Pian tulee aika, jolloin

kiinnostuneet kokoontuvat joukoittain viettämään ainoaa uskonnollista juhlaansa Valtakunnansaleilleen.
Siellä he ovat ottavinaan osaa Jeesuksen muistonviettoon.
Sanoin ottavinaan koska juuri kukaan ei osaa ota.
Seurailevat vain uteliaina, miehet parhaat puvut päällä ja naiset parhaimpiinsa tällättyinä, löytyykö heidän joukossaan ketään Jehovalle suosiollista Voideltua, joka voitaisiin ottaa taivaan hallitukseen ikiaikaiseksi jäseneksi.

Sitten kun tilaisuus on ohi ja ihmiset lähtevät koteihinsa muistelemaan tapausta, viedään varatut viinit ja leivät johonkin.
Mihin viinit ja leivät viedään?
Eli mikä on viinin ja leivän kohtalo tästä eteenpäin?
7545
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

>>taivaan hallitukseen ikiaikaiseksi jäseneksi. >>

Tuskinpa sentää hallituksen ikiaikaiseksi jäseneksi, hallitusduunithan kestävät sen tuhat vuotta ja ikuisuus menee sitten harppua soitellessa.

Äänestä

Muistonvietossa esillä olleet viini ja leipä voidaan käyttää normaaliin tapaan muistonvieton jälkeen, koska niissä ei ole mitään pyhää itsessään vaan ne ovat olleet tilaisuudessa esillä vain Kristuksen veren ja liharuumiin vertauskuvina.

Viiniä on silti puistokemistien turha tulla kärkkymnään ovelta tilaisuuden päätyttyä. Leipä ei ole puolestaan kovin hyvänmakuistakaan, koska siitä puuttuvat kaikki mausteet.

Vertauskuvien jatkokäyttö, "kierrätys", ei siis ole JT:ille mikään ongelma. Roomalaiskatolisen kirkon teologit sen sijaan saivat keskiajalla päänvaivaa siitä, mitä oli tehtävä ehtoollisleivän syöneelle rotalle: saiko sen tappaa vai pitikö sille osoittaa jumalista kunnioitusta?

Roomalaiskatolisessa kirkossa leivän nimittäin uskottiin muuttuvan Kristuksen ruumiiksi (transsubstantiaatio 1), kun pappi luki ehtoollisen asetussanoja "hoc est corpus meum" (Vulgata; "Tämä on minun ruumiini", Matt 26:26). Tästä pappilatinasta ovat peräisin taikureiden ennen silmänkääntötemppujaan lausumat "hokkus pokkus" -sanat.

Koska niin ikään ehtoollisviinin käsitettiin muuttuvan roomalaiskatolisessa kirkossa Kristuksen vereksi (transsubstantiaatio 2) papin lukiessa asetussanoja "Hic est enim sanguis meus" (Vulgata, "Sillä tämä on minun vereni", Matt 26:28), ainetta ei saanut tarjota lainkaan seurakuntalaismaallikolle, koska oli riski siitä, että sitä läikähtää maahan, vaan pappi siemaisi hieman viiniä itse jokaisen ehtoollisvieraan kohdalla. Ennen pitkää tapahtui kuitenkin juuri tuo "hic! -ilmiö" eli pappia oli vaihdettava kesken messun, koska mitään transsubstantiaatiota ei ollut tapahtunutkaan vaan viini kihosi papin päähän. Tästä ei tietenkään maallikoille kerrottu mitään. Pappi vain vaihdettiin toiseen muina miehinä ja kansa pysyi yhtä tietämättömän huijattuna kuin ennenkin.


Eikö vain?

Äänestä
  • >>Eikö vain?

    Muuten, mistä tämä sinun fetissisi on peräisin? Jotain varhaislapsuuden perusturvallisuuspuutteen traumoja?

    Äänestä

  • >>Eikö vain?

    Niin kai sitten, mutta oletan kyseessä olevan Kristuksen kuitenkin samaksi. Siis samaksi jonka eräät uskoivat palanneen näkymättömänä vuonna 1874. Tuo usko perustui silloin pyramidimitoilla vahvistettuun virheellisellä pohjalla olevaan ja Raamattuun perustumattomaan laskelmaan.

    Tätä nuo eräät opettivat vielä 1920-luvun lopussa, kunnen vähin erin vuoteen 1943 mennessä hissasivat tuon paluun vuoteen 1914. Keksivät tosin jälkikäteen senkin, että 1918/1919 tienoilla Kristus olikin käynyt valitsemassa pari vuotta kuolleena olleen henkilön maanpäälliseksi edustajakseen. Toki edelleen tuo laskutoimitus on vailla raamatullista perustetta ja vääristelee historiaa, pyramidimitat ovat todisteluketjusta jo hylätyt.

    Kas näin eräät tulkitsevat Kristuksen puuhia nykyään:

    Ilmestyskirjan 1:7 "… kaikki silmät saavat nähdä hänet ..."

    kaikki – tällä hetkellä noin 0,1 % maapallon ihmisistä.

    silmät – tarkoitaa mielikuvitusta

    saavat – tarkoittaa, että on mahdollista

    nähdä – tarkoitaa mielikuvan hellimistä

    hänet – mielikuva hänestä

    Äänestä

  • Muuten oikein, mutta katolisessa messussa pappi ei suinkaan itse nauttinut viiniä jokaisen ehtoollisvieraan kohdalla. Ehdottomasti yleisin tapa oli, että pappi oli ylipäänsä ainoa, joka ylipäänsä nautti ehtoollisen - tällöin tietysti molemmissa muodoissa. Maallikot ottivat ehtoollisen vastaan hyvin harvoin, yleensä vain kerran vuodessa eli pääsiäisaikaan. Tällöin heille annettiin vain leipä, mutta ei viiniä. Pappi itse nautti leivän ja viinin ennen ehtoollisen jakamista maallikoille, mutta ei hän maallikoille leipää jakaessaan enää viiniä siemaillut.

    Äänestä

jos maistuu. Olen itse leiponut lukuisia kertoja muistonviettoleivät. Toisinaan niistä on tullut rapeita ja mukavaa syötävää iltapalalla. Viini ei ole jäänyt koskaan juomatta. Kaikissa seurakunnissa, joissa olemme olleet, on ollut tapana se, että viinin hankkinut ja leivän leiponut vie ne palatessaan mukanaan ja tekee niille mitä haluaa. Ne ovat vain vertauskuvia eivätkä sinällään pyhiä tai pyhitettyjä enää tilaisuuden jälkeen, siispä ne ovat menneet parempiin suihin muistonviettoiltana tai pian sen jälkeen.

t. Vanhimmat Vaimo

Äänestä
  • jotka voidaan käyttää miten kukin tahtoo.
    Miksi verta, joka on myös vertauskuva elämälle,
    ei voi käyttää miten tahtoo.?
    Kaikki kolme ovat vertauskuvia viini leipä ja veri

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jehovan Todistajat ja kirjoitti:

kiinnostuneet kokoontuvat joukoittain viettämään ainoaa uskonnollista juhlaansa Valtakunnansaleilleen.
Siellä he ovat ottavinaan osaa Jeesuksen muistonviettoon.
Sanoin ottavinaan koska juuri kukaan ei osaa ota.
Seurailevat vain uteliaina, miehet parhaat puvut päällä ja naiset parhaimpiinsa tällättyinä, löytyykö heidän joukossaan ketään Jehovalle suosiollista Voideltua, joka voitaisiin ottaa taivaan hallitukseen ikiaikaiseksi jäseneksi.

Sitten kun tilaisuus on ohi ja ihmiset lähtevät koteihinsa muistelemaan tapausta, viedään varatut viinit ja leivät johonkin.
Mihin viinit ja leivät viedään?
Eli mikä on viinin ja leivän kohtalo tästä eteenpäin?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu