Autotalli, 70m2 eristys 10cm villaa seinissä, 20cm katolla, 50mm.styroks10cm.laatan alla, pari neliötä yksinkertaista ikkunaa. Elikkä: Paljonko on vuotuinen energiantarve lämmitykseen jos lämpö haluttaisiin pitää väh 10:ssä asteessa? ..ainiin huonekorkeus 250cm
osaako joku laskea?
carlos
454621
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 45
Vanhimmat
noin 13000 kwh per vuosi.
Keski-Suomeen ja pohjoisempaankin päteväksi.
---
ehlottelevat mahlottomia. Kädessäni Vattenfallin ennakkotiedote: Kämppäni kerrostalossa 77.5m2 ajalta 01.04.2005-31.03.2006 1650kWh, siis koko vuosi. Lämmin autotalli ei sisälly hintaan, mutta ei ole myöskään hinnan kiroissa!"
Herroilla esiintyy kymmenkertaisia hintoja, vai olenko jälkeenjäänyt vai muuten tasatukka täältä Akaasta? Kämpän ja autotallin yhtiövastike sähköineen 2688e : 12= 224e per Monat
kunnioittaen varsinainen taukki
kilowatit , sentit ja vastikkeet ihan sekasin. Ei kerrostaloa ja sen kulutusta voi verrata 10 cm villalla eristettyyn autotalliin...Kerrostalon seinän eristyskyky on 2-2.5 kertainen ym verrattuna.
Amppeeri, voltti ja proppu, tähän mun lauluni loppu.
Onkohan taavetilla sähkölämmitys kerrostaloasunnossa, veikkaanpa, että ei.
Ei ole IHAN vertailukelpoinen arvio......
seuraavalla kaavalla: tuollaisen 100 mm eristys on harvahko. Eli vastaa Pohjois.Suomessa "vanhan" rakennuksen kulutusta ja lämpöhäviöitä. Lämmön tarve on noin 40W / kuutiom.
70 m2 x 2.5 m = 175 m3 x 40 W/m3= 7000 w.
Tämä lämmitystarve on 9h päällä /vrk kuukaudes 30 vrk, lämmityskausi on 7 kk ( vähintään pohjoisemmassa ) eli tästä saadaan
7000 w x 9 x 30 x 7 = 13230 kWh
Sähköllä kun lämmität, 7 snt / kWh niin vuosilaskuksi tulee ilman kk-maksuja noin 926 ekee.
tuolla laskelmalla ei kyllä ole mitään tekemistä lämmönkulutuksen kanssa.
oikein veikkasit! Taavetin kämppä lämpiää siperialaisella maakaasulla, kerrostalo ja kuudes vuosi. Vattenfall ei ole aiemminkaan erehtynyt. Ennakkotiedote 1.4.2005-31.3.2006 Sähkön myynti ja siirto yhteensä koko vuodelta 1650 kWh 288.52 euro.
On mulla olleet Donin antrasiitilla ja yösähköllä lämpiävät omakotitalotkin kuusi-ja seisemänkymmentäluvuilla, joten asiantuntemusta lienee kuten kaljan ja konjakin vertailuun!
Huonelämpömittarit pyrkivät kapuamaan 25:teen näin pakkasen kiristyessä toiselle kymmenelle, vaikka olen pyytänyt alentamaan talon lämpöä lämmönjakohuoneesta käsin! Mutta eihän se helppoa ole, koska hallituksen naisjäsen määrää yhtiökokouksessa: Termostaattiventtiileihin ei saa koskea!
Luonnevikaisuus viettäköön juhliaan!
junanlämmittäjä jarrumies taavetti 73v Akaasta
autotallin lämmityslaskua kerrostaloon.
Syitä:
useimmilla kerrostaloasukkailla on lämpimät tilat alla, päällä ja molemmin puolin vieressä. (Tietysti on myös olemassa päätyhuoneistot ja ylin kerros). On siis yleensä vain kaksi ulkoseinää/asunto ja siten pienempi lämmitystarve/asunto. Erillisellä autotallilla on kylmää alla, yllä ja 4:llä sivulla.
asunnossa lämpötila n.22 astetta, autotallisaa lämmitetään vähemmän.
Muuten, yleensä kerrostalon ulkoseinissä, talon iästä riippuen, on villaa n.8 - 15 cm. (Uudemmissa paksummat eristeet). Siten seinän eristyskyky on karkeasti 1..1,5-kertainen verrattuna tähän autotalliin.
Eihän tuo nyt mitenkään kovin hyvin eristettyä tilaa ole ja kulut riippuu paljon käytöstä. Arvaan että noin 5000kWh/vuosi.
Nyt tuli jo niin paljon vastauksia että taidan perehtyä asiaan ja laskea ite ihan oikeesti!
Ja laske vastauksien keskiarvo, muistuu mieleen koulusta!
Toinen vaihtoehto on katsoa sähkömittarista vuoden kulutus, ja lopuksi sähkölasku kertoo karmeen totuuden, että paljonhan sitä menee
Osta romutavaratalosta 10 eurolla 2 kW puhallinlämmitin ja sijoita se sämmittämään tuota tilaa. Tutki minkä verran se nostaa lämpöä kunnon pakkasilla. Saat tehontarpeen siitä.
Lämmitystarveluku on sitten 4500 asteen luokkaa. Eli tehosta on päällä keskimäärin noin 26 % ympäri vuoden, jos tallin sisälämpötilaa pidettäisiin 20 asteessa.
Eli voit saada tehon tarpeeksi esimerkiksi 2 kW. Siitä tulee 4600 kWh vuodessa. Jos sait tehon tarpeeksi 4 kW, kerrot kahdella. Mutta tuo on +20 asteen sisälämpötilaan mitoitettu arvo. Ilman vaihtaminen vaikuttaa voimakkaasti.
ikkunat 2 m2 x 3 W/m2K x 2820 Kd x 24 h/d
katto 70m2 x 0,24 W/m2K x 2820 Kd x 24 h/d
seinät (34 x 2,5 -2) m2 x 0,4 W/m2K x 2820 Kd x 24 h/d
lattia 70m2 x 0,25 W/m2K x 1200 Kd x 24 h/d
Noista tulisi yhteensä 3888 kWh
Ilmanvaihto 0,5-kertainen:
0,5 1/h x 70m2 x 2,5m x 1,2 kg/m3 x 1 kJ/kgK /(3600 s/h) x 1200 Kd x 24h/d = 1974 kWh
astepäiväluvut s10 2820 ja 1200 on saatu arvioimalla Keski-Suomen tasolta olevasta pysyvyyskäyrästä.
Jos jou on jostain arvosta eri mieltä, en käy kinaamaan.
eli 5862 kWh, kunnes toisin osoitetaan ...
vihdoin jotain muuta kuin mutua : ) ymmärsin ton muuten joten kuten mutta miten se Kd lasketaan? onko jossain taulukko jossa on tietyn paikan Kd eli kelvinejä kertaa päiviä, ja sitten lasketaan huoneen tavoitelämpötilan arvolla tilan kd eli tässä 365kertaa283 ja siitä vaan sitten teho kun tiedetään u-arvo?
Kd arvoja lasketa vaan niistä on olemassa eri paikkakunnille vuosikymmenien keskimääräisarvoja.
Näitä käyrästöjä löytyy alan kirjallisuudesta, luultavasti myös netistä. Yleisin käytetty Kd arvo on S17 eli
summa (17-kunkin vuorokauden keskilämpötila)
joka kertoo jotenkin vuotuisen lämmöntarpeen (3-5 astetta nousee muilla lämmönlähteillä, valaistuksella, kodinkoneilla, ihmisillä etc).
S17 ei tähän voi käyttää joten arvioin S10:n käyrästä.
En hahmota, mitä tarkoitat termillä 365kertaa283.
kuitenkin.
Ei siis niin vaan Kd on tuo edellämainittujen erotusten summa eli
astepäiväluku S10 = summa ((10 -vrk:n keskilämpötila)x 1pvä ) yksikkö siis Kd
(tuo x 1pvä unohtui edellisestä dellisestä kirjailusta.)
vuoden lämmityskauden päiville laskettuna. Tuossa S17:ssa lämmityskausi muistaakseni rajataan keskilämpötilaan 12C.
u kertaa neliöt kertaa astepäiväluku=> w/km^2 x A x kd x 24h=wh jeejeejee kiitos!
läpitte meni luhvi
eipä muuten ollu luhvi mutta opinpa taas jotain hyödyllistä..
Eli yhteenvetona 4000-8000 kWh vuodessa. Kyllä se tuohon väliin asettuu. Jos on kyseessä jo rakennettu rakennus, niin kokeile tuota tehon mittaussysteemiä. Näillä pakkasilla saat tarkan tuloksen. Annat lämmetä pari vuorokautta. Jos alkaa pätkiä termostaatilla lämmitystä, niin silloin et saa tulosta oikein.
Jos 2 kW pitää lämpöä 30 astetta ulkolämpöä isompana, tiedät 2 kW lämmittävän tilaa 10 asteeseen -20°C pakkasella. Muut tehot ja lämpötilaerot ovat suoraan verrannollisia tuohon.
R_oi:n ilmanvaihtokerroin on isohko. Tai on se hyvä silloin kun tilassa tehdään jotain. Muulloin riittää noin 3 litraa sekunnissa. Ilmaa ei kannata vaihtaa paljoa jos ei siellä oleilla.
Ei ollut tarkoitus liioitella, ainoastaan ottaa huomioon. Siksi se onkin muusta lämmönkulutuksesta erillään. Alkutiedoissahan ei ollut mitään ilmanvaihtoa.
Toisaalta ohut seinäeristys ja yksinkertaiset ikkunat viittasi vanhaan rakennukseen, joka ei liene kovin tiivis.
Lisäksi autotallin ovet jäivät huomiotta ja varsinkin niiden avaamistiheys ja tiiviys. Kyseessähän lienee useamman auton talli, joten avaamisia lienee useita päivässä.
lämmityksen tehon mitoitus, kun kerran vaivan näit astepäivien kanssakin.
Eli lämmönlähteen teho mitoituspakkasella, nähdään minne se 2 kW olisi riittänyt.
Aluksi ajattelin myös ilmanvaihdon olevan vähän iso, mutta kun ajattelee avaajan mahdollisten kahden ison mersun hankintahintaa, niin ei se sisätilan kuivaaminen hukkaan mene. ;)
Onko määräysten edeltämä ilmanvaihto tapauksessa 0,2/h kertainen.
toimeksiannostanne ...
ikkunat 2 m2 x 3 W/m2K x 39 C = 234 W
katto 70 m2 x 0,24 W/m2K x 39 C = 655,2 W
seinät 83 m2 x 0,4 W/m2K x 39 C = 1294,8 W
lattia 70 m2 x 0,25 W/m2K x 5 C = 87,5 W
Noista tulisi yhteensä 2,2715 kW
Ilmanvaihto
a) 0,5 1/h x 70m2 x 2,5m x 1,2 kg/m3 x 1 kJ/kgK /3600 x 39 C = 2,84375 kW
b) 0,2 1/h x 70m2 x 2,5m x 1,2 kg/m3 x 1 kJ/kgK /3600 x 39 C = 1,1375 kW
En nytehdi tarkistamaan paljonko vaihtoa pitäisi olla, ainakin D2:sta tai D2:n liitteestä löytyy tieto
Ulkoilman mitoituslämpötila -29 eli vyöhyke 2, eteläisempi Keski-Suomi, ylempi keski-Suomi, vyöhyke 3 olisi -32, lisäys tehoon n 7%
Koneellisen ilmanvaihdon poistoilmavirta on:
- tiloissa, joissa tapahtuu keskimäärin yksi ajo autopaikkaa kohden vuorokauden vilkkaimman 8 tunnin jakson aikana, vähintään 0,9 (dm3/s)/m2. Tällaisia ovat esimerkiksi asuintalojen paikoitustilat;
- tiloissa, joissa ajoja on vastaavasti 2-4, vähintään 2,7 (dm3/s)/m2. Näitä ovat esimerkiksi toimisto- ja virastotilojen henkilökunnan paikoitustilat; sekä
- tiloissa, joissa ajoja on vastaavasti useampia, on poistoilmavirran oltava vähintään n x 0,9 (dm3/s)/m2. Kaavassa n tarkoittaa ajojen lukumäärää ja sen lukuarvo on vähintään 4. Näitä tiloja ovat esimerkiksi varsinaiset paikoitustalot sekä toimisto-, virasto- ja liikerakennusten asiakaspaikoitustilat.
Riviautosuojissa ja enintään 60 m2:n moottoriajoneuvosuojissa voidaan käyttää painovoimaista ilmanvaihtoa. Riviautosuoja on moottoriajoneuvosuoja, jossa ei sisällä ajeta ja jonka syvyys on enintään 7 m tai 14 m silloin, kun suoja on tarkoitettu linja-autoille tai muille pitkille ajoneuvoille. Suojan tulee olla kokonaan maanpäällä tai ilman-vaihdon kannalta tätä vastaavasti, esimerkiksi rinteessä. Tulo- ja poistoilma-aukot sijoitetaan siten, että riittävä ilmanvaihto ja ilman kierto saavutetaan. Tuloilma-aukko voidaan sijoittaa ulkoseinän tai oven alaosaan. Poistoilma-aukko sijoitetaan yleensä seinän yläosaan tai kattoon tuloilma-aukon vastakkaiselle puolelle. Sekä tulo- että pois-toilma-aukon vapaa poikkipinta-ala on vähintään 0,1 % lattiapinta-alasta, kuitenkin vähintään 150 cm2.
Tuleeko minimi-ilmanvaihdoksi tosiaan 28 litraa/s? Tuossahan kannattaisi jo LTO-kone.
tästä ei tule nyt samaa:
5835 kWh/2820Kd= 2,07 kWh/Kd, josta edelleen
2,07 kWh/Kd*39K/24h/d= 3,37 kW
Pitäis tulla sama luku kuin 2,27kW 2,84kW on ?!?
Matematiikkaskaboiksi. Eikö koulussa opettaja osaa enää opettaa?
siis lattiaan menevä lämpötilaero on pienempi.
Ei noilla, siis keskimääräisellä (?) tehonkulutuksella ja toisaalta
energiankulutuksella ole mitään tekemistä toistensa kanssa, eikä varsinkaan maksimitehon.
Hienovaraisesti edelleen viittaan ilmanvaihdon lämpöhäviön laskentaan, kaava siinä on ihan oikein, laskutoimitus ei aivan. Sitten täsmää.
Ominaislämpöhäviöiden summa on ihan oleellinen välitulos (summa A*U), W/K.
Jos esimerkiksi energiatehokkaassa talossa ominaislämpöhäviö on 110 W/K ja sisäisten lämmönlähteiden summa kuukaudessa 700 kWh=(920 W teho), saadaan seuraavaa:
(920 W/110 W/K/)=8,8 K
Tällöin sisäinen lämmönlähde kattaa lämmityksen (21C-9C)= 12 C ulkolämpötilaan saakka.
Astepäivät lasketaan tällöin S 12 astepäivien käyrästä lopullista lämmityksen lämmöntarvelukua varten.
Lämmityksen kokonaistehontarve olisi ((21-9)C-(-29C))*110 W/K (-29 C pakkasella).
Jäikö mulle tähän virheitä? Sellaisia jää helposti näitä pieniä ruutuja täyttäessä, monesti olen saanut omianikin korjata. ;)
Rivien vaihto tekstivaiheessa ei näköjään onnistunut eli se b)oli 0,5 kertaisen teho joka sitten piti kertoa eikä jakaa 0,4 :llä, luvut siis 0,5-kert 1,138 kW ja 0,2-kert 0,455 kW.
Kun laskee ilmanvaihdon osuuden oikein, alkaa täsmäämään.
Ominaislämpöhäviö: summa A*U (W/K)on oleellinen välitulos.
Vaan miksi?
Siis useimmat =merkin vasemmalla puolen olevat ovat siten, kuten ajattelinkin, sen sijaan oikealla puolen on vähän enempi mitä sattuu ...
Arvot vuoden 1941-50 keskiarvojen mukaan. (D5:ssa on korkeammat arvot), koottuna jotenkin tähän tapaan:
Lämpöhäviöt
Johtuminen 4294 kWh/a
Ilmanvaihto 0,5-x: 1974 kWh
Ilmanvaihto 0,2-x: 789 kWh
Lämpöteho
Johtuminen 2,27 kW
ilmanvaihto 0,5-x: 1,138 kW
ilmanvaihto 0,2-x: 0,455 kW
Seinät 2040 kWh/a
Yläpohja 1170
Ovet, ikkunat 730
Lattia 1080
Ilmanvaihto 1140 (0,3x/h)
Yhteensä 6160 kWh/a
Lahden leveysasteilla.
Kd arvosi oleeelisesti noista mitä esitin ja mistä olet ne saanut?
eroista tai edes suuruudesta en ole tietoinen. Niitä en ole tarvinnut vuosiin.
Ohjelmat laskevat lämmitysenergian tarpeen paikkakuntakohtaisten tyyppipysyvyyksien perusteella. Oleellisempaa on arvioida rakenteiden todelliset u-arvot.
Oli antoisa keskustelu, poiketen normaalista:
"Parempi lihava riita kuin rakentava vuorovaikutus" linjasta.
Otitteko huomioon, että käyttäjä ajaa pari kolme kertaa päivässä 1500 kiloa kylmähköä rautaa sisälle talliin? Tällöin sulaa ämpärillinen vettä alustasta / lokusuojista /päivä. Kuivilla keleillä vähemmän.
Vastaavasti onko otettu huomioon myös 200 kg kuumaa rautaa (moottori) Vaikeaksi menee...
1500 kiloinen auto josta 200kiloa kuumaa moottoria (80astetta):jos ilman lämpötila on korkeampi kuin noin -2astetta moottorin mukana tulee enemmän lämpöenergiaa kuin auton "kylmän osan" lämmittäminen vaatii..
Tätä olen miettinyt itsekin. Onko auton vienti 15 asteiseen talliin energiataloudellisesti /-0?? Kompensoiko kuuma moottori (ja muut lämpimät osat) "kuoren" kylmyyden? Auton mukana vietyä lunta ei oteta huomioon.
Tässä olisi jollekin myös laskutoimituksen paikka.
Kun tekee kokeen ja ajaa lämpimän auton kymään talliin. Olen huomannut kun ajaa lämpimän auton kylmään talliin niin talli lämpenee. Lämmin auto on likimain -0 tallin lämmitykselle.