EU:n sotilasesikunnan päällikkö Ylelle: "EU-maiden on sitouduttava tiukemmin yhteiseen puolustukseen"
Suomessa vieraileva EU:n sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkinen arvioi, että puolustusyhteistyöstä on luvassa päätöksiä tämän vuoden aikana
Viime viikolla perustettu EU:n koulutusoperaatioiden johtoesikunta oli sen vetäjäksi nimetyn kenraaliluutnantti Esa Pulkkisen mukaan ensimmäinen konkreettinen askel EU:n yhteisessä puolustuksessa.
Pulkkisen tehtävänä on vauhdittaa Euroopan unionin tiivistyvää puolustusyhteistyötä. Hän vieraili tänään eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa kertomassa kansanedustajille mitä EU:n yhteisellä puolustuksella tavoitellaan ja mihin jäsenmaiden kuten Suomen odotetaan sitoutuvan.
– Jos joku jäsenmaa lähtee tähän, niin se ei ole enää vapaaehtoista, vaan jäsenmaan täytyy sitoutua näiden suorityskykyjen kehittämiseen, ovat ne sitten ilmatankkausta, lennokkeja tai jotakin muuta ja myös niiden käyttöön, esimerkiksi taisteluosastojen käyttöön, Pulkkinen sanoo.
Kriisinhallintaan tarkoitetut EU.n taisteluosastot ovat olleet kymmenen vuotta käyttämättä, mutta ne aiotaan Pulkkisen mukaan nyt elvyttää.
– Taisteluosastojen käyttö ja rahoitus ovat meidän agendalla korkealla. Ne liittyvät kiinteästi myös puolustusyhteistyöhön. Taisteluosastot ovat täydessä valmiudessa, mutta niitä ei ole kertaakaan käytetty vuoden 2007 jälkeen, jolloin ne on kehitetty. Poliittinen tahto ei ole ollut riittävä niiden käyttöön tähän mennessä.
Iso askel on myös EU:n operaatioille Brysseliin perustettava yhteinen komentorakenne.
– Se on osa eurooppalaista autonomiaa. Esikuntia tarvitaan sitä varten, että Eurooppa voi halutessaan johtaa omia operaatioitaan eikä siihen tarvita ketään muuta. Suorituskyvyt eivät saa olla päällekkäisiä Naton kanssa. Niiden avulla EU voi käynnistää ja johtaa pienimuotoisia operaatioita Euroopan ulkopuolella, Pulkkinen sanoo.
Euroopan unionin 28 jäsenmaasta 22 on sotilasliitto Naton jäseniä. Euroopan puolustuksen rahoittaminen ja päällekkäisyys Naton toimien ja tehtävien kanssa epäilyttää monia jäsenmaita. Pulkkisen mukaan kyse ei ole päällekkäisyydestä vaan täydentämisestä. Euroopan unioni pyrkii vastaamaan siihen, että turvallisuus on nyt kansalaisten mielestä ykkösasia.
– Se turvallisuus on ehkä erilaista kuin miten se Nato-maissa nähdään. Se on liittyy pakolaisuuteen, rikollisuuteen, terrorismiin, joiden juuret on tuolla EU:n ulkopuolella.
Pulkkisen mielestä EU:n yhteistyön moottorina toimii nyt se, miten EU-maat pyrkivät vaikuttamaan kriisien syntysijoilla. Sen on taustalla pakolaiskriisi ja havainto, ettei EU pysty hallitsemaan oman alueensa rajoja.
– Nato on palannut hyvin pitkälle perustehtäväänsä eli kollektiivisen puolustuksen pariin, joka näkyy muunmuassa Baltian maissa. Ehkä EU:lle on jäänyt enemmän tähän ulkokehän puolustamiseen tilaa, pohtii Pulkkinen.
Päätöksiä EU:n puolustuksen suorituskyvyn kehittämisestä, yhteistyön rakenteista ja rahoituksesta on odotettavissa vielä tämän vuoden aikana.
Yle
Suomessa vieraileva EU:n sotilasesikunnan päällikkö Esa Pulkkinen arvioi, että puolustusyhteistyöstä on luvassa päätöksiä tämän vuoden aikana
Viime viikolla perustettu EU:n koulutusoperaatioiden johtoesikunta oli sen vetäjäksi nimetyn kenraaliluutnantti Esa Pulkkisen mukaan ensimmäinen konkreettinen askel EU:n yhteisessä puolustuksessa.
Pulkkisen tehtävänä on vauhdittaa Euroopan unionin tiivistyvää puolustusyhteistyötä. Hän vieraili tänään eduskunnan puolustus- ja ulkoasiainvaliokunnissa kertomassa kansanedustajille mitä EU:n yhteisellä puolustuksella tavoitellaan ja mihin jäsenmaiden kuten Suomen odotetaan sitoutuvan.
– Jos joku jäsenmaa lähtee tähän, niin se ei ole enää vapaaehtoista, vaan jäsenmaan täytyy sitoutua näiden suorityskykyjen kehittämiseen, ovat ne sitten ilmatankkausta, lennokkeja tai jotakin muuta ja myös niiden käyttöön, esimerkiksi taisteluosastojen käyttöön, Pulkkinen sanoo.
Kriisinhallintaan tarkoitetut EU.n taisteluosastot ovat olleet kymmenen vuotta käyttämättä, mutta ne aiotaan Pulkkisen mukaan nyt elvyttää.
– Taisteluosastojen käyttö ja rahoitus ovat meidän agendalla korkealla. Ne liittyvät kiinteästi myös puolustusyhteistyöhön. Taisteluosastot ovat täydessä valmiudessa, mutta niitä ei ole kertaakaan käytetty vuoden 2007 jälkeen, jolloin ne on kehitetty. Poliittinen tahto ei ole ollut riittävä niiden käyttöön tähän mennessä.
Iso askel on myös EU:n operaatioille Brysseliin perustettava yhteinen komentorakenne.
– Se on osa eurooppalaista autonomiaa. Esikuntia tarvitaan sitä varten, että Eurooppa voi halutessaan johtaa omia operaatioitaan eikä siihen tarvita ketään muuta. Suorituskyvyt eivät saa olla päällekkäisiä Naton kanssa. Niiden avulla EU voi käynnistää ja johtaa pienimuotoisia operaatioita Euroopan ulkopuolella, Pulkkinen sanoo.
Euroopan unionin 28 jäsenmaasta 22 on sotilasliitto Naton jäseniä. Euroopan puolustuksen rahoittaminen ja päällekkäisyys Naton toimien ja tehtävien kanssa epäilyttää monia jäsenmaita. Pulkkisen mukaan kyse ei ole päällekkäisyydestä vaan täydentämisestä. Euroopan unioni pyrkii vastaamaan siihen, että turvallisuus on nyt kansalaisten mielestä ykkösasia.
– Se turvallisuus on ehkä erilaista kuin miten se Nato-maissa nähdään. Se on liittyy pakolaisuuteen, rikollisuuteen, terrorismiin, joiden juuret on tuolla EU:n ulkopuolella.
Pulkkisen mielestä EU:n yhteistyön moottorina toimii nyt se, miten EU-maat pyrkivät vaikuttamaan kriisien syntysijoilla. Sen on taustalla pakolaiskriisi ja havainto, ettei EU pysty hallitsemaan oman alueensa rajoja.
– Nato on palannut hyvin pitkälle perustehtäväänsä eli kollektiivisen puolustuksen pariin, joka näkyy muunmuassa Baltian maissa. Ehkä EU:lle on jäänyt enemmän tähän ulkokehän puolustamiseen tilaa, pohtii Pulkkinen.
Päätöksiä EU:n puolustuksen suorituskyvyn kehittämisestä, yhteistyön rakenteista ja rahoituksesta on odotettavissa vielä tämän vuoden aikana.
Yle
Vastaukset 8
Vanhimmat
EU ei paljon nauti luottamusta/arvostusta tavallisen kansan keskuudessa. EU tuntuu muutenkin oleva yltiö-byrokraattinen rampa jossa yksinkertaisiakaan asioita ei saada yhteisymmäryksessä läpi. Saa nähdä minkälaista suhmurointia tämän keissin kanssa on luvassa :D
demokraattisesti jäsenmaidensa päätösten mukaisesti. Ne tehdään nimenomaan yksimielisyyteen pyrkien.
Jäsenmaiden kansalaisten suuri enemmistö on EU:n kannalla, kuten Hollannissa on juuri nähty.
EU:n yhteinen puolustus on vasta etsimässä rauhan ajan yhteistyötä rahoituksessa ja koulutuksessa.
nATO ON HYÖKKÄYS LIITTOUTUMA JA HALUAA SUT RIVEIHINSÄ, OLETKO VALMIS KUOLEMAAN ELIITIN PUOLESTA, HÄH
Ilman muuta, jos toinen vaihtoehto on Venäjän Tiltu jollainen arvon toveri on! TosinNaton jäsenyys todellisuudessa tukee elämisen ilman sotaa!
R...än hännystelijät paniikissa kun nato ja eu lisää yhteistyötä ja r...än on vaikeampi puuttua Länsimaiden asioihin
Eurooppa tarvitsee omaa puolustuspolitiikkaa. Nyt mennään oikeaan suuntaan. Päällekkäisyyksiä Naton kanssa ei tarvitse rakentaa. Yhteistyö ja yhteiset puolustustavoitteet ovat keskiössä.
EU:n ja Naton on tiivistettävä yhteistyötä.
Erinomainen juttu, EU:n ja Naton tuleee tiivistää yhteistyötään entisestään