus jakaantui 1500 pienen paikallisen yrityksen kesken. Nyt omistajia on noin 6 - siis kuusi! Ne kaikki ovat media-alan konglomeraatteja.
Tuo sama ilmiö on toistunut alalla kuin alalla ja siitä saa ottaa jokainen hallinto Reganista alkaen syyt niskoilleen.
Kaikki se sääntely, jolla väestöä pyrittiin suojelemaan korporaatioiden mielivallalta on purettu vähä vähältä. Touhu alkoi Reaganin virkaanastujaisia seuraavana päivänä vuonna 1981. Samaa korporaativista hallintoa ovat jatkaneet myös demokraattien presidentit, Obama siellä muiden mukana. Yhdysvaltain perustajat (Founding Fathers) ottivat perustuslakia laatiessaan huomioon mahdolliset tyranniaan pyrkivät hallitsijat. Tästä syystä maahan laadittiin jyrkkä vallan kolmijako. Kukaan ei kuitenkaan osaanut aavistaa, että tulevina tyranneina olisivat suuryritykset ja niiden intressit.
Osa haitoista on Korkeimman oikeuden (Supreme Court) aikaansaama. Ns. Citizen United -päätös mahdollsiti korporaatioille rajottaman poliitkkojen rahoittamisen. Sitä ennen lahjoituksia saivat antaa vain yksityishenkilöt. Tuosta päätöksestä alkaen suurin osa poliitikoista on ollut ""ostettuja".
Korporaatioden onnistui myös mobilisoida valkoinen evankelikaalinen väestäö (suuret ikäluokat) vuosikymmeniä kestäneessä projektissaan. Nyt ihmisille on vihdoin selvinnyt, että heitä kusetettiin pahan kerran. 99 prosenttia väestöstä on ollut tuossa raakalaismaisessa pelissä häviäjiä ja se panee ihmiset kapinoimaan. Hyvä niin. Samaa aikaan oligarkit pyrkivät paaluttamaan etuoikeutensa ikuisiksi ajoiksi. Mitään muuta ei voi syntyä kuin perustuslaillinen kriisi. Siitä saamme "nauttia" juuri nyt. On myös muistettava, että USA on koko historiansa ajan ollut varsin väkivaltainen maa. Tästä syystä pahoin pelkään, että taas tulee ruumiita.>Perimmäisenä kysymyksenä on taloudellisen eriarvoisuuden kasvaminen sietämättömiin mittasuhteisiin. Tutkimusten mukaan reaalipalkat ovat laskeneet vuodesta 1973(!!!) alkaen.
Jostain luin joskus, että vuoteen 1980 saakka USA oli aivan kohtuullisten tuloerojen maa. Jos käännevuosi olikin jo 1973, se kuulostaa tietysti vielä järkyttävämmältä – siis kohta puoli vuosisataa hissukseen laskenutta elintasoa samalla kun kansakunta kokonaisuutena on vaurastunut reippaasti.
>Yhdysvaltain perustajat (Founding Fathers) ottivat perustuslakia laatiessaan huomioon mahdolliset tyranniaan pyrkivät hallitsijat. Tästä syystä maahan laadittiin jyrkkä vallan kolmijako. Kukaan ei kuitenkaan osaanut aavistaa, että tulevina tyranneina olisivat suuryritykset ja niiden intressit.
Se olisikin edellyttänyt silloisessa maaomaisuuksien, perittyjen asemien ja Jumalan armoittamien monarkkien maailmassa melkoista profetoinnin lahjaa. Onhan amerikkalainen vapauden käsitekin tiukasti vapautta vain valtion holhouksesta. Marxilainen vapausajattelu osui kritiikissään suuresti oikeaan, vaikka sen useimmat toteutusyritykset olivatkin lähinnä viivytettyjä katastrofeja.RepeRuutikallo kirjoitti:
>Perimmäisenä kysymyksenä on taloudellisen eriarvoisuuden kasvaminen sietämättömiin mittasuhteisiin. Tutkimusten mukaan reaalipalkat ovat laskeneet vuodesta 1973(!!!) alkaen.
Jostain luin joskus, että vuoteen 1980 saakka USA oli aivan kohtuullisten tuloerojen maa. Jos käännevuosi olikin jo 1973, se kuulostaa tietysti vielä järkyttävämmältä – siis kohta puoli vuosisataa hissukseen laskenutta elintasoa samalla kun kansakunta kokonaisuutena on vaurastunut reippaasti.
>Yhdysvaltain perustajat (Founding Fathers) ottivat perustuslakia laatiessaan huomioon mahdolliset tyranniaan pyrkivät hallitsijat. Tästä syystä maahan laadittiin jyrkkä vallan kolmijako. Kukaan ei kuitenkaan osaanut aavistaa, että tulevina tyranneina olisivat suuryritykset ja niiden intressit.
Se olisikin edellyttänyt silloisessa maaomaisuuksien, perittyjen asemien ja Jumalan armoittamien monarkkien maailmassa melkoista profetoinnin lahjaa. Onhan amerikkalainen vapauden käsitekin tiukasti vapautta vain valtion holhouksesta. Marxilainen vapausajattelu osui kritiikissään suuresti oikeaan, vaikka sen useimmat toteutusyritykset olivatkin lähinnä viivytettyjä katastrofeja.Reaalipalkat kääntyivvät laskuun tosiaan 1973, ensin hitaammin ja sitten joka vuosikymmenellä kiihtyen. Elintasoa kuvaavat indeksit olivat korkeimmillaan juuri vuonna 1980. (Repe, olit siis ihan oikeilla jäjillä.) Niihin indekseihin sisältyy paljon muutakin kuin reaalipalkat. Viime kuussa julkaistiin mm. tutkimus, että elinikäodote on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Ero vauraimman neljänneksen ja köyhimmän neljänneksen välillä oli monta vuotta. Sekin kertoo aika paljon viime aikojen kehityksestä.
Vapaus valtion holhouksesta on aika suppea käsitys amerikkalaisesta vapauskäsityksestä. Noin se oli liitovaltion alkutaipaleella. Vielä 40 vuotta sitten heikompien suojelua lainsäädännölle ja muilla säädöksilla ja asetuksilla kannattivat sekä republikaanit että demokraatit. Jopa sellainen konna kuin Nixon oli aivan uskomattoman liberaali. Hänen aikanaan toteutettiin monta sosiaalista uudistusta. Edelleen kun Reagan oli Kalifornian kuvernöörinä, osavaltio Reaganin johdolla toteutti monia hyviä ja hyvinvointia lisääviä uudistuksia. Tiedä sitten mikä Ronaldilla naksahti, kun valtakunnanpolitiikan tasolla ei sosiaalisista uudistuksista ollut paljon tietoa. Ne muutokset joita tehtiin, niin ne laskivat reaalipalkkoja ja elintasoa. Pudotus on ollut todella huima. En ole koskaan ennen nähnyt niin paljon vittuuntuineita ihmisiä kuin muutaman viime vuoden aikana ja tuo tunne vain kasvaa nykyhallinnon tekemisten johdosta. Ja kyllä Obamakin saa ottaa piikkiinsä aika paljon.
Tässä valossa on aika erikoista, että nykyinen uskonnollinen oikeisto on nostanut Reaganin ja Nixonin idoleikseen. Nykyisessä asenneilmastossa he eivät olisi päässeet edes republikaanien esivaaleihin.netpunk kirjoitti:
Reaalipalkat kääntyivvät laskuun tosiaan 1973, ensin hitaammin ja sitten joka vuosikymmenellä kiihtyen. Elintasoa kuvaavat indeksit olivat korkeimmillaan juuri vuonna 1980. (Repe, olit siis ihan oikeilla jäjillä.) Niihin indekseihin sisältyy paljon muutakin kuin reaalipalkat. Viime kuussa julkaistiin mm. tutkimus, että elinikäodote on kääntynyt laskuun ensimmäisen kerran vuosikymmeniin. Ero vauraimman neljänneksen ja köyhimmän neljänneksen välillä oli monta vuotta. Sekin kertoo aika paljon viime aikojen kehityksestä.
Vapaus valtion holhouksesta on aika suppea käsitys amerikkalaisesta vapauskäsityksestä. Noin se oli liitovaltion alkutaipaleella. Vielä 40 vuotta sitten heikompien suojelua lainsäädännölle ja muilla säädöksilla ja asetuksilla kannattivat sekä republikaanit että demokraatit. Jopa sellainen konna kuin Nixon oli aivan uskomattoman liberaali. Hänen aikanaan toteutettiin monta sosiaalista uudistusta. Edelleen kun Reagan oli Kalifornian kuvernöörinä, osavaltio Reaganin johdolla toteutti monia hyviä ja hyvinvointia lisääviä uudistuksia. Tiedä sitten mikä Ronaldilla naksahti, kun valtakunnanpolitiikan tasolla ei sosiaalisista uudistuksista ollut paljon tietoa. Ne muutokset joita tehtiin, niin ne laskivat reaalipalkkoja ja elintasoa. Pudotus on ollut todella huima. En ole koskaan ennen nähnyt niin paljon vittuuntuineita ihmisiä kuin muutaman viime vuoden aikana ja tuo tunne vain kasvaa nykyhallinnon tekemisten johdosta. Ja kyllä Obamakin saa ottaa piikkiinsä aika paljon.
Tässä valossa on aika erikoista, että nykyinen uskonnollinen oikeisto on nostanut Reaganin ja Nixonin idoleikseen. Nykyisessä asenneilmastossa he eivät olisi päässeet edes republikaanien esivaaleihin.>Vapaus valtion holhouksesta on aika suppea käsitys amerikkalaisesta vapauskäsityksestä. Noin se oli liittovaltion alkutaipaleella.
Seison korjattuna, mutta eivätkö nykyrepublikaanit jälleen tarkoita vapaudella juuri tuota vanhaa versiota?
>Edelleen kun Reagan oli Kalifornian kuvernöörinä, osavaltio Reaganin johdolla toteutti monia hyviä ja hyvinvointia lisääviä uudistuksia. Tiedä sitten mikä Ronaldilla naksahti, kun valtakunnanpolitiikan tasolla ei sosiaalisista uudistuksista ollut paljon tietoa.
Missäs kohtaa elämäänsä Ronnie haksahti YE-kreationismiin? Löytyisikö tästä selityksentynkää, vai oliko jo vanha juttu hänen aloittaessaan pressana?
Vedät hienosti, tässähän viisastuu koko ajan. :)RepeRuutikallo kirjoitti:
>Vapaus valtion holhouksesta on aika suppea käsitys amerikkalaisesta vapauskäsityksestä. Noin se oli liittovaltion alkutaipaleella.
Seison korjattuna, mutta eivätkö nykyrepublikaanit jälleen tarkoita vapaudella juuri tuota vanhaa versiota?
>Edelleen kun Reagan oli Kalifornian kuvernöörinä, osavaltio Reaganin johdolla toteutti monia hyviä ja hyvinvointia lisääviä uudistuksia. Tiedä sitten mikä Ronaldilla naksahti, kun valtakunnanpolitiikan tasolla ei sosiaalisista uudistuksista ollut paljon tietoa.
Missäs kohtaa elämäänsä Ronnie haksahti YE-kreationismiin? Löytyisikö tästä selityksentynkää, vai oliko jo vanha juttu hänen aloittaessaan pressana?
Vedät hienosti, tässähän viisastuu koko ajan. :)"Seison korjattuna, mutta eivätkö nykyrepublikaanit jälleen tarkoita vapaudella juuri tuota vanhaa versiota?"
Oikeastaan "holhous" on vähän huono sana kuvaamaan tilannetta. Oikeampi olisi painostus tai alistaminen (oppression, suppression). Se käsitys vapaudesta juontaa ajatukseen: ei verotusta ilman edustusta (no taxation without representation). Ennen USA:n itsenäistymistä tilanne oli pitkään se, että amerikkalaisia verotettiin, mutta heillä ei ole edustusta Englannin parlamentissa. Vähän mutkan kautta nykyiset republikaanit näkevät Washington D.C:n kuten liittovaltion perustajat näkivät Lontoon 250 vuotta sitten. Oikeastaan heillä on historiallinen peruste näkemykseensä, mutta maailma on vaan on kovin erilainen kuin tuolloin.
Amerikkalaiseen hallintomalliin liittyy myös sellainen prinsiippi, että kaikki mikä ei ole erityisesti varattu liittovaltiolle, on osavaltioden asia. Tähän nykyinen Kongressi pyrkii kerta toisensa jälkeen vetoamaan. Taas tullaan siihen, että maailma on muuttunut, eikä ole mitenkään yksiselitteisen selvää, mitkä ovat liittovaltion asioita ja mitkä osavaltioden. Tästä on seurannut jos jonkinlaista kiistaa, joka ratkaistaan usein lopulta Korkeimmassa oikeudessa.
Perustuslakihan on liittovaltion kannalta se asiakirja mihin tavallisesti vedotaan. Siihen on tehty kymmeniä lisäyksiä ja ne ovat samanarvoisia originaalin asiakirjan kanssa.
Vähän anekdoottina voidaan todeta, että liittovaltion alkutaipaleella ilmestyi sellainen lehti kuin Federalist. Siihen kirjoittivat kaikkia alkupään presidentit ja muutama muu (mm. Benjamin Franklin ja Thomas Paine). Siitä lehdestä vielä nykyääänkin pyritään tulkitsemaan, mitä Founding Fathers -joukko oikein tarkoitti perustuslain eri osilla. Samoin muutaman presidentin (erityisesti Thomas Jeffersonin) yksityiskirjeistä on saatu osviittaa perustuslain tulkintaan. Eihän Federalistilla ja kirjeillä mitään juridista asemaa ole, mutta kertovat kuitenkin paljon perustajien tarkoituksista.
"Missäs kohtaa elämäänsä Ronnie haksahti YE-kreationismiin? Löytyisikö tästä selityksentynkää, vai oliko jo vanha juttu hänen aloittaessaan pressana?"
Nuo Ronaldin uskonnolliset jutut ovat oikeastaan aika hauskoja. Ei Ronald kaiketi mikään literalisti ollut, mutta hänen sukupolvelleen kaikki nykyisestä perspektiivistä vanhoillinen uskonnollisuus oli aivan jokapäiväistä. Julkiset uskonnolliset viritykset olivat äänestäjäkunnan mielistelyä vailla sen suurempaa siältöä. Koomisinta oli Reaganin haksahtaminen kaikenlaiseen New Ageen jo kuvernöörinä ollessaan ja se oli täysin Nancyn "vika". Parsikunta uskoi astrologiaan ja tutki tähtikarttoja ja kaikkea muuta hölmöä. Tästä lähti kansan keskuudessa kiertämään jos jonkinlaista urbaanilegendaa.netpunk kirjoitti:
"Seison korjattuna, mutta eivätkö nykyrepublikaanit jälleen tarkoita vapaudella juuri tuota vanhaa versiota?"
Oikeastaan "holhous" on vähän huono sana kuvaamaan tilannetta. Oikeampi olisi painostus tai alistaminen (oppression, suppression). Se käsitys vapaudesta juontaa ajatukseen: ei verotusta ilman edustusta (no taxation without representation). Ennen USA:n itsenäistymistä tilanne oli pitkään se, että amerikkalaisia verotettiin, mutta heillä ei ole edustusta Englannin parlamentissa. Vähän mutkan kautta nykyiset republikaanit näkevät Washington D.C:n kuten liittovaltion perustajat näkivät Lontoon 250 vuotta sitten. Oikeastaan heillä on historiallinen peruste näkemykseensä, mutta maailma on vaan on kovin erilainen kuin tuolloin.
Amerikkalaiseen hallintomalliin liittyy myös sellainen prinsiippi, että kaikki mikä ei ole erityisesti varattu liittovaltiolle, on osavaltioden asia. Tähän nykyinen Kongressi pyrkii kerta toisensa jälkeen vetoamaan. Taas tullaan siihen, että maailma on muuttunut, eikä ole mitenkään yksiselitteisen selvää, mitkä ovat liittovaltion asioita ja mitkä osavaltioden. Tästä on seurannut jos jonkinlaista kiistaa, joka ratkaistaan usein lopulta Korkeimmassa oikeudessa.
Perustuslakihan on liittovaltion kannalta se asiakirja mihin tavallisesti vedotaan. Siihen on tehty kymmeniä lisäyksiä ja ne ovat samanarvoisia originaalin asiakirjan kanssa.
Vähän anekdoottina voidaan todeta, että liittovaltion alkutaipaleella ilmestyi sellainen lehti kuin Federalist. Siihen kirjoittivat kaikkia alkupään presidentit ja muutama muu (mm. Benjamin Franklin ja Thomas Paine). Siitä lehdestä vielä nykyääänkin pyritään tulkitsemaan, mitä Founding Fathers -joukko oikein tarkoitti perustuslain eri osilla. Samoin muutaman presidentin (erityisesti Thomas Jeffersonin) yksityiskirjeistä on saatu osviittaa perustuslain tulkintaan. Eihän Federalistilla ja kirjeillä mitään juridista asemaa ole, mutta kertovat kuitenkin paljon perustajien tarkoituksista.
"Missäs kohtaa elämäänsä Ronnie haksahti YE-kreationismiin? Löytyisikö tästä selityksentynkää, vai oliko jo vanha juttu hänen aloittaessaan pressana?"
Nuo Ronaldin uskonnolliset jutut ovat oikeastaan aika hauskoja. Ei Ronald kaiketi mikään literalisti ollut, mutta hänen sukupolvelleen kaikki nykyisestä perspektiivistä vanhoillinen uskonnollisuus oli aivan jokapäiväistä. Julkiset uskonnolliset viritykset olivat äänestäjäkunnan mielistelyä vailla sen suurempaa siältöä. Koomisinta oli Reaganin haksahtaminen kaikenlaiseen New Ageen jo kuvernöörinä ollessaan ja se oli täysin Nancyn "vika". Parsikunta uskoi astrologiaan ja tutki tähtikarttoja ja kaikkea muuta hölmöä. Tästä lähti kansan keskuudessa kiertämään jos jonkinlaista urbaanilegendaa.Kun Reagan astui virkaansa, täkäläisissä lehdissä ihmeteltiin, että voitteko kuvitella, Yhdysvaltain pressa uskoo maailman olevan 6000 vuotta vanha! Meillähän noin luulevat kuppikunnat olivat jo päätyneet marginaaliin. Olipa Reagan YE-kretu tai ei, tuollainen kuva rapakon yli kuitenkin silloin välittyi.
netpunk kirjoitti:
"Tuskin sopivat. Ps tulee aivan varmaan hajaantumaan. Samoin seuraan KD:n muutoksia, joka ei jostain syystä näitä parmoslaisia kovin kiinnosta."
Persujen tilanne on mielenkiintoinen. Persut ovat tällä hetkellä ehdottomasti kiinnostavin puolue Suomessa, vaikka en ole oikein mistään samaa mieltä heidän kanssaan. He osaavat oikein hyvin julkisuustemput. Lisäksi persujen kannattajat näyttävän olevan kovin aktiivisia erinäisillä keskustelupalstoilla.
Krisut ovat omineet lähes kaikki entisen vasemmiston puheenaiheet (talking points) höystettynä kristillisellä fundamentalismila. Tämä tekee krisuista radikaalipuolueen, mutta sen sortin radikalismi ei taida saada kovin suurta kannatusta
Krisut ovat aivan liian mietoja patmoslaisten mielestä. Tämä patmoshenkinen joukko kaipaa retoriikaltaan mahdollisimman jyrkkiä kannanottoja ja näyttäväää toimintaa. Sitä persut pystyvät tarjoamaan toisin kuin krisut.
"Totta ja siksi maaperää alustetaan kritisoimalla mm. tasa-arvoa,yhdenvertaisuutta, naisten oikeuksia sekä demokratiaa. "
Tuo on kopioitu sanatarkasti amerikkalaiselta uskonnolliselta oikeistolta. Juuri eilen julkaistiin viimeisin tutkimus amerikkalaisten uskonnollisuudesta. Sekularismi on jatkanut voittokulkuaan entistä nopeammalla tahdilla. Valkoisten evankelilkaalisten huippuhetket on nähty, koska suuret ikäluokat kuolevat ja tuon ko. tutkimuksen mukaan nuoremmat sukupolvet kurovat umpeen suhteellista eroa eurooppalaisten ihmisten sekularisoitumiseen. Yksi tutkimuksen johtopäätöksistä oli se, että "uskonnollinen sukupolvi" on erittäin vihainen siitä, että heidän elämäntapansa ei ole enää hegemonia-asemassa. (vrt. Gramscin käsitykset hegemoniasta). Hegemonian menettäminen on heille eksistentiaalinen uhka ja siitä taas seuraa vähemmän toivottavia ilmiöitä.
"Kertomuksesi oli aika hyvä, saako sitä käyttää tarvittaessa "
Toki saa.
Mielenkiintoista on Suomessa myös se, että intelligentisia on osallistunut aika vaisusti viimeaikaisiin debatteihin. Onhan siellä tietenkin Ahvio ja Puolimatka, mutta eipä sen lisäksi muita kuin muutama taloustieteen professori. Kyllä lasken Ahvion ja Puolimatkan älymystöön täysin riippumatta heidän mielipiteidensä substanssista. Onko yhteiskunnallinen debatti kuollut kokonaan Suomessa? Ainoat aiheet tuntuvat olevan homot, maahanmuutto ja EU-kritiikki. Niillä kun aika vähän tekemistä suurimman väestönosan kanssa. Arkkipiispa on sentään esittänyt humanistisia mielipieteitä, mutta sekulaari intelligentisia on pysynyt kumman hiljaa.”…että "uskonnollinen sukupolvi" on erittäin vihainen siitä, että heidän elämäntapansa ei ole enää hegemonia-asemassa. (vrt. Gramscin käsitykset hegemoniasta). Hegemonian menettäminen on heille eksistentiaalinen uhka ja siitä taas seuraa vähemmän toivottavia ilmiöitä.”
Aivan, joten se ”uhka” on todellinen, ettei valta-asema enää ole niin itsestään selvää. Vaikka olen kristitty, lähden siitä että uskon on oltava ”sisältäpäin” ja ”vapaa-ehtoinen”, eikä ulkoa ohjattu pakko.
”…että intelligentisia on osallistunut aika vaisusti viimeaikaisiin debatteihin.”
Jotenkin ajattelin aivan samaa. Ikään kuin asennoidutaan, että ”menee se ohi” vaikka kyse on hyvin tärkeästä asiasta. Ehkä juuttuminen siihen vanhaan retoriikkaan on yksi syy?netpunk kirjoitti:
"Seison korjattuna, mutta eivätkö nykyrepublikaanit jälleen tarkoita vapaudella juuri tuota vanhaa versiota?"
Oikeastaan "holhous" on vähän huono sana kuvaamaan tilannetta. Oikeampi olisi painostus tai alistaminen (oppression, suppression). Se käsitys vapaudesta juontaa ajatukseen: ei verotusta ilman edustusta (no taxation without representation). Ennen USA:n itsenäistymistä tilanne oli pitkään se, että amerikkalaisia verotettiin, mutta heillä ei ole edustusta Englannin parlamentissa. Vähän mutkan kautta nykyiset republikaanit näkevät Washington D.C:n kuten liittovaltion perustajat näkivät Lontoon 250 vuotta sitten. Oikeastaan heillä on historiallinen peruste näkemykseensä, mutta maailma on vaan on kovin erilainen kuin tuolloin.
Amerikkalaiseen hallintomalliin liittyy myös sellainen prinsiippi, että kaikki mikä ei ole erityisesti varattu liittovaltiolle, on osavaltioden asia. Tähän nykyinen Kongressi pyrkii kerta toisensa jälkeen vetoamaan. Taas tullaan siihen, että maailma on muuttunut, eikä ole mitenkään yksiselitteisen selvää, mitkä ovat liittovaltion asioita ja mitkä osavaltioden. Tästä on seurannut jos jonkinlaista kiistaa, joka ratkaistaan usein lopulta Korkeimmassa oikeudessa.
Perustuslakihan on liittovaltion kannalta se asiakirja mihin tavallisesti vedotaan. Siihen on tehty kymmeniä lisäyksiä ja ne ovat samanarvoisia originaalin asiakirjan kanssa.
Vähän anekdoottina voidaan todeta, että liittovaltion alkutaipaleella ilmestyi sellainen lehti kuin Federalist. Siihen kirjoittivat kaikkia alkupään presidentit ja muutama muu (mm. Benjamin Franklin ja Thomas Paine). Siitä lehdestä vielä nykyääänkin pyritään tulkitsemaan, mitä Founding Fathers -joukko oikein tarkoitti perustuslain eri osilla. Samoin muutaman presidentin (erityisesti Thomas Jeffersonin) yksityiskirjeistä on saatu osviittaa perustuslain tulkintaan. Eihän Federalistilla ja kirjeillä mitään juridista asemaa ole, mutta kertovat kuitenkin paljon perustajien tarkoituksista.
"Missäs kohtaa elämäänsä Ronnie haksahti YE-kreationismiin? Löytyisikö tästä selityksentynkää, vai oliko jo vanha juttu hänen aloittaessaan pressana?"
Nuo Ronaldin uskonnolliset jutut ovat oikeastaan aika hauskoja. Ei Ronald kaiketi mikään literalisti ollut, mutta hänen sukupolvelleen kaikki nykyisestä perspektiivistä vanhoillinen uskonnollisuus oli aivan jokapäiväistä. Julkiset uskonnolliset viritykset olivat äänestäjäkunnan mielistelyä vailla sen suurempaa siältöä. Koomisinta oli Reaganin haksahtaminen kaikenlaiseen New Ageen jo kuvernöörinä ollessaan ja se oli täysin Nancyn "vika". Parsikunta uskoi astrologiaan ja tutki tähtikarttoja ja kaikkea muuta hölmöä. Tästä lähti kansan keskuudessa kiertämään jos jonkinlaista urbaanilegendaa."Julkiset uskonnolliset viritykset olivat äänestäjäkunnan mielistelyä vailla sen suurempaa siältöä."
Näin taitaa olla Trumpinkin kohdalla.RepeRuutikallo kirjoitti:
>Perimmäisenä kysymyksenä on taloudellisen eriarvoisuuden kasvaminen sietämättömiin mittasuhteisiin. Tutkimusten mukaan reaalipalkat ovat laskeneet vuodesta 1973(!!!) alkaen.
Jostain luin joskus, että vuoteen 1980 saakka USA oli aivan kohtuullisten tuloerojen maa. Jos käännevuosi olikin jo 1973, se kuulostaa tietysti vielä järkyttävämmältä – siis kohta puoli vuosisataa hissukseen laskenutta elintasoa samalla kun kansakunta kokonaisuutena on vaurastunut reippaasti.
>Yhdysvaltain perustajat (Founding Fathers) ottivat perustuslakia laatiessaan huomioon mahdolliset tyranniaan pyrkivät hallitsijat. Tästä syystä maahan laadittiin jyrkkä vallan kolmijako. Kukaan ei kuitenkaan osaanut aavistaa, että tulevina tyranneina olisivat suuryritykset ja niiden intressit.
Se olisikin edellyttänyt silloisessa maaomaisuuksien, perittyjen asemien ja Jumalan armoittamien monarkkien maailmassa melkoista profetoinnin lahjaa. Onhan amerikkalainen vapauden käsitekin tiukasti vapautta vain valtion holhouksesta. Marxilainen vapausajattelu osui kritiikissään suuresti oikeaan, vaikka sen useimmat toteutusyritykset olivatkin lähinnä viivytettyjä katastrofeja."Kukaan ei kuitenkaan osaanut aavistaa, että tulevina tyranneina olisivat suuryritykset ja niiden intressit."
Ja nyt niille halutaan vielä enemmän valtaa siten, että valtio ei saisi tehdä mitään rajoja toiminalle.
- OletSynninHyväksyjä
Jumalalle kunnia, kunnioitusta Jumalalle , Hän meidät loi kolminaisuudeksi. Hengeksi, ruumiiksi, sieluksi, yy , kaa, koo. Sielu voi meinaa muistia , mielenilmauksia homostelua vastaan mukavalla sielulla, ajatuksia,tunteita. Tunteet, kuten viha syntiä kohtaan on hyvä lahja mukavalle sielulle, paatuneella saatanallisen valheen rakastajalla ei ole vihaa syntiä kohtaan vaan hän iloitsee kun kuulee kuinka synti valtaa alaa ateistihallinnon sorkkiessa Suomen lakia sikamaista röyhkeyttä käyttäen.Tunteet ihminen jakaa toivottuihin ja ei-toivottuihin ja tunne voi olla homostelua harjoittaneille kovinkin tosi, lisäksi tunteiden ei tulisi antaa ohjata , ei ole hyvä jos järki jää tunnekuohujen alle, eroa virastas Kari Mäkinen! Kiinassa asti olet käynyt pahennusta herättämässä.
- Kerroppas
Kerroppas sitä järkeäsi käyttäen, miten sepustuksesi liittyy aloitukseen, jookos?
Kerroppas kirjoitti:
Kerroppas sitä järkeäsi käyttäen, miten sepustuksesi liittyy aloitukseen, jookos?
Pyhä Henki puhui ja päätti, että kylläpä vainen liittyy. Älkääämme pilkatko Pyhistä, sillä sitä ei saa anteeksi.
- onkoliikaapyydetty
Kirjoitit netpunk jotain outoa höttöä jostakin päänsisäisestä asiastasi, mutta mieltä olet tuosta Ahvion blogista? Tarkoitan nyt lähinnä siitä, mitä Ahvio itse kirjoittaa enkä nyt sitä, mitä päässäsi keksit!
Koska tästä Ahviostakin on niin paljon jauhettu niin meille synty tuossa parikyt minuuttia sitten uusi siitos- sonni , nimesin Ahvioksi ;) Pääsee sitten jyskyttelemään loppukesästä kun puperteetti iskee, mietin vaan et pitääkö siinä aina sit pappia paikalle :xd
- KTS--
Reagan oli joustava poliitikko ja se on uralla hyvä asia. Hän oli välillä sosiaalinen, välillä markkinaliberaali vähän riippuen suhdanteista ja käytettävissä olevista rahoista. Ulkopolitiikassa hän oli haukka mutta muuttui kyyhkyseksi heti kun haukkavaihde oli tehnyt tehtävänsä.
Rehellisesti sanoen, melkein jokainen amerikan presidentti on ollut melkoisia marionetteja. Tuo maailmanpoliisin rooli on ollut suuri jo vuosikymmeniä.
Tutustuin vähän Gramscin ajatteluun.
”Kun Gramscin ajattelusta suodatetaan pois marxilainen pintavaahto, huomataan että Gramscin näkemyksiä voidaan tarkastella myös poliittisesti neutraalina teoriana yhteiskunnallisesta vallasta.”
”Kun samanaikaisesti Gramscin arvostus on ollut post-marxilaisuuden ja postmodernismin sävyttämässä nykymarxilaisuudessa vähenemään päin, on Gramscista tulossa yhä enemmän radikaalin antimarxilaisen ja antiliberaalin ajattelun tutkimuskohde.”
”Olemme menettämässä yhden huomattavimmista ajattelijoistamme, Antonio Gramscin, taantumukselliselle oikeistoaatteelle”, parahtaa vasemmistolainen Rob Van Craenenburg
Muutos onkin siis ollut toiseen suuntaan! Puhe jostain ”kulttuurimarxilaisuudesta” käy yhä ohuemmaksi.
”…radikaali yhteiskunnallisen muutoksen strategia ei voi nojautua ensisijaisesti poliittisen vaikuttamisen keinoihin, vaan muutoksen on pääasiassa tapahduttava kulttuurillisin ja ideologisin keinoin.”
Jos miettii fundamentalismin muotoa, joka pyrkii tekemään aivan vastaavaa, joskin uskonnon kautta, yhteneväisyydet ovat ilmiselviä-
”Ns. kolmannen tien poliittisen radikalismin olisi kyettävä löytämään tiensä näihin instituutioihin ja käytäntöihin. Päästäkseen tähän päämäärään sen on oltava valmis omaksumaan ”erilaisia ideologisia elementtejä, jopa omalle ideologialle alun perin vastakkaisia”.”
Ja tämä selittää mm. patmoslaisten flirttailun muun äärioikeiston kanssa, vaikka siellä on aivan selvää antisionistisia?
Artikkeli Antonio Gramsci ja vallan rakenteet TApioLinna
http://www.tapiolinna.com/nakopiiri/antonio-gramsci-ja-vallan-rakenteet/Loistava tiivistys Gramscin ajattelusta! On hienoa, että Suomestakin löytyy kiinnostusta näihin nykyperspektiivistä muinaisiin teoreetikoihin.
Yhteiskuntatieteiden ongelma niin Amerikassa kuin Euroopassakin on ollut tilastollisten menetelmien puoli vuosisataa jatkunut ylivalta. Tästä on seurannut yhteiskuntatieteiden historiattomuus: aika monta sukupolvea on koulutettu siten, että kunkin tieteenalan historiasta opiskelijoilla ei ole kuin pieni aavistus. Samaa näkyy jo professoreidenkin kohdalla. Laaja-alainen historiattomuus tiedeyhteisössä alkaa olla jo kaikenkattavaa. Tämä on aika kaukana sivistysyliopiston ideaalista. Kaikki tuo tietenkin liittyy tiedepolitiikkaan ja aivan erityisesti tieteen rahoitukseen: tieteen oletetaan tuottavan täsmällisesti kvantifioitavissa olevia tuloksia. Näitä tuloksia voidaan sitten oletettavasti käyttää taloudellisten resurssien kohdentamiseen, mutta metsään mennään – aika tyypillisesti.
Käsiteanalyysit jäävät paljon ”yksityisyrittelijöiden” puuhaksi kuten Tapio Linna teki tuossa Gramscia käsittelevässä artikkelissaan. Näitä mielenkiintoisia kannanottoja julkaistaan nykyään erinäisillä nettisivuilla, hyvin harvoin vertaisarviointeja käyttävissä tiedejulkaisuissa. Eihän tuollaiset artikkelit ole oikein mitenkään muutettavissa rahaksi.
”Muutos onkin siis ollut toiseen suuntaan! Puhe jostain ”kulttuurimarxilaisuudesta” käy yhä ohuemmaksi.”
Tätä minä olen yrittänyt sanoa tällä palstalla ja jopa Ahvion blogin kommenttiosuudessa. Kyse ei ole edes Frankfurthin koulukunnasta ja sen kuvitellusta kulttuurimarxilaisuudesta. Teoreettinen viitekehys on vanhempaa perua; eikä pelkästään Gramsciin viittaavana. Niitä teoreetikkoja on monta muutakin. Minusta tuo Gramscin ajattelu on kuin suoraan uskonnollisen oikeiston pelikirjasta. Kun tieteessäkin vallitsee historiattomuus, niin ei kai sitten tuolta uskonnolliselta oikeistoltakaan voi odottaa kovin perusteellista ideologiansa marxilaisen alkuperän tuntemista. Olisi oikein mielenkiintoista haastatella Ahviota siitä, kuinka hyvin hän on perillä sellaisesta seikasta, että lähes kaikki mitä hän sanoo ajamansa ideologian nimissä, on joko varastettu tai lainattu muinaiselta vasemmistolta ja vasemmistolaiselta intelligentsialta.
”Jos miettii fundamentalismin muotoa, joka pyrkii tekemään aivan vastaavaa, joskin uskonnon kautta, yhteneväisyydet ovat ilmiselviä.”
Kun keskustelupalstoilla osoittaa kristofasisteille ja muille uskonnollisen oikeiston edustajille sen, kuinka heidän ideologiansa ja ideologinen retoriikkansa pohjautuu vasemmistolaiseen ajatteluun (ja usein myös totalitaristiseen maailmankuvaan), niin denialismi saavuttaa aivan uudet mittasuhteet.netpunk kirjoitti:
Loistava tiivistys Gramscin ajattelusta! On hienoa, että Suomestakin löytyy kiinnostusta näihin nykyperspektiivistä muinaisiin teoreetikoihin.
Yhteiskuntatieteiden ongelma niin Amerikassa kuin Euroopassakin on ollut tilastollisten menetelmien puoli vuosisataa jatkunut ylivalta. Tästä on seurannut yhteiskuntatieteiden historiattomuus: aika monta sukupolvea on koulutettu siten, että kunkin tieteenalan historiasta opiskelijoilla ei ole kuin pieni aavistus. Samaa näkyy jo professoreidenkin kohdalla. Laaja-alainen historiattomuus tiedeyhteisössä alkaa olla jo kaikenkattavaa. Tämä on aika kaukana sivistysyliopiston ideaalista. Kaikki tuo tietenkin liittyy tiedepolitiikkaan ja aivan erityisesti tieteen rahoitukseen: tieteen oletetaan tuottavan täsmällisesti kvantifioitavissa olevia tuloksia. Näitä tuloksia voidaan sitten oletettavasti käyttää taloudellisten resurssien kohdentamiseen, mutta metsään mennään – aika tyypillisesti.
Käsiteanalyysit jäävät paljon ”yksityisyrittelijöiden” puuhaksi kuten Tapio Linna teki tuossa Gramscia käsittelevässä artikkelissaan. Näitä mielenkiintoisia kannanottoja julkaistaan nykyään erinäisillä nettisivuilla, hyvin harvoin vertaisarviointeja käyttävissä tiedejulkaisuissa. Eihän tuollaiset artikkelit ole oikein mitenkään muutettavissa rahaksi.
”Muutos onkin siis ollut toiseen suuntaan! Puhe jostain ”kulttuurimarxilaisuudesta” käy yhä ohuemmaksi.”
Tätä minä olen yrittänyt sanoa tällä palstalla ja jopa Ahvion blogin kommenttiosuudessa. Kyse ei ole edes Frankfurthin koulukunnasta ja sen kuvitellusta kulttuurimarxilaisuudesta. Teoreettinen viitekehys on vanhempaa perua; eikä pelkästään Gramsciin viittaavana. Niitä teoreetikkoja on monta muutakin. Minusta tuo Gramscin ajattelu on kuin suoraan uskonnollisen oikeiston pelikirjasta. Kun tieteessäkin vallitsee historiattomuus, niin ei kai sitten tuolta uskonnolliselta oikeistoltakaan voi odottaa kovin perusteellista ideologiansa marxilaisen alkuperän tuntemista. Olisi oikein mielenkiintoista haastatella Ahviota siitä, kuinka hyvin hän on perillä sellaisesta seikasta, että lähes kaikki mitä hän sanoo ajamansa ideologian nimissä, on joko varastettu tai lainattu muinaiselta vasemmistolta ja vasemmistolaiselta intelligentsialta.
”Jos miettii fundamentalismin muotoa, joka pyrkii tekemään aivan vastaavaa, joskin uskonnon kautta, yhteneväisyydet ovat ilmiselviä.”
Kun keskustelupalstoilla osoittaa kristofasisteille ja muille uskonnollisen oikeiston edustajille sen, kuinka heidän ideologiansa ja ideologinen retoriikkansa pohjautuu vasemmistolaiseen ajatteluun (ja usein myös totalitaristiseen maailmankuvaan), niin denialismi saavuttaa aivan uudet mittasuhteet.”Kun tieteessäkin vallitsee historiattomuus, niin ei kai sitten tuolta uskonnolliselta oikeistoltakaan voi odottaa kovin perusteellista ideologiansa marxilaisen alkuperän tuntemista.”
Tuo oli aika huolestuttava tieto, että historian tuntemus on noin vähäistä! Ellei tunne mm. alansa historiaa kunnolla, on varmasti vaarana alkaa toistaa virheitä aina vain uudestaan. Tai hämärtyy jopa sekin mihin ollaan menossa kun ei edes tiedetä mistä ollaan tulossa.
”…lähes kaikki mitä hän sanoo ajamansa ideologian nimissä, on joko varastettu tai lainattu muinaiselta vasemmistolta ja vasemmistolaiselta intelligentsialta.”
Tätä asiaa olisikin mukaa puida lisää.
”…kuinka heidän ideologiansa ja ideologinen retoriikkansa pohjautuu vasemmistolaiseen ajatteluun (ja usein myös totalitaristiseen maailmankuvaan), niin denialismi saavuttaa aivan uudet mittasuhteet.”
Mitä olen heidän kirjoituksiaan lukenut, he ovat luoneet jonkun aivan oman sosialisminsa sekä käsityksen vasemmistolaisuudesta. Niillä ei ole oikein kosketusta reaalimaailmaan ja vielä vähemmän eri teorioihin. Olen monta kertaa hämmästynyt, miten vähäiset tiedot ylipäätään joillakin on siitä, mistä puhutaan, kun puhutaan vaikka sosialismista.mummomuori kirjoitti:
”Kun tieteessäkin vallitsee historiattomuus, niin ei kai sitten tuolta uskonnolliselta oikeistoltakaan voi odottaa kovin perusteellista ideologiansa marxilaisen alkuperän tuntemista.”
Tuo oli aika huolestuttava tieto, että historian tuntemus on noin vähäistä! Ellei tunne mm. alansa historiaa kunnolla, on varmasti vaarana alkaa toistaa virheitä aina vain uudestaan. Tai hämärtyy jopa sekin mihin ollaan menossa kun ei edes tiedetä mistä ollaan tulossa.
”…lähes kaikki mitä hän sanoo ajamansa ideologian nimissä, on joko varastettu tai lainattu muinaiselta vasemmistolta ja vasemmistolaiselta intelligentsialta.”
Tätä asiaa olisikin mukaa puida lisää.
”…kuinka heidän ideologiansa ja ideologinen retoriikkansa pohjautuu vasemmistolaiseen ajatteluun (ja usein myös totalitaristiseen maailmankuvaan), niin denialismi saavuttaa aivan uudet mittasuhteet.”
Mitä olen heidän kirjoituksiaan lukenut, he ovat luoneet jonkun aivan oman sosialisminsa sekä käsityksen vasemmistolaisuudesta. Niillä ei ole oikein kosketusta reaalimaailmaan ja vielä vähemmän eri teorioihin. Olen monta kertaa hämmästynyt, miten vähäiset tiedot ylipäätään joillakin on siitä, mistä puhutaan, kun puhutaan vaikka sosialismista.”Tuo oli aika huolestuttava tieto, että historian tuntemus on noin vähäistä! Ellei tunne mm. alansa historiaa kunnolla, on varmasti vaarana alkaa toistaa virheitä aina vain uudestaan. Tai hämärtyy jopa sekin mihin ollaan menossa kun ei edes tiedetä mistä ollaan tulossa.”
Oikeastaan tämä kuuluisi tiede ja tiedepolitiikka palstalle, mutta sanotaan nyt hyvin lyhyesti.
Historiattomuus ei ole ihan niin paha humanistien ja teologien joukossa. Siitä sakista löytyy hyvinkin laajasti oppineita ja sivistyneitä ihmisiä. Kyllä Ahvio ja Puolimatkakin ovat erittäin oppineita ja arvelen heidän olevan perillä oman tieteenalansa historiasta. Se että he ovat hirttäneet itsensä uskonnollisen oikeiston agendaan, johtuu jostain ihan muusta kuin historiattomuudesta.
Yhteiskuntatieteissä tuli 1960-luvulta alkaen ideaaliksi jonkinlainen metodologinen monismi. Yhteiskuntatieteissä tahdottiin kehittää eksakteja metodeja luonnontieteiden ja lääketieteen malliin. Tästä on seurannut tilastollisten menetelmien ylivalta: kaikki uskottavaksi katsottava tutkimus on lähes pelkkää numeroiden murskaamista. Yhteiskuntatieteiden tarkoitukseksi on vähän kärjistetysti sanottuna muodostunut tilastollisen aineiston tuottaminen julkisen vallan ja yritysten tarkoituksiin. Siinä touhussa yhteiskuntatieteiden humanistinen perinne on joutunut sivuraiteelle.
Usein kunkin tieteenalan perusopintoihin kuuluu yksi tuon tieteenalan historian kurssi ja yksi tieteenfilosofian kurssi. Myöhemmin vapaavalintaisissa opinnoissa on sitten mahdollista suorittaa kirjatentteinä esim. sosiologian historiaa ja vastaavaa. Kunkin tieteenalan historian harrastus jää opiskelijan omatoimisuuden varaan, eivätkä professoritkaan mitenkään motivoi sellaiseen suuntautumiseen. Yhdysvalloissa ei ole mitenkään harvinaista, että yhteiskuntatieteilijät opiskelevat sivuaineena tilastotiedettä, koska se edistää uramahdollisuuksia. Humanistit ovat melkeinpä uhanalainen laji. Tiedä sitten miten asiat ovat Suomessa? Sen mitä minä olen seurannut suomalaisten yliopistojen opinto-oppaita, niin kehitys on kulkemassa samaan suuntaan, valitettavasti.
Olen myös havainnut, että eri alojen opiskelijat eivät enää harrasta keskenään tieteidenvälistä spekulointia. Jokainen kuppikunta on linnoittautunut omiin bunkkereihinsa. Opiskelijakapakoissa kai vieläkin kinataan äänekkäästi, mutta yhä harvemmin tieteellisistä saati sitten yhteiskunnallista kysymyksistä.
Sivistysyliopistosta ei ole jäljellä kuin rippeet. Yliopistot ovat muuttumassa yhä enemmän ammatillisten oppilaitosten suuntaan. Valistuksen ajan ideaalit eivät ole enää kovaa valuuttaa akateemisessa maailmassa.netpunk kirjoitti:
”Tuo oli aika huolestuttava tieto, että historian tuntemus on noin vähäistä! Ellei tunne mm. alansa historiaa kunnolla, on varmasti vaarana alkaa toistaa virheitä aina vain uudestaan. Tai hämärtyy jopa sekin mihin ollaan menossa kun ei edes tiedetä mistä ollaan tulossa.”
Oikeastaan tämä kuuluisi tiede ja tiedepolitiikka palstalle, mutta sanotaan nyt hyvin lyhyesti.
Historiattomuus ei ole ihan niin paha humanistien ja teologien joukossa. Siitä sakista löytyy hyvinkin laajasti oppineita ja sivistyneitä ihmisiä. Kyllä Ahvio ja Puolimatkakin ovat erittäin oppineita ja arvelen heidän olevan perillä oman tieteenalansa historiasta. Se että he ovat hirttäneet itsensä uskonnollisen oikeiston agendaan, johtuu jostain ihan muusta kuin historiattomuudesta.
Yhteiskuntatieteissä tuli 1960-luvulta alkaen ideaaliksi jonkinlainen metodologinen monismi. Yhteiskuntatieteissä tahdottiin kehittää eksakteja metodeja luonnontieteiden ja lääketieteen malliin. Tästä on seurannut tilastollisten menetelmien ylivalta: kaikki uskottavaksi katsottava tutkimus on lähes pelkkää numeroiden murskaamista. Yhteiskuntatieteiden tarkoitukseksi on vähän kärjistetysti sanottuna muodostunut tilastollisen aineiston tuottaminen julkisen vallan ja yritysten tarkoituksiin. Siinä touhussa yhteiskuntatieteiden humanistinen perinne on joutunut sivuraiteelle.
Usein kunkin tieteenalan perusopintoihin kuuluu yksi tuon tieteenalan historian kurssi ja yksi tieteenfilosofian kurssi. Myöhemmin vapaavalintaisissa opinnoissa on sitten mahdollista suorittaa kirjatentteinä esim. sosiologian historiaa ja vastaavaa. Kunkin tieteenalan historian harrastus jää opiskelijan omatoimisuuden varaan, eivätkä professoritkaan mitenkään motivoi sellaiseen suuntautumiseen. Yhdysvalloissa ei ole mitenkään harvinaista, että yhteiskuntatieteilijät opiskelevat sivuaineena tilastotiedettä, koska se edistää uramahdollisuuksia. Humanistit ovat melkeinpä uhanalainen laji. Tiedä sitten miten asiat ovat Suomessa? Sen mitä minä olen seurannut suomalaisten yliopistojen opinto-oppaita, niin kehitys on kulkemassa samaan suuntaan, valitettavasti.
Olen myös havainnut, että eri alojen opiskelijat eivät enää harrasta keskenään tieteidenvälistä spekulointia. Jokainen kuppikunta on linnoittautunut omiin bunkkereihinsa. Opiskelijakapakoissa kai vieläkin kinataan äänekkäästi, mutta yhä harvemmin tieteellisistä saati sitten yhteiskunnallista kysymyksistä.
Sivistysyliopistosta ei ole jäljellä kuin rippeet. Yliopistot ovat muuttumassa yhä enemmän ammatillisten oppilaitosten suuntaan. Valistuksen ajan ideaalit eivät ole enää kovaa valuuttaa akateemisessa maailmassa.Yliopistoissa toki on jonkinlaista historian opetusta, mutta kuten sanoit: ”…eri alojen opiskelijat eivät enää harrasta keskenään tieteidenvälistä spekulointia. Jokainen kuppikunta on linnoittautunut omiin bunkkereihinsa.”
Tuossa oikeastaan tarkoitin aivan tavallisia ihmisiä, en niinkään akateemisesti koulutettuja. Ja kun puhutaan näistä uskon asioista, niin erityisen heikko tuntemus on juuri tällä alueella. Siksi näiden akateemisten ym. ”saarnaajien” on helppoa väännellä ja muuttaa historiaa, koska kyseenalaistaminen on mahdotonta ilman omaa tietopohjaa – edes jonkinlaista sellaista.
- Kokomatka
Palataan takaisin Tapio Puolimatkan kirjoitukseen sukupuolettomuudesta. Onko se, että häivytetään ihmisiltä sukupuolisuus hyvä asia? Vai tuleeko tämän sijaan kasvattaa lapsissa sukupuolten lukumäärää aina seitsemään saakka?
Tapio Puolimatka jatkaa:
"Kahden sukupuolen ajatellaan olevan pelkkä ”illuusio”, joka seuraa siitä, että yleisesti käytetään sanoja kuten tyttö ja poika, nainen ja mies, äiti ja isä. Nämä sanat tulisi korvata sukupuolineutraaleilla ilmaisuilla, joiden avulla ihminen voi määritellä itsensä ilman rajoituksia. Yhteiskunnan kaikki rakenteelliset sidokset naisen ja miehen avioliittoon tulisi kumota: naisen ja miehen avioliittoa ja perhettä, äitiyttä ja isyyttä, seksuaalisuutta ja hedelmällisyyttä ei pervoteoriassa pidetä luonnollisina vaan heijastuksina miesten ylivallasta naisiin ja heteroseksuaalisuuden ylivallasta muihin seksuaalisuuden muotoihin nähden. Ne täytyy poistaa kulttuurista juuriaan myöten."
Nyt tulisi miettiä miten kansan syvät rivit, ihmiset jotka "taistelevat" jokapäiväisen eämänsä kanssa, tähän sukupuolettomuuteen suhtautuisivat.Miten Puolimatka liittyy ketjun aiheeseen? Toisaalta: Keitä kuuluu "kansan syviin riveihin"? Mistä heidät tunnistaa? Miten selvitetään, mitä mieltä nämä syvät rivit ovat, jos heitä ylipäänsä on olemassa? Mitä miletä sinä, Kokomatka, olet asiasta? Mitä mieltä sinä, Kokomatka, olet Ahvion retoriikan marxilaisesta alkuperästä?
"Kahden sukupuolen ajatellaan olevan pelkkä ”illuusio”..." tämä on Puolimatkan ja kumppaneiden luoma illuusio, ei kenenkään muun.
Ja todellakin, miten tämä liittyy Ahvion marxilaiseen retoriikkaan?
Mikko Laakso esittää aiheeseen liittyvää mielipiteitä Uuden Suomen Puheenvuoroja palstalla ”Alt-right on 2010-luvun kulttuurimarxismia” 21.3.2017
”Alt-right näkee itsensä aitona oikeistolaisuutena, vaikka se ei edusta kulttuuriltaan eikä ideologialtaankaan perinteisiä konservatiivisia arvoja, joihin kuuluvat kunnollisuus, kunniallisuus, hyvät käytöstavat, yksityiselämän kunnioittaminen, rehellisyys ja reilu peli.”Tässä ketjussa on jo aiemmin ollut puhetta historiattomuudesta ja tuo ilmiö vaivaa vähän myös Mikko Laakson Uuden Suomen Puheenvuoron blogia; ei kuitenkaan mitenkään erityisen häiritsevästi. Alt-right ei nyt vain mitenkään ole uusi internet-ajan ilmiö vaan sen ideologia perustuu vuosikymmeniä aiemmin vaikuttaneiden silloisten marginaaliryhmien ideologisiin virityksiin, joissa oli hyödynnetty aika kritiikittömästi omiin tarkoituksiin sopivaa retoriikkaa riippumatta retoriikan esittäjästä.
Itse törmäsin näihin alt-right ryhmiin jo 1970-luvun lopulla, jolloin ne olivat ns. White Power –ryhmiä. Erona KKK:hen oli esimerkiksi se, että White Power –jutut olivat urbaaneja juttuja, kun KKK operoi enimmäkseen etelän maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Erona oli myös suhtautuminen populaarikulttuuriin: White Power –ryhmillä oli 80-luvun puolella omia trash metal- bändejä ja pienlehtiä, jotka levisivät paljolti kädestä käteen. Noilla ryhmillä oli ideologisesti paljon yhteistä nykyisen alt-right jengin kanssa. Tavoitteena oli harvainvalta, jossa vallassa olijat olivat ”harvoja ja valittuja” tietyn ideologisen viitekehyksen omaavia. Se näkemys voidaan taas palauttaa Platoniin ja Aristoteleeseen ja Antiikin Ateenaan, jossa valta oli vapailla miehillä, muiden väestönryhmien jäädessä vaille sananvaltaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Noin epädemokraattinen oli tuo varhainen demokratian esikuva. Aidosti demokraattista yhteiskuntajärjestelmää ei ole ollut vielä missään. Oikeisto-vasemmisto akselilla määriteltynä valta on aina harvainvaltaa, olipa vallassa kumpi tahansa.
Laaksokin hirttäytyy Frankfurthin koulukuntaan. Siitä on ollut jo puhetta mm. tässä ketjussa ja monessa aiemmassa vastaavassa. Adorno, Althusser , Horkheimer ja muut ”frankfurthilaiset” olivat lukeneet lenininsä, marxiinsa ja engelsinsa oikein hyvin. En ole koskaan jaksanut lukea Leninin koottuja teoksia kokonaan läpi, mutta jo pintapuolinen tutustuminen teksteihin selvittää sen, että alt-right heput ovat omineet monen monta ”yhteiskuntafilosofista” argumenttia Leniniltä. Trumpin avustajista mm. Steve Bannon on sanonut olevansa leninisti ainakin sellaisessa merkityksessä kuin Bannon itse haluaa sen ilmaista.
Tuo merkitysyhteyksien relativistisuus taas on yhteydessä dekonstruktioon vähän mutkan kautta. Ensikosketukseni dekonstruktioon oli Jonathan Cullerin kirja ”On Deconstruction”, joka oli post-strukturalistinen kirjallisuustieteellinen teoreettinen viitekehys. Ranskalaiset dekonstruktionistit ja post-strukturalistit taas olivat enemmän yhteiskuntafilosofiaan, valtaan ja valtarakenteisiin suuntautuneita; siis noiden ilmiöiden analyysiin suuntautuneita.
Tuossa yhteiskuntafilosofissa suuntauksessa mikä tahansa saattoi olla mitä tahansa. Verifikaatio, falsifikaatio ja totuus merkitsivät jotain ihan muuta kuin klassisessa yhteiskuntafilosofiassa. Tätä alt-rigt joukkio on käyttänyt menestyksekkäästi hyväkseen: he ovat dekonstruoineet Leninin, Marxin ja Engelsin tekstit ja sitten rekonstruoineet niistä oman ideologisen oppijärjestelmänsä. Dekonstruktionistisesti ”minun totuuteni” on aivan yhtä hyvä kuin ”sinun totuutesi” tai objektiivinen totuus, jos sellaista ylipäänsä voidaan lainkaan muotoilla. Tätä strategiaa ovat soveltaneet myös Amerikan kristofasistiset piirit.
Eivätkä tiede ja tieteenfilosofiakaan ole säästyneet kaiken relativisoinnilta. 1970-lvulla Paul Feyerabend kuvaili teoksessaan Against Method epistemologista anarkismia, jonka periaatteena oli anything goes/mikä tahansa käy. Tätä ovat käyttäneet mm. alt-rightin ilmastonmuutosdenialistit.
Kyllähän tuosta Laakson kirjoituksessa riittäisi juttua pitempäänkin, mutta tämä tällä kertaa.netpunk kirjoitti:
Tässä ketjussa on jo aiemmin ollut puhetta historiattomuudesta ja tuo ilmiö vaivaa vähän myös Mikko Laakson Uuden Suomen Puheenvuoron blogia; ei kuitenkaan mitenkään erityisen häiritsevästi. Alt-right ei nyt vain mitenkään ole uusi internet-ajan ilmiö vaan sen ideologia perustuu vuosikymmeniä aiemmin vaikuttaneiden silloisten marginaaliryhmien ideologisiin virityksiin, joissa oli hyödynnetty aika kritiikittömästi omiin tarkoituksiin sopivaa retoriikkaa riippumatta retoriikan esittäjästä.
Itse törmäsin näihin alt-right ryhmiin jo 1970-luvun lopulla, jolloin ne olivat ns. White Power –ryhmiä. Erona KKK:hen oli esimerkiksi se, että White Power –jutut olivat urbaaneja juttuja, kun KKK operoi enimmäkseen etelän maaseudulla ja pikkukaupungeissa. Erona oli myös suhtautuminen populaarikulttuuriin: White Power –ryhmillä oli 80-luvun puolella omia trash metal- bändejä ja pienlehtiä, jotka levisivät paljolti kädestä käteen. Noilla ryhmillä oli ideologisesti paljon yhteistä nykyisen alt-right jengin kanssa. Tavoitteena oli harvainvalta, jossa vallassa olijat olivat ”harvoja ja valittuja” tietyn ideologisen viitekehyksen omaavia. Se näkemys voidaan taas palauttaa Platoniin ja Aristoteleeseen ja Antiikin Ateenaan, jossa valta oli vapailla miehillä, muiden väestönryhmien jäädessä vaille sananvaltaa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Noin epädemokraattinen oli tuo varhainen demokratian esikuva. Aidosti demokraattista yhteiskuntajärjestelmää ei ole ollut vielä missään. Oikeisto-vasemmisto akselilla määriteltynä valta on aina harvainvaltaa, olipa vallassa kumpi tahansa.
Laaksokin hirttäytyy Frankfurthin koulukuntaan. Siitä on ollut jo puhetta mm. tässä ketjussa ja monessa aiemmassa vastaavassa. Adorno, Althusser , Horkheimer ja muut ”frankfurthilaiset” olivat lukeneet lenininsä, marxiinsa ja engelsinsa oikein hyvin. En ole koskaan jaksanut lukea Leninin koottuja teoksia kokonaan läpi, mutta jo pintapuolinen tutustuminen teksteihin selvittää sen, että alt-right heput ovat omineet monen monta ”yhteiskuntafilosofista” argumenttia Leniniltä. Trumpin avustajista mm. Steve Bannon on sanonut olevansa leninisti ainakin sellaisessa merkityksessä kuin Bannon itse haluaa sen ilmaista.
Tuo merkitysyhteyksien relativistisuus taas on yhteydessä dekonstruktioon vähän mutkan kautta. Ensikosketukseni dekonstruktioon oli Jonathan Cullerin kirja ”On Deconstruction”, joka oli post-strukturalistinen kirjallisuustieteellinen teoreettinen viitekehys. Ranskalaiset dekonstruktionistit ja post-strukturalistit taas olivat enemmän yhteiskuntafilosofiaan, valtaan ja valtarakenteisiin suuntautuneita; siis noiden ilmiöiden analyysiin suuntautuneita.
Tuossa yhteiskuntafilosofissa suuntauksessa mikä tahansa saattoi olla mitä tahansa. Verifikaatio, falsifikaatio ja totuus merkitsivät jotain ihan muuta kuin klassisessa yhteiskuntafilosofiassa. Tätä alt-rigt joukkio on käyttänyt menestyksekkäästi hyväkseen: he ovat dekonstruoineet Leninin, Marxin ja Engelsin tekstit ja sitten rekonstruoineet niistä oman ideologisen oppijärjestelmänsä. Dekonstruktionistisesti ”minun totuuteni” on aivan yhtä hyvä kuin ”sinun totuutesi” tai objektiivinen totuus, jos sellaista ylipäänsä voidaan lainkaan muotoilla. Tätä strategiaa ovat soveltaneet myös Amerikan kristofasistiset piirit.
Eivätkä tiede ja tieteenfilosofiakaan ole säästyneet kaiken relativisoinnilta. 1970-lvulla Paul Feyerabend kuvaili teoksessaan Against Method epistemologista anarkismia, jonka periaatteena oli anything goes/mikä tahansa käy. Tätä ovat käyttäneet mm. alt-rightin ilmastonmuutosdenialistit.
Kyllähän tuosta Laakson kirjoituksessa riittäisi juttua pitempäänkin, mutta tämä tällä kertaa.Kiitos, olipa jälleen melkoinen tietopläjäys.
”…alt-right heput ovat omineet monen monta ”yhteiskuntafilosofista” argumenttia Leniniltä. Trumpin avustajista mm. Steve Bannon on sanonut olevansa leninisti…”
tämän väitteen luin jostain ohimennen. Olisi hauska aukaista tätä, mutta tässä kohtaa on pakko sanoa ettei tietämys riitä – en ole juuri tutustunut leninismiin.
”…dekonstruoineet Leninin, Marxin ja Engelsin tekstit ja sitten rekonstruoineet niistä oman ideologisen oppijärjestelmänsä. Dekonstruktionistisesti ”minun totuuteni” on aivan yhtä hyvä kuin ”sinun totuutesi
…”
:D Ilmankos keskustelut ovat toisinaan varsin sekavia. Tulee vähän Kafkamainen olo.
”Feyerabend kuvaili teoksessaan Against Method epistemologista anarkismia, jonka periaatteena oli anything goes/mikä tahansa käy. Tätä ovat käyttäneet mm. alt-rightin ilmastonmuutosdenialistit…”
Tähän liittyen. Suonpää on haastatellut myös Ahviota, ohjelma tulee parin päivän päästä.
Horisontti: Millainen maailmankuva kieltää ilmastonmuutoksen?
”Ilmastonmuutoksen vähättelyn taustalla on usein uskonnollinen vakaumus. Mistä siinä on kyse? Keskustelemassa ovat akatemiaprofessori Markku Kulmala sekä tutkija, ekoteologi Panu Pihkala. Horisontin toimittavat Anna Patronen ja Ville Talola.”
http://areena.yle.fi/1-3964182
Pitää kuunnella tuo ihan mielenkiinnosta.
Tähän voisi joku Ahvion mielipiteiden kannattaja nyt kommentoida jotain?
mummomuori kirjoitti:
Eipä ole kommentointeja tullut???
Näissä minun aloittamissani ketjuissa on yleensä monta viestiä, mutta aika vähän eri kommentoijia. Itse en ole kovin innostunut osallistumaan debatteihin, joissa argumentti koostuu yhdestä virkkeestä. Tästä seuraa, että nämä ketjut ovat vähän hidastempoisia aktiivisimmille kommentoijille.
netpunk kirjoitti:
Näissä minun aloittamissani ketjuissa on yleensä monta viestiä, mutta aika vähän eri kommentoijia. Itse en ole kovin innostunut osallistumaan debatteihin, joissa argumentti koostuu yhdestä virkkeestä. Tästä seuraa, että nämä ketjut ovat vähän hidastempoisia aktiivisimmille kommentoijille.
Tuo olikin heitto niille (tai sille eräälle aktiiville tällä palstalla", joka koko ajan kiukuaa minulle. Pyytää todistelemaan mitä milloinkin, mutta etenkin Ahviosta kommentoitiani. Jos hän edes joskus osallistuisi näihin ketjuihin, niin voisi vaikka perustella sen, mikä on valhetta ja mikä ei.
Mutta pidän itse enemmän näistä paneutuvista kommenteista. Näitä on vain nykyään aikan vähän.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomi julkaisi varautumisoppaan
Että sellanen tappaus. Kun kriisitilanne iskee, niin on mentävä nettiin ja luettava ohjeet suomi.fi -sivuilta. Onkohan j2282015Kuhmo tekisi perässä
Lomauttakaa kaupungin talolta turhat lattiankuluttajat pois, kuten naapuripitäjä101768Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse561268Onko telepatia totta
Epäilen että minulla ja eräällä henkilöllä on vahva telepatia yhteys. Jos ajattelen jotain hän julkaisee aiheesta jotaki801085Missä Kaisa Lepola, siellä filunki ja sekasotku
Näin se taas nähtiin, ajolähtöjen taakse on joka kerta jääneet savuavat rauniot, oli työpaikka mikä tahansa.171008TTK:sta tippunut Arja Koriseva teki erityisen teon kyynelsilmin: "Mä olen ihan järjettömän..."
Kiitos tuhannesti Tanssii Tähtien Kanssa -tansseistanne, Arja Koriseva ja Valtteri Palin! Lue lisää: https://www.suomi15950- 46865
Nainen, olen niin pettynyt
Ehkä se tästä vielä paremmaksi muuttuu. Yritän itseäni parantaa ja antaa itse itselleni terapiaa, mutta eihän se mitään89864- 70812
Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos42804