Vainajan velipuoli vaimoineen todistaa testamentin, jossa oikea perillinen ohitetaan täysin. Perillinen ei moiti (uskalla moittia) testamenttia eikä saa mitään. Itse en voi ulkopuolisena moittia sitä ja on tosi raskasta vain katsoa vierestä, kun ei voi tehdä mitään. Onko tämä todella mahdollista oikeusvaltiossamme, että väärä todistaja voi manipuloida näin? (velipuoli ei saa todistaa testamenttia lain mukaan). Onko mitään tehtävissä, neuvokaa pliis.
Laiton testamentti
Kaverinkaverinkaveri
10
1195
Vastaukset
- näinseonvain
Testamentin moittiminen on vain perilliselle kuuluva oikeus. Mikäli perillinen ei ryhdy moittimistoimenpiteisiin, ei voi mitään.
- Pitäiskö
Ei taida onnistua.
- LainopinTeknikko
////Vainajan velipuoli vaimoineen todistaa testamentin, jossa oikea perillinen ohitetaan täysin. ////
Onko testaattori täysissä sielun ja ruumiin voimissa? Jos on, niin testamenttia voi moittia vasta jälkikäteen.
Esteellisiä todistajia ovat testamentin tekijän aviopuoliso, avopuoliso tai parisuhdekumppani, lapset, lapsenlapset (jne), tämän vanhemmat, isovanhemmat, (jne), myös ottovanhempi tai ottolapsi, veli, sisar, velipuoli, sisarpuoli, lanko ja edellä mainittujen puolisot.
Näiden lisäksi myöskään testamentinsaaja ei voi toimia todistajana. Myöskään testamentinsaajan lähisukulainen ei voi toimia todistajana.
Mikäli testamenttia ei ole asianmukaisesti allekirjoitettu, se ei ole muodollisesti pätevä ja raukeaa muotoseikkaan sitä moitittaessa. Testamentin moittiminen on kuitenkin vain perilliselle kuuluva oikeus.
Epäiletkö rikosta? Petoksen tunnusmerkistö täyttyy, jos siihen syyllistynyt on ryhtynyt toimintaan hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä ja aiheuttanut toiselle vahinkoa. Jos asiaan liittyy muutakin erityisesti tietenkin sopimuksia, kyseeseen voi tulla petollinen viettely. Petollinen viettely muistuttaa petosta, mutta petollinen viettely ei edellytä edun hankkimista tai vahingon aiheuttamista. Toisen sopijapuolen taivuttaminen oikeustoimen tekemiseen riittää.
Rikoksen tunnistaminen vaatii esitutkintaa eli vastaavasti tutkimuspyynnön (rikosilmoitus) tekemistä. Vain lievä petos on asianomistajarikos, eli normaalista petoksesta (epäily) tutkimuspyynnön voi tehdä myös ulkopuolinen, jonka jälkeen asiaa ajaa syyttäjä.- mitääneivoi
Kyseessä on vainaja, ja asiat ovat siis jo tapahtuneet.
Petos lienee ainoa tapa, joka voisi vetää. Miksi näin?
Koska "testamentin tekijään kohdistunut pakottaminen, petollinen viettely tai hänen ymmärtämättömyyttään, tahdonheikkouttaan tai riippuvaista asemaansa hyväksikäyttävä taivuttelu ovat moitteenvaraisia pätemättömyysperusteita." Perillisen siis pitää itse moittia testamenttia, sillä jopa niin törkeä nimike kuin pakottaminen edellyttää jälkikäteistä toimintaa: testamentti on ja pysyy voimassa, ellei sitä moitita.
- Heikki_51
Ellei perillinen itse moiti, juuri mitään ei ole tehtävissä. Jos kuvattu perillinen on samalla rintaperillinen, hänellä on oikeus vaatia lakiosaansa ilman että hän moittisi testamenttia.
Hyvin opettavainen tarina löytyy linkin takaa:
https://www.edilex.fi/uutiset/51565 - Miksi.pelkää
Miksi aina sanotaan, että joku ei "uskalla" perätä oikeuksiaan? Elävätkö tällaiset ihmiset jossakin mafiaperheessä?
Jokaisella on oikeus pitää puolensa. Perukirjoitukseseen kutsutaan jokainen perikuntaan kuuluva. Ko. pelkuri voi mennä paikalle ja huomauttaa testamentin todistajista perukirjoituksen tekijälle. Hänhän on ulkopuolinen, vai tekeekö senkin velipuoli itse?
Mikä on lakiosa, josta aina puhutaan? Eikö se joka tapauksessa kuulu perilliselle, on sitten testamenttia tai ei?
Miksei perillinen kysy asiantuntijalta,. Kunnallinen oikeusaputoimistokin on olemassa.- eipelkuri
Lakiosakaan ei tule automaattisesti jos sitä ei vaadi.
- Arvataan-nyt-näin
>>> Perillisen siis pitää itse moittia testamenttia, sillä jopa niin törkeä nimike kuin pakottaminen edellyttää jälkikäteistä toimintaa: testamentti on ja pysyy voimassa, ellei sitä moitita. <<<
Tämä pitää paikkansa, mutta on myös tapauksia, joissa myös muut kuin perilliset voivat nostaa kanteen.
Perintökaaren 13 luvussa mainittuihin perusteisiin perustuvia testamentin moitekanteita koskee perintökaaren 14 luvun 5 §:n mukainen kuuden kuukauden kanneaika, jota ei voida sellaisenaan soveltaa muihin testamenttikanteisiin, vaan kohtuullinen aika vaatimusten esittämiselle voi olla pidempikin.
Jos testamentti on peruutettu (esim. uudella testamentilla peruutettu aiempi), testamentintekijän tahdonilmaisu puuttuu (esim. tekijä on pakotettu tekemään testamentti tai se on väärennetty tai tekijä ei ole allekirjoittanut testamenttia) tai jos
testamentti on tehoton (testamentilla määrätty vaikkapa toiselle kuuluvasta omaisuudesta), kanteen nostamiselle ei ole asetettu määräaikaa.
Määräajan lisäksi oleellista viimeksimainitussa on se, että myös muut kuin perilliset voivat nostaa kanteen. Kyse on siitä, katsotaanko kantajalla olevan riittävä oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve kanteen ajamiseen.
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/ho/2014/helho20141834
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/2014/20140039- 00530
"Määräajan lisäksi oleellista viimeksimainitussa on se, että myös muut kuin perilliset voivat nostaa kanteen. Kyse on siitä, katsotaanko kantajalla olevan riittävä oikeudellinen intressi ja oikeussuojan tarve kanteen ajamiseen."
Muut kuin perilliset eivät voi nostaa kannetta testamentin pätemättömäksi julistamisesta PK 13 luvussa mainituilla perusteilla. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040#L13 "Riittävä oikeudellinen intressi" ei oikeuta perillispiirin ulkopuolisia moittimaan testamenttia.
Muitakin kanteita on olemassa. Esimerkiksi fyysisen pakon kohdalla kysymyksessä on testamentin ineksistenssi; näin syntynyttä määräystä perillisten ei tarvitse edes moittia. Lievempi pakko edellyttää moittimista 6 kk:ssa testamentin tiedoksi saamisesta.
Ensimmäisen linkin tapauksessa kysymys oli kahden eri henkilön testamenteista. E oli testamentannut B:lle ja B edelleen X:lle. B:n testamentti oli hyväksytty. Myöhemmin nousi esiin kysymys, sisältyikö E:n testamenttiin toissijaismääräys, joka esti B:n määräämästä testamentilla E:ltä saadusta omaisuudesta. Kysymys oli siten E:n testamentin tulkinnasta. Kysymys EI ollut B:n testamentin pätemättömyydestä, vaan B:n kelpoisuudesta määrätä tietystä omaisuudesta.
Toisessa linkissä ei ollut kysymys siitä, että moitekanteen nostaneet testaattorin toissijaisina perillisinä eivät olisi olleet oikeutettuja moittimaan testamenttia PK 13:ssa tarkoitetuilla perusteilla. Toissijaiset perilliset kuuluvat perillisiin, joilla on oikeus kanteen nostamiseen. Kysymys oli siitä, voitiinko kannetta PK 13:1:n nojalla ajaa toissijaissaajaa sitovin vaikutuksin, kun vastaajaksi oli haastettu vain ensisaaja (testaattorin leski).
KKO
13. Tässä tapauksessa testamenttiin on kuitenkin sisältynyt toissijaismääräys, jonka mukaan jäämistö siirtyy molempien kuoltua S:lle tai hänen jälkeläisilleen. Tällainen testamenttimääräys syrjäyttää T:n toissijaisten perillisten oikeudet. Korkein oikeus toteaa, että S:n tai hänen jälkeläistensä oikeus jäämistöön perustuu suoraan T:n testamenttiin eivätkä he johda oikeuttaan ensisijaiseksi testamentin saajaksi merkityltä E:ltä. Näin ollen toissijaisten testamentin saajien oikeuksiin ei vaikuta se, että testamentti julistetaan E:hen nähden pätemättömäksi.
14. On kuitenkin mahdollista, ettei testamentin toissijaismääräystä voida toteuttaa E:n jälkeen. Näin on, jos toissijaiset testamentin saajat eivät ole elossa, kun lesken jäämistö tulee jaettavaksi, tai jos he luopuvat testamenttiin perustuvasta oikeudestaan. Tällaisen tilanteen varalta toissijaisilla perillisillä on etua siitä, että T:n testamentti julistetaan E:hen nähden pätemättömäksi. Tällöin kantajina nyt esiintyvät T:n toissijaiset perilliset perisivät T:n jäämistön osaltaan.
15. Sillä, kuinka todennäköiseksi tai epätodennäköiseksi edellisessä kappaleessa kuvattu tilanne ennakoidaan, ei ole merkitystä moitekanteen tutkimisen edellytyksiä arvioitaessa. Korkein oikeus katsoo, että kantajina olevilla T:n toissijaisilla perillisillä on ollut riittävä oikeudellinen intressi moitekanteensa ajamiseen, vaikka se on nostettu yksin E:tä eikä S:ää vastaan. Oikeussuojan tarvetta koskeva kanteen tutkimisen edellytys on siten täyttynyt."
- PirullistaPeliä
Kyllä Suomessa osataan. Yksi veli sisaruksista on hyvin perso rahalle ja esitti testamentin perinnönjakotilaisuudessa. Testamentin todistajista toinen ei muista eikä halua allekirjoittaa paperia jossa ei muista! Toinen on ulkomailla kateissa. Äiti kirosi aina oman äitinsä kun teki testamentin nuorimmalle tyttäristään eli olisi uskomatonta, että hän olisi jatkanut tätä samaa omille lapsilleen! Pitääkö tässä ottaa käräjäoikeus ratkomaan toden peräisyys. Allekirjoittaneet olivat tietysti hyviä tuttuja korkeassa asemassa, mutta ihmisiä ovat tuomaritkin ja heitä on nähty lukemassa tiilinpeitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 702307
Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu1012103- 781718
- 781536
Hei A, osaatko
sanoa, miksi olet ihan yhtäkkiä ilmestynyt kaveriehdotuksiini Facebookissa? Mitähän kaikkea Facebook tietää mitä minä en411520- 101447
- 311419
Persuilla ja Saksi-Riikalla meni sitten pornon levittämiseksi koko touhu.
Onko kenellekään yllätys?521288Synnittömänä syntyminen
Helluntailaisperäisillä lahkoilla on Raamatunvastainen harhausko että ihminen syntyy synnittömänä.641226Mitä tämä tarkoittaa,
että näkyy vain viimevuotisia? Kirjoitin muutama tunti sitten viestin, onko se häipynyt avaruuteen?301209