Jos on kaksi vesisuihkua kahdesta letkusta, toinen 1cm halkaisijaltaan ja toinen 10cm. Molemmilla sama suihkun korkea, onko paine sama molemmissa letkuissa? Jos pitää saada tietyn korkuinen vesisuihku letkusta, niin onko paine suoraan verrannollinen suihkun korkeuteen suihkun halkaisijasta riippumatta?
Vesisuihkun korkeus ja paine
mutiassdsld
161790
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
molempiin kysymyksiin sama vastaus ja se on ei
martta00 on oikeassa kuten tavallisesti. Vettä voi kiihdyttää ilman sanottavaa painettakin ja putkenpää käännettynä ylöspäin vesi nousee liikkeen jatkuvuudellaan ylöspäin kunnes vauhti loppuu tai tuuppaus takaa loppuu. huom suihkun korkeutta voi myös pienentä se vesimassa joka romahtaa suihkun itsensä päälle.
Olen ymmärtänyt asian niin että nesteen purkautumisnopeus noudattaa Bernoullin yhtälöä P1- ½ ro*v1^2 = P2- ½ ro*v2^2.
Kaavassa P2 on nesteen paine purkauskohdassa ja P1 paine johon se purkautuu, sama paine-ero saadaan jos nesteen liike hidastetaan eli se menettää liike-energiansa, kyseessä on ns. nopeuspaine, joka ei riipu siitä kuinka nesteen noppeus on kiihdytetty tai toisin päin, kuinka paine on muodostettu.
Martan vastaus kattaa ilmeisesti sen että pelkkä letkun paine ei riitä, virtaushäviöt ja suuttimen muoto muuttavat purkauskohdan painetta ja toki silläkin on merkitystä mihin suihkutetaan. (P2) , ja suurissa paineissa myös veden kokoonpuristuminen vaikuttaa asiaan.
Sen paineen pitää kannatella H-korkuinen vesipatsas, minkä lisäksi sen täytyy saada se patsas vielä liikkeeseen, eli halkaisija kun määrää patsaan pohjapinta-alaa, niin paine riippuu molemmista, korkeudesta ja halkaisijasta. Luulisin, en ole insinööri, enkä edes teekkari...
Ja kuten airfoil totesi, suihkun korkeutta pienentä se vesimassa joka romahtaa suihkun itsensä päälle. Tällöin samalla paineella ja samanmutoisella suuttimella ylöspäin sentin suuttimella suihku on korkeampi kuin metrin halkaisijaltaan olevalla.
Mihinkähän teoriaan mahtaa perustua ? eikö metrinen patsas ole lukuisa joukko sentin patsaita, ja alas tulee aina saman verran kuin ylös menee, vai mikä tuossa on se ajatus ?
no se aukon halkaisijasta riippuva vesisuihkun lähtönopeus
Nyt tuli uutta tietoa.
Voisitko ystävällisesti selittää tai laittaa linkkiä.
Tällainen teoria (oOikeastaan tässä on kysymys halkaisijan ja suihkun korkeuden suhteesta): Jos vaikka ajattelet tilannetta, jossa sentin suuttimesta vesi lentää metrin korkeudelle, suurin osa huipulla vauhtinsa menettäneestä vedestä putoaa alas ohi sen nousevan suihkun. Vastaavassa metrin halkalsijaltaan olevassa purkauksessa puolestaan suurin osa huipulla vauhtinsa menettäneestä vedestä putoaa takaisin nousevan suihkun päälle, jolloin osa nousuenergiuasta kuluu veden sivuun ohjaamiseen. Tällaisen suhteellisen leveän purkauksen yläpinta on varsin kaaoottinen, yksittäisiä roiskeita saattaa nousta ohutta purkausta korkeammalle, mutta keskimääräinen korkeus on pienempi.
Vaikuttaa selittelyltä ja vieläpä sangen huonolta.
Nousuun vaikuttaa mikä hyvänsä vastus mutta eihän se takaisin tuleva vesi sentään osu kaikkiin joten osa nousee lakikorkeuteensa ja samalle korkeudelle kummassakin tapauksessa.
Kuinka korkealle, ei tarkoita poikkeuksellisen matalan ja leveän suihkun muotoa, vai ?
Voihan sen putken asettaa karvan verran vinoon , jolloin vesi lentää kaarella. Ei se kaari kyllä lähellekään alkuperäistä korkeutta nouse koska paine alenee purkautumisvastuksen ja putkivastuksen vuoksi.
Sikäli erikoinen tehtävä, että kukaan ei uskalla esittää minkäänlaista laskelmaa. No, en kyllä minäkään, mutta kai tämä nyt jossakin netin syövereistä löytyy, kunhan osaa hakea oikeilla vieraskielisillä termeillä.
kyllä uskaltaa: (y´´(t))*y(t)-(y´(t))^2=-g*y(t) , y(0)=0 , y´(0)=vo
Kaavassasi on virhe ja oikeassakin on turhaa pyörittää muuttuvaa kiihtyvyyttä koska se on vakio g.
Toisaalta kaavasi antaa vain korkeuden y= v^2 / (2g) , jonka laskemiseen ei tarvitse vakiokiihtyvyydellä integraaleja , eikä se edes vastaa mitään avaajan kysymykseen.
Jos meillä on astia ja siinä vettä ja pinnankorkeus on h pohjasta laskettuna ja sitten reikä astian alareunassa, niin reiästä lentävän vesipisaran nopeus on sama kuin sellaisen kappaleen, joka on pudonnut korkeudelta h.
Jos reikä sojottaa ylöspäin, niin pisara nousee veden pinnan tasolle eli korkeuteen h, jos ei mitään esteitä tule matkalla vastaan.
Vesipatsaan aiheuttama paine on P = roo*g*h ja korkeudelta h pudotetun kappaleen nopeus v = sqrt(2*g*h), h eliminoituna P = 1/2 *roo*v^2 joka on erikoistapaus Bernoullin kaavasta (toinen v = 0), tunnetaan varmaan paremmin vastuskaavana ilmanvastusta laskettaessa.