Finnwatch: Suomen kehitysyhteistyövaroja käytetään verosuunnitteluun
Finnwatchin mukaan valtion kehitysyhteistyövaroja käytetään verosuunnitteluun.
Finnwatchin mukaan sen uusi raportti paljastaa monimutkaisen veroparatiisijärjestelyn kehitysyhteistyövaroja Malesiaan, Suomeen ja Itä-Euroopan maihin sijoittavassa rahastossa ja sitä hallinnoivassa yrityksessä. Tarkastelun kohteena on Dasos Capitalin hallinnoima metsärahasto Dasos Timberland Fund I. Suomen valtion kehitysyhteistyövaroja sijoittava Finnfund on yksi rahaston sijoittajista ja hallinnointiyhtiö Dasos Capitalin kumppaneista.
– Finnwatchin läpikäymät tilinpäätöstiedot ja Luxemburgin valtiolle toimitetut salaiset asiakirjat osoittavat, että verojärjestelyjen tarkoituksena on välttää veroja niin Suomessa kuin kehitysyhteistyön kohdemaassa Malesiassa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala tiedotteessa.
Finnwatchin mukaan Dasos Capitalin verosuunnittelu perustuu Luxemburgin valtion kanssa tehtyihin salaisiin verosopimuksiin, aineettoman pääoman sijoittamiseen veroparatiisiin ja sijoituskohteiden systemaattiseen velkaannuttamiseen.
– Suomesta Malesiaan tehtävä sijoitus kulkee usean luxemburgilaisen yrityksen läpi. Järjestelyt ovat paikoin niin aggressiivisia, että osassa niistä voidaan epäillä olevan kyse laittomasta veronkierrosta, Vartiala sanoo.
Vartialan mukaan Finnfundin käyttämään rahastoon liittyvät järjestelyt ovat kiusallinen asia Suomen kehityspolitiikan uskottavuudelle. Vartiala sanoo, että kansalaisjärjestöjen varoittelut Finnfundin verovastuun ongelmista ovat kaikuneet kuuroille korville.
Finnwatch epäilee nyt paljastuneen olevan vain jäävuoren huippu. Ongelmien julkituomista vaikeuttavat Finnwatchin mukaan puutteet Finnfundin toiminnan avoimuudessa.
– Finnfund ei avaa sijoitussalkkujensa sisältöä tai yksittäisiin rahastoihin sijoitettuja summia. Suurin osa Finnfundin rahastosijoituksista tehdään veroparatiisien kautta eikä yrityksellä ole uskottavia verovastuullisuutta koskevia linjauksia, Vartiala sanoo.
STT
Finnwatchin mukaan valtion kehitysyhteistyövaroja käytetään verosuunnitteluun.
Finnwatchin mukaan sen uusi raportti paljastaa monimutkaisen veroparatiisijärjestelyn kehitysyhteistyövaroja Malesiaan, Suomeen ja Itä-Euroopan maihin sijoittavassa rahastossa ja sitä hallinnoivassa yrityksessä. Tarkastelun kohteena on Dasos Capitalin hallinnoima metsärahasto Dasos Timberland Fund I. Suomen valtion kehitysyhteistyövaroja sijoittava Finnfund on yksi rahaston sijoittajista ja hallinnointiyhtiö Dasos Capitalin kumppaneista.
– Finnwatchin läpikäymät tilinpäätöstiedot ja Luxemburgin valtiolle toimitetut salaiset asiakirjat osoittavat, että verojärjestelyjen tarkoituksena on välttää veroja niin Suomessa kuin kehitysyhteistyön kohdemaassa Malesiassa, sanoo Finnwatchin toiminnanjohtaja Sonja Vartiala tiedotteessa.
Finnwatchin mukaan Dasos Capitalin verosuunnittelu perustuu Luxemburgin valtion kanssa tehtyihin salaisiin verosopimuksiin, aineettoman pääoman sijoittamiseen veroparatiisiin ja sijoituskohteiden systemaattiseen velkaannuttamiseen.
– Suomesta Malesiaan tehtävä sijoitus kulkee usean luxemburgilaisen yrityksen läpi. Järjestelyt ovat paikoin niin aggressiivisia, että osassa niistä voidaan epäillä olevan kyse laittomasta veronkierrosta, Vartiala sanoo.
Vartialan mukaan Finnfundin käyttämään rahastoon liittyvät järjestelyt ovat kiusallinen asia Suomen kehityspolitiikan uskottavuudelle. Vartiala sanoo, että kansalaisjärjestöjen varoittelut Finnfundin verovastuun ongelmista ovat kaikuneet kuuroille korville.
Finnwatch epäilee nyt paljastuneen olevan vain jäävuoren huippu. Ongelmien julkituomista vaikeuttavat Finnwatchin mukaan puutteet Finnfundin toiminnan avoimuudessa.
– Finnfund ei avaa sijoitussalkkujensa sisältöä tai yksittäisiin rahastoihin sijoitettuja summia. Suurin osa Finnfundin rahastosijoituksista tehdään veroparatiisien kautta eikä yrityksellä ole uskottavia verovastuullisuutta koskevia linjauksia, Vartiala sanoo.
STT
Vastaukset 3
Vanhimmat
"suvaitsevaiset" on tunnetusti suomen korruptoituneinta porukkaa?
Kehitysavun maksaminen on lopetettava. Että silleen.
Rikolliset Halla-aho ja Vapaavuori
Poliitikot syyllistyvät rikoksiin siinä missä muutkin kansalaiset. Oikeus ja julkisuus/media/yleisö tuomitsee heidät sitten aikanaan. Kuinka oikeudenmukaisuus toimii, siitä tässä jutussa pari esimerkkiä. Henkilöiksi olen valinnut Jan Vapaavuoren ja Jussi Halla-ahon, sillä kumpikin pyrkii parhaillaan merkittävään tehtävään.
Jan Vapaavuori on tuomittu eri rikoksista kolme kertaa: rattijuopumus, varkaus ja pahoinpitely. Jälkimmäisessä tapauksessa kaupunginviskaali Antti Simola toimi jutun syyttäjänä. Ilta-Sanomat kertoi pahoinpitelystä näin:
"Syytteen mukaan 17-vuotias Jan Vapaavuori ja hänen samanikäinen toverinsa kohtasivat alle 15-vuotiaan pojan T-kaupan kulmilla Helsingin Puistolassa marraskuussa 1982. He pyysivät tulta.
Kun poika oli antamassa sitä, Vapaavuoren kaveri löi yllättäen nyrkillä vatsaan ja potkaisi rintaan. Poika yritti pakoon, mutta Vapaavuori sai hänet kiinni ja löi voimakkaasti kasvoihin, jolloin poika tuupertui katuun ja löi päänsä tiehen. Kun poika yritti nousta ylös, kaksikko jatkoi pahoinpitelyä lyömällä ja potkimalla eri puolille kehoa. Pojan nenäluu murtui ja hän sai ruhjeita ympäri vartaloa. Hän tarvitsi kolme päivää sairaalahoitoa.
Syyttäjä korosti, että uhria lähestyttiin salakavalasti ja ajettiin takaa. Tekotapa osoitti Simolan mukaan erityistä raakuutta ja julmuutta.
Kesken pahoinpitelyn paikalle osui sattumalta toinen alle 15-vuotias. Vapaavuoren kaveri löi myös tätä poikaa nyrkillä ja potkaisi kaulaan, jolloin poika pakeni paikalta."
Pahoinpitelystä Vapaavuorelle tuomittiin ehdollista vankeutta 1 kk 15 pv.
Nuorena Vapaavuori varasti tavaratalon eteisestä tavara-automaatteja rahoineen, ja tuomiona oli sakkoja. Viimeisin Vapaavuoren tuomio on vuodelta 2001 rattijuopumuksesta, josta hän sai 11 430 markan sakot ja ajokiellon.
Entä sitten Jussi Halla-aho?
Sanomalehti Kaleva käsitteli pääkirjoituksessaan Rovaniemen ampumissurmia ja totesi, että Suomessa "päissään surmaaminen on kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre".
Valtakunnansyyttäjä ei puuttunut Kalevan kirjoitukseen. Julkisen sanan neuvostoon tehty kantelu ei edennyt edes käsittelyyn. Halla-aho viittasi blogissaan näihin ratkaisuihin ja teki johtopäätöksen, että Suomessa voi julkaista kansallisia ja geneettisiä yleistyksiä, kunhan niitä ei käsitellä faktoina vaan "arveluina".
Sitten hän ilmoitti asettavansa oikeusviranomaiselle täkyn ja tilastoihin pohjaten arvelevansa – mutta ei esittävänsä faktana – että "ryöstely ja verovaroilla loisiminen on somalien kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre".
Kyseessä oli siis Halla-ahon kokeilu. Hän halusi selvittää, onko Suomessa kaksoisstandardi sen suhteen, mitä mistäkin kansallisuudesta voi arvella kansallisena ja geneettisenä ryhmänä.
Hovioikeus näki tekstin tarkoituksen maallikon kanssa samoin. Se katsoi, että Halla-aho oli pysynyt sallitun liioittelun ja provokaation rajoissa.
KKO oli eri mieltä eli "kokeilu onnistui". Oikeuden mielestä sarkasmin olisi voinut esittää leimaamatta somalialaisia. Korkein oikeus tuomitsi 50 päiväsakkoon uskonrauhan rikkomisesta ja myös kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
KKO:n päätös on vastoin minun ja monen muun oikeustajua. Miksi Jussi Halla-aho sai sarkasmistaan tuomion, mutta Kalevan tosissaanlaaditusta kirjoituksesta ei noussut edes syytettä? En sitä mitenkään voi ymmärtää. En todellakaan.
Virallisen oikeuslaitoksen tuomioiden ohella toimii myös kansalaisten ja median kenttäoikeus.
Jan Vapaavuoren rikoksista olen nähnyt yhden lehtijutun. Rikoksia ei ole nostettu esille nytkään, vaikka mies on ehdolla tärkeään Helsingin pormestarin virkaan. Erityisesti minua ihmetyttää siksi, että pahoinpitely/potkiminen muistuttaa maallikon silmissä viime vuonna Helsingin asemalla tapahtunutta pahoinpitelyä, jossa myös potkittiin rintaan. Jälkimmäisen johdosta media on pitänyt mekkalaa ja mukasuvaitsevaisto on järjestänyt jopa mielenosoituksia.
Jussi Halla-aho on syyllistynyt oikeuden mielestä yhteen rikokseen, josta on ollut seurauksena lievä sakkotuomio. Sen sijaan median ja muiden tehojen kenttäoikeus on toiminut tehokkaasti. Tuomio nostetaan jatkuvasti esiin, ja sen katsotaan muodostavan esteen Halla-ahon poliittiselle toiminnalle. Eräät puolueet kieltäytyvät jopa yhteistyöstä, jos Halla-aho valitaan Perussuomalaisten puheenjohtajaksi.
Olen aikoinaan ottanut käyttöön sanan mukasuvaitsevaisto kuvaamaan punaviherlib-kaartin toimintaa. Nämäkin esimerkit osoittavat, että sanan käyttö on perusteltua.