Pohjan vaikutus nopeuteen

Poistetussa viestissä luki muistaakseni vain 2-3 solmua ???

lihamylly1 kirjoitti:

Poistetussa viestissä luki muistaakseni vain 2-3 solmua ???

Joo, minulle nopeus parani 2-3 solmua. Pohja oli kuvaamasi kaltainen usean vuoden kerrostumia, mutta maalipinta ehjä ja paikattu joka vuosi. Kruisailunopeus nousi
n. 25 kn 27-28 samoilla kirroksilla ajettaessa.

Voiko joku kertoa miksi se viesti poistettiin?

Siinä kommentti mieheltä joka ei tiedä asiasta mitään.

Vanhalla maalilla lähtee useita solmuja, ja levällä sekä muulla limalla viisi solmua helposti.

Niin toki veneen koko ja moottori vaikuttaa asiaan. Tiedä sitten millaisessa kunnossa on maali mutta kerrokset ei vaikuta nopeuteen.

Poistettiinko ainoa kokemukseen perusteltu vastaus siksi, että se yhden ihmisen, mututuntumalla oli väärä?

Kyllä täällä puhutaan 1000h ajetun tunnin kokemuksella ;)

Sundqvist1 kirjoitti:

Kyllä täällä puhutaan 1000h ajetun tunnin kokemuksella ;)

Tuhat tuntia?
Mitä merkitystä sillä on, jos ei ole kokemusta pohjan täydellisen kunnostuksen vaikutuksesta nopeuteen?
Jotenkin ymmärrettävissä olisi tuhannen eri veneen ajaminen ennen ja jälkeen pohjan kunnostuksen, mutta siitä ei kaiketi ole kysymys ;D

Tästä on poistettu viesti sääntöjen vastaisena.

Kuullostaa siltä, että veneessäsi on lasikuiturutto. Hyvä asia on, että se löydettiin ja voidaan näin ollen korjata ennen kun tekee lisätuhoa!

Välittäjä_LKV kirjoitti:

Kuullostaa siltä, että veneessäsi on lasikuiturutto. Hyvä asia on, että se löydettiin ja voidaan näin ollen korjata ennen kun tekee lisätuhoa!

Kiitos netti analyysistäsi, tilaan heti pohjan täys kunnostuksen, jotta saan lasikuituruton pois...

Samoin keksinnöllä jolla pumpataan pohjana alle ilma kuplia kitka pienenee.
Esim alus 18 5,2m paino 17 000kg 30 solmua 3l maili, ei paha.

ASV=air support vessel on keksinnön nimi ja tanskalais firma värkkää näitä.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved=0ahUKEwiG7JSXm93SAhVIBSwKHWm4CV4QuAIIJDAC&url=https://www.youtube.com/watch?v=uhqmPpfYWmE&usg=AFQjCNGg66-UXee6l7hC6JgsfCd-VEXbyw&bvm=bv.149760088,d.bGg

Trawlers kirjoitti:

Samoin keksinnöllä jolla pumpataan pohjana alle ilma kuplia kitka pienenee.
Esim alus 18 5,2m paino 17 000kg 30 solmua 3l maili, ei paha.

ASV=air support vessel on keksinnön nimi ja tanskalais firma värkkää näitä.
https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=3&ved=0ahUKEwiG7JSXm93SAhVIBSwKHWm4CV4QuAIIJDAC&url=https://www.youtube.com/watch?v=uhqmPpfYWmE&usg=AFQjCNGg66-UXee6l7hC6JgsfCd-VEXbyw&bvm=bv.149760088,d.bGg

Lue lisää

Ilmaa ei välttämättä tarvitsisi edes pumpata. Virtausnopeuden kasvaessa alipaine kasvaa ja tarpeeksi suurella nopeudella ilma imeytyisi itsestään pohjan alle, kun avaa pohjaan reiän.
Kuka kokeilee ja nykäisee tapin irti kovassa vauhdissa?

Äärimmäinen muotohan on ns maaefektialus, eli ilman syväystä kulkeva vene. Käytännössä lentokone jonka siiven noste ei riitä pitämään sitä pitkiä aikoja maaefektivaikutuksen yläpuolella.

vclkjflkjdhlj kirjoitti:

Ilmaa ei välttämättä tarvitsisi edes pumpata. Virtausnopeuden kasvaessa alipaine kasvaa ja tarpeeksi suurella nopeudella ilma imeytyisi itsestään pohjan alle, kun avaa pohjaan reiän.
Kuka kokeilee ja nykäisee tapin irti kovassa vauhdissa?

Äärimmäinen muotohan on ns maaefektialus, eli ilman syväystä kulkeva vene. Käytännössä lentokone jonka siiven noste ei riitä pitämään sitä pitkiä aikoja maaefektivaikutuksen yläpuolella.

Lue lisää

Sitten ei opohjan maalilla ole mitään väliä kunhan se ei repsota niin paljoa, että ilmanvastus kasvaa. Erittäin vateenotettava seikka aloittajan 30 solmun veneeseen.
Toivottavasti ottaa ilmanvastuksen huomioon pohjaa uusiessaan...

vclkjflkjdhlj kirjoitti:

Ilmaa ei välttämättä tarvitsisi edes pumpata. Virtausnopeuden kasvaessa alipaine kasvaa ja tarpeeksi suurella nopeudella ilma imeytyisi itsestään pohjan alle, kun avaa pohjaan reiän.
Kuka kokeilee ja nykäisee tapin irti kovassa vauhdissa?

Äärimmäinen muotohan on ns maaefektialus, eli ilman syväystä kulkeva vene. Käytännössä lentokone jonka siiven noste ei riitä pitämään sitä pitkiä aikoja maaefektivaikutuksen yläpuolella.

Lue lisää

Liukuvan veneen pohjan alla virtaus hidastuu eli paine kasvaa. Eihän se muuten liukuisi eli vesi nostaisi sitä korkeammalle kuin paikallaan. Toinen juttu sitten, jos pohjassa on kynnys. Sen taakse muodostuu alipainetta.

No ei todellakaan hidastu. Tilanne on verrannollinen siihen, että pidät venettä paikoillaan ja kuljetat vettä sen alla. Samasta syystä myös esineitä voi testata tuulitunnelissa eikä tarvitse ajeluttaa niitä ilmassa.

Asiahan on erittäin helppo testata, kun laittaa läpinäkyvän letkun tapinreikään. Nollanopeudella veden pinta letkussa on samalla tasolla kuin järvessä ja nopeuden kasvaessa letkun vesi laskeutuu koko ajan alaspäin, kunnes se alkaa imeä ilmaa veneen alle.

lkdjöakfljödlkj kirjoitti:

No ei todellakaan hidastu. Tilanne on verrannollinen siihen, että pidät venettä paikoillaan ja kuljetat vettä sen alla. Samasta syystä myös esineitä voi testata tuulitunnelissa eikä tarvitse ajeluttaa niitä ilmassa.

Lue lisää

Niin on sama kuin tuulitunnelissa, tai ei oikein kun vedellä on myös pinta. Hidastumisella siis tarkoitin sitä, että pohjan alla veneen ja veden välinen nopeusero on pienempi kuin paikallaan kauempana olevaan veteen mitattuna.

Jos pohjaan laittaa reiän tai letkun, sen suuntaus vaikuttaa oleellisesti siihen syntyykö imua vai painetta. Jos sen suuaukko osoittaa suoraan eteen, muodostuu patopaine, jolla perinteiden liukuvien veneiden nopeusmittarit toimivat. Sen suuruus on 0,5*rho*V^2 eli 30 solmussa n. 1,2 baria. Jos taas sen suuntaa taaksepäin syntyy alipaine, joka on suunnilleen yhtä suuri, mutta ei voi mennä alle veden höyristymispaineen eli alipainetta ei voi olla kuin max. n. 1 bar. Tuollahan toimivat veneiden liu'ussa toimivat tyhjennysreiät. Niissä on aina muotoiltu aukko taaksepäin.

Jos suuaukko on kohtisuorassa pohjaa vasten syntyy pieni ylipaine, juuri se jonka avulla liukuva vene nousee liukuun. Se on suurimmillaan lähellä vesilinjan alkua ja laskee peräpeiliä kohti.

Joakim1 kirjoitti:

Niin on sama kuin tuulitunnelissa, tai ei oikein kun vedellä on myös pinta. Hidastumisella siis tarkoitin sitä, että pohjan alla veneen ja veden välinen nopeusero on pienempi kuin paikallaan kauempana olevaan veteen mitattuna.

Jos pohjaan laittaa reiän tai letkun, sen suuntaus vaikuttaa oleellisesti siihen syntyykö imua vai painetta. Jos sen suuaukko osoittaa suoraan eteen, muodostuu patopaine, jolla perinteiden liukuvien veneiden nopeusmittarit toimivat. Sen suuruus on 0,5*rho*V^2 eli 30 solmussa n. 1,2 baria. Jos taas sen suuntaa taaksepäin syntyy alipaine, joka on suunnilleen yhtä suuri, mutta ei voi mennä alle veden höyristymispaineen eli alipainetta ei voi olla kuin max. n. 1 bar. Tuollahan toimivat veneiden liu'ussa toimivat tyhjennysreiät. Niissä on aina muotoiltu aukko taaksepäin.

Jos suuaukko on kohtisuorassa pohjaa vasten syntyy pieni ylipaine, juuri se jonka avulla liukuva vene nousee liukuun. Se on suurimmillaan lähellä vesilinjan alkua ja laskee peräpeiliä kohti.

Lue lisää

Nyt joakim takaisin koulunpenkille. Tai sitten otat sen tapin veneestä ja ajat 50 km/h nopeuksia. Takaan, että jalat eivät kastu.

RibbentropVanhempi kirjoitti:

Nyt joakim takaisin koulunpenkille. Tai sitten otat sen tapin veneestä ja ajat 50 km/h nopeuksia. Takaan, että jalat eivät kastu.

En tiedä millaisista veneistä kokemuksesi on. Omat kokemukset ovat vain sellaisista, joissa reikä osoittaa taaksepäin. Joko reikä perälaudassa (mm. Kello-veneet ja vanhemmat Busterit) tai pohjan läpi ohjaimella (esim purjejollien bailerit tai 80-luvun puolivälin jälkeiset Busterit, joissa ohjain kölin vieressä).

Onko sinulla kokemusta suoraan pohjan läpi poratusta reiästä ilman mitään pohjan alapuolista ohjainta? Jos olisi, et kirjoittaisi noin.

Tässä mitattua ja laskettua tietoa asiasta: http://www.scope.unina.it:8080/documents/10181/23344/Hydrodynamics of planing hull by CFD - Marcello Iacono M66000122.pdf/fe04f7c3-b661-47f9-915b-c61fe2a59275

Sivulla 41 on tyypillinen painejakauma liukvan pohjan alla. Sivulta 183 alkaen on laskettuja ja mitattuja painejakaumia 6,32 m/s vauhdissa, mikä vastaa Buster XL kokoiselle n. 22 solmua. Onhan tuolla lyhyt (10 cm 1,9 m malliveneestä) negatiisen paineen alue aivan perälauden lähellä. Kovemmassa vauhdissa se lyhenee entisestään. Muualla paine on postiviinen, kuten on pakko ollakin, jotta vene ei uppoa.

Minkä muun luulet kannatavan venettä paitsi pohjaan vaikuttava paineen?

Joakim1 kirjoitti:

En tiedä millaisista veneistä kokemuksesi on. Omat kokemukset ovat vain sellaisista, joissa reikä osoittaa taaksepäin. Joko reikä perälaudassa (mm. Kello-veneet ja vanhemmat Busterit) tai pohjan läpi ohjaimella (esim purjejollien bailerit tai 80-luvun puolivälin jälkeiset Busterit, joissa ohjain kölin vieressä).

Onko sinulla kokemusta suoraan pohjan läpi poratusta reiästä ilman mitään pohjan alapuolista ohjainta? Jos olisi, et kirjoittaisi noin.

Tässä mitattua ja laskettua tietoa asiasta: http://www.scope.unina.it:8080/documents/10181/23344/Hydrodynamics of planing hull by CFD - Marcello Iacono M66000122.pdf/fe04f7c3-b661-47f9-915b-c61fe2a59275

Sivulla 41 on tyypillinen painejakauma liukvan pohjan alla. Sivulta 183 alkaen on laskettuja ja mitattuja painejakaumia 6,32 m/s vauhdissa, mikä vastaa Buster XL kokoiselle n. 22 solmua. Onhan tuolla lyhyt (10 cm 1,9 m malliveneestä) negatiisen paineen alue aivan perälauden lähellä. Kovemmassa vauhdissa se lyhenee entisestään. Muualla paine on postiviinen, kuten on pakko ollakin, jotta vene ei uppoa.

Minkä muun luulet kannatavan venettä paitsi pohjaan vaikuttava paineen?

Lue lisää

Jos piirrät noihin käyriin suoralla viivalla veneen syväyksen mittauskohdassa, esim 10cm/1000 Pa huomaat, että paine on tuota alempi joka paikassa, paitsi aivan keulassa. Toisin sanoen veneen liikkuminen alentaa painetta veneen runkoa vasten kaikkialla, paitsi tuossa keulan kohdalla.
Samoista käyristä huomaat, että jo hyvin alhaisella nopeudella veneen takaosassa olevan tapin irrottaminen ei enää nosta vettä sisälle.

gjhugkjhgkjhg kirjoitti:

Jos piirrät noihin käyriin suoralla viivalla veneen syväyksen mittauskohdassa, esim 10cm/1000 Pa huomaat, että paine on tuota alempi joka paikassa, paitsi aivan keulassa. Toisin sanoen veneen liikkuminen alentaa painetta veneen runkoa vasten kaikkialla, paitsi tuossa keulan kohdalla.
Samoista käyristä huomaat, että jo hyvin alhaisella nopeudella veneen takaosassa olevan tapin irrottaminen ei enää nosta vettä sisälle.

Lue lisää

Käyrissä on paine ilman hydrostaattista painetta. Jos paine laskisi, kuten väität, vene uppoisi sitä syvemmälle mitä kovempaa ajaa. Silti pohjan ulkopuolella paine olisi kovempi kuin sisäpuolella. Edelleen, kerro mikä muu kuin paine estää veneen uppoamisen.

Katso sivu 21, Introduction ko. julkaisusta. Siinä asia kerrotaan selvästi. Seuraavilla sivuilla kerrotaan tarkemmin miten paine muodostuu.

No jos paine ilmoitetaan ilman hydrostaattista painetta, niin silloin tietenkin veneen pitää pinnalla hydrostaattinen paine eli noste.

ArchimedesEnsimmäinen kirjoitti:

No jos paine ilmoitetaan ilman hydrostaattista painetta, niin silloin tietenkin veneen pitää pinnalla hydrostaattinen paine eli noste.

Ja miten se mahdollistaa veneen nousemisen selvästi korkeammalle kuin paikallaan ollessa. Eikö se hydrostaattinen paine aiheuta veden tulemista reiästä sisään?

Paineen (staattisen ja dynaamisen summa) intergaali pohjan yli on vakio, kun veneen paino on sama. Vauhdissa vesilinja lyhenee ja vene nousee korkeammalle. Äärimmillään vaikka näin: http://pellinge.fi/fresegustafson.com/Snygga bilder/FreseOff solnedgang.jpg

Silloin vedessä olevaan osaan pitää kohdistua merkittävästi suurempi paine, jotta se kykenee kannattamaan venettä. Vaikkapa tuo Buster XL on 30 solmun vauhdissa vedessä kölin kohdalla enää 3 m matkalta. Märkäpinta-alaa on n. 3 m2. Eli tuolla alueella paineen pitää keskimäärin olla n. 3000 Pa, jotta se kannattaisi veneen tonnin kokonaispainon. Paikallaan märkäpinta-ala on n. 10 m2, joten 1000 Pa keskipaine riittää eli ko. pinta keskimäärin 10 cm syvyydessä.

Se on mahdollista siten, että keulan, tai sen kohdan jossa vene ja vesi kohtaavat, paine kasvaa nopeuden kasvaessa.

Jep tätä yritin itsekki kertoa, vastauksista päätellen ovat veneitä nähneet laiturilta ;).

Sundqvist1 kirjoitti:

Jep tätä yritin itsekki kertoa, vastauksista päätellen ovat veneitä nähneet laiturilta ;).

Raskaampi vene ja hitaampi vauhti tuottaa hieman eri tuloksen. Vaikkapa Arcus 28:lla (8,6 m 3500 kg ajokunnossa) laskettuna

0,04 mm raekoko eli huolellinen myrkkymaalaus vaatii 169 hv 25 solmun vauhtiin.

0,4 mm vaatisi 208 hv 25 solmuun tai kulkisi 22 solmua 169 hv:lla.

0,2 mm vaatisi 193 hv 25 solmuun tai kulkisi 23 solmua 169 hv:lla

0.1 mm vaatisi 182 hv 25 solmuun tai kulkisi 24 solmua 169 hv:lla.

Täysin sileällä pohjalla vaadittaisiin 151 hv 25 solmuun ja 169:lla kulkisi 27 solmua.

Jos et ole huomannut eroa, joko alkutilanne oli melko hyvä tai lopputilanne oli aika huono. Käsin maalattuna ilman välihiontaa monta kerrosta epoksia ja myrkkyä tuottaa aika epätasaisen pinnan.

Olitkohan tuohon napanderin viestiin vastausta kirjoittanut, mutta omat kokemukset lightprimer maalauksesta, edellinen omistaja huonosti hionut ja ruiskulla sohaissut maalit, oli hyvin epätasainen ja valumaa siellä ja täällä. Nyt talvella hion pohjan tasaiseksi putsasin pöly/rasvat pois, vetelin lightprimeria 4 kerrosta vesirajan alapuolelle, ilman välihiontaa, uudelleen maalaus aikoja noudattaen. Ainaski silmä määräisesti ja käsituntumalla tuli todella hyvä jälki edelliseen verraten.

Joakim1 kirjoitti:

Raskaampi vene ja hitaampi vauhti tuottaa hieman eri tuloksen. Vaikkapa Arcus 28:lla (8,6 m 3500 kg ajokunnossa) laskettuna

0,04 mm raekoko eli huolellinen myrkkymaalaus vaatii 169 hv 25 solmun vauhtiin.

0,4 mm vaatisi 208 hv 25 solmuun tai kulkisi 22 solmua 169 hv:lla.

0,2 mm vaatisi 193 hv 25 solmuun tai kulkisi 23 solmua 169 hv:lla

0.1 mm vaatisi 182 hv 25 solmuun tai kulkisi 24 solmua 169 hv:lla.

Täysin sileällä pohjalla vaadittaisiin 151 hv 25 solmuun ja 169:lla kulkisi 27 solmua.

Jos et ole huomannut eroa, joko alkutilanne oli melko hyvä tai lopputilanne oli aika huono. Käsin maalattuna ilman välihiontaa monta kerrosta epoksia ja myrkkyä tuottaa aika epätasaisen pinnan.

Lue lisää

Antamallasi esimerkillä vaihtelisi kulutus 30 l/h ja 40 l/h välillä nykyaikaisella commonrail dieselillä 25 solmun nopeudessa. Vaikuttaa aika isolta erolta?

Better_Than_Life kirjoitti:

Antamallasi esimerkillä vaihtelisi kulutus 30 l/h ja 40 l/h välillä nykyaikaisella commonrail dieselillä 25 solmun nopeudessa. Vaikuttaa aika isolta erolta?

Skaalakin on iso eli äärimmäisen sileästi (ei onnistu ilman hyvin suurta työmäärää) varsin karheaksi (tuskin myrkkymaalia saa niin karheaksi, lähinnä pitäisi olla näkinkenkiä pohjassa).

Totta kai se muistetaan. Huvittavan näköistä oli kun messuilla kaikki kävivät pyllistämässä pohjan näkeäkseen.

Mahtaako pohjasta saatava hyöty olla niin ihmeellinen? Senator 340 painoi vain 4450 kg Vene-lehden testissä. Kehuttiin vievän vähän, mutta vertailukohdaksi otettiin aiemmin testattu Birchwood 340 TS, joka on akselivetoinen ja painaa 7 tonnia. No onhan 28,5 solmua ja alimmillaan 1,7 l/mpk kulutus hyviä lukuja 4,5 tonnin veneelle 200 hv sisäperädieselillä. Myöhemmin tullut Senator 370 samalla pohjalla ei sitten enää ollutkaan niin ihmeellinen. Ilmoitettu paino oli noussut 4,3->7 tonnia ja punnittuna painoa oli jo 8 tonnia. Nyt koneina oli 2x260 hv. Tuolla ei enää päästy edes Birchwoodin taloudellisimpaan 2,6 l/mpk vaan alhaisin mitattu oli 2,8 l/mpk. Huippunopeus 37 solmua.

Vertailun vuoksi vaikkapa Aquador 35 (5,6 tonnia) kulkee 400 hv koneella 33 solmua ja kuluttaa alimmillaan 2,1 l/mpk. Pääsisikö se Senator 340 lukuihin, jos paino ja kone olisivat samat?

Tuollaisia porras pohjia rakennettiin jo sodan aikana Italiassa ja kopioituna Suomessa ohjusveneisiin. Tämä suomalainen apinoinut näistä matkaveneeseen.

Katso linkki ja kuvassa taisto luokan alus jossa voit katsoa porrastuksen lähes keskellä venettä.

Tätä systeemiä on käytössä useassa nopeassa veneessä tänäkin päivänä, eivät ole matkaveneitä, vaan ns."sikari" tyyppisiä...

http://www.forum-marinum.fi/fi/nayttelyt-ja-museoalukset/museolaivat/moottoritorpedovene-taisto-3-tyrsky

Joakim1 kirjoitti:

Totta kai se muistetaan. Huvittavan näköistä oli kun messuilla kaikki kävivät pyllistämässä pohjan näkeäkseen.

Mahtaako pohjasta saatava hyöty olla niin ihmeellinen? Senator 340 painoi vain 4450 kg Vene-lehden testissä. Kehuttiin vievän vähän, mutta vertailukohdaksi otettiin aiemmin testattu Birchwood 340 TS, joka on akselivetoinen ja painaa 7 tonnia. No onhan 28,5 solmua ja alimmillaan 1,7 l/mpk kulutus hyviä lukuja 4,5 tonnin veneelle 200 hv sisäperädieselillä. Myöhemmin tullut Senator 370 samalla pohjalla ei sitten enää ollutkaan niin ihmeellinen. Ilmoitettu paino oli noussut 4,3->7 tonnia ja punnittuna painoa oli jo 8 tonnia. Nyt koneina oli 2x260 hv. Tuolla ei enää päästy edes Birchwoodin taloudellisimpaan 2,6 l/mpk vaan alhaisin mitattu oli 2,8 l/mpk. Huippunopeus 37 solmua.

Vertailun vuoksi vaikkapa Aquador 35 (5,6 tonnia) kulkee 400 hv koneella 33 solmua ja kuluttaa alimmillaan 2,1 l/mpk. Pääsisikö se Senator 340 lukuihin, jos paino ja kone olisivat samat?

Lue lisää

Ettet vain muistaisi väärin tuota painoa? Senatorin prototyyppi painoi muistaakseni 3900 kg mutta varsinainen testivene jo 5500 kg. Tämä asettaa suoritusarvot kokonaan uuteen valoon. Voisin kuvitella että Volvon D4 260 HP koneella päästäisiin tuonne 1.5 l/ mpk tuntumaan ja huippujen osalta samoihin lukemiin tuon Aquadorin kanssa. Tuolloin puhuttaisiin aivan eri tason hyötysuhteesta perinteiseen v-pohjaan verrattuna.

Better_Than_Life kirjoitti:

Ettet vain muistaisi väärin tuota painoa? Senatorin prototyyppi painoi muistaakseni 3900 kg mutta varsinainen testivene jo 5500 kg. Tämä asettaa suoritusarvot kokonaan uuteen valoon. Voisin kuvitella että Volvon D4 260 HP koneella päästäisiin tuonne 1.5 l/ mpk tuntumaan ja huippujen osalta samoihin lukemiin tuon Aquadorin kanssa. Tuolloin puhuttaisiin aivan eri tason hyötysuhteesta perinteiseen v-pohjaan verrattuna.

Lue lisää

Luin arvot Vene-lehdestä 10/1993. Teknisissä tiedoissa painoksi kerrotaan 4300 kg ja tekstissä mainitaan "vene painoi mittauskunnossa punnittuna 4450 kg" eli tuossa on jo polttoaineet jne. mukana.

Aquadorin paino on esittelyn teknisistä tiedoista eli ei mitattu. Siinä mainitaan kulutukseksi 77 l/h täydellä teholla ja 59 l/h 28 solmussa eli tuosta voisi laskea sen vaativan n. 300 hv tuossa vauhdissa. Senator tarvitsisi luultavasti 5,6 tonnin painoisena n. 250 hv tuohon vauhtiin (sama teho-painosuhde kuin 200 ja 4,45).

Senator 370:lle vastaavasti voisi kulutuksista laskea, että tehoa tarvittiin n. 360 hv (79 l/h, max 113 l/h) 28 solmun vauhtiin. Jos tuosta laskee 8 tonnista 5,6 tonniin pääsee myös siihen 250 hv.

Näyttäisi siis siltä, että Senator 340/370 vaatii 28 solmun vauhdissa n. 17% vähemmän tehoa kuin Aquador 35 samalla painolla.

Otetaan vielä mukaan Flipper 999. Ilmoitettu paino 4000 kg ilman konetta, joten paino ajossa lienee n. 5 tonnia (KAD42P DP painaa 570 kg kuivana). Se kulki testissä 230 hv teholla 25,5 solmua, mutta sanoivat keliä huonoksi ja uskoivat tyynessä päästävän luvattuun 27 solmuun. Tuo voisi päästä jo 10% päähän Senatorin arvoista samalla painolla ja teholla.

Ei tuo 10-20% ero ole kovinkaan suuri ja mahdollisesti sekin olisi kurottavissa kiinni optimoimalla tavallista V-pohjaa enemmän. Yleensä optimointi tulee vaan jonkun muun kustannuksella, kuten liukukynnys tai aallokko-ominaisuudet.

OK, taitaa sitten olla noin. Minullakin on tuo lehti jossain mutta enpä nyt tähän hätään sitä arkistoista löytänyt.

On sanottava että tuo originaali Senator on käsittämättömän kevyt vene kokoluokassaan. Tuon keveyden täytyy tuntua jo rakenteiden tukevuudessa. Ja keveys osaltaan myös selittää noita hyviä suoritusarvoja. Eipä taida olla yhtään liukuvaa matkavenettä tuossa kokoluokassa jota oltaisi edes yritetty saada plaaniin tuolla koneteholla.

Tyypillisesti tuon kokoluokan veneet painavat noin 6 tonnia keskimäärin. Myös Aquador 35 on keveimmästä päästä kokoluokassaan.

Tämä ilman potkurin vaihtoa samoilla moottorin kierroksilla?

Useilla moottoreilla ajetaan valmistajan suosittelemalla kierrosluvulla. Pohjan kunto vaikuttaa vastukseen ja potkurin luistoon. Luikuvalla veneellä potkurtin luisto on 10-15% matkanopeudessa. Vaikka pohjan saisi kuinka hyväksi, luistoa ei saa kokonaan pois.

10% pois luistosta on valtavasti. Jos veneen nopeus paranee 10%, sen on pakko olla erinomainen lopputulos. 2-3 solmua 25kn nopeuteen on niissä rajoissa 4 solmua 35 kn nopeuteen tuntuu liioitellulta.

MistäNopeusTulee kirjoitti:

Tämä ilman potkurin vaihtoa samoilla moottorin kierroksilla?

Useilla moottoreilla ajetaan valmistajan suosittelemalla kierrosluvulla. Pohjan kunto vaikuttaa vastukseen ja potkurin luistoon. Luikuvalla veneellä potkurtin luisto on 10-15% matkanopeudessa. Vaikka pohjan saisi kuinka hyväksi, luistoa ei saa kokonaan pois.

10% pois luistosta on valtavasti. Jos veneen nopeus paranee 10%, sen on pakko olla erinomainen lopputulos. 2-3 solmua 25kn nopeuteen on niissä rajoissa 4 solmua 35 kn nopeuteen tuntuu liioitellulta.

Lue lisää

Tietysti kierrokset nousevat, jos potkuri on sama, vastus pienenee ja nopeus kasvaa. Riippuu sitten alkuperäisestä mitoituksesta tuleeko kierroslukurajoitin vastaan, alkaako koneen teho jo laskea vai päästäänkö parhaan tehon alueelle.

MistäNopeusTulee kirjoitti:

Tämä ilman potkurin vaihtoa samoilla moottorin kierroksilla?

Useilla moottoreilla ajetaan valmistajan suosittelemalla kierrosluvulla. Pohjan kunto vaikuttaa vastukseen ja potkurin luistoon. Luikuvalla veneellä potkurtin luisto on 10-15% matkanopeudessa. Vaikka pohjan saisi kuinka hyväksi, luistoa ei saa kokonaan pois.

10% pois luistosta on valtavasti. Jos veneen nopeus paranee 10%, sen on pakko olla erinomainen lopputulos. 2-3 solmua 25kn nopeuteen on niissä rajoissa 4 solmua 35 kn nopeuteen tuntuu liioitellulta.

Lue lisää

Tietysti kierrokset nousee ja tilanteesta riippuen voi potkurin pito parantua kun pohjan epätasaisuudet ei muodosta pyörteissä jne. Joissain ääritilanteissa voi jopa olla mahdollista vaihtaa potkuri pykälää jyrkempinousuiseen. Minun koneella 100 rpm vaikuttaa vajaan solmun.Esimerkkilaskelma...pohjan kunnostuksen jälkeen kierrokset nousee 21 tuuman potkurilla sen verran,että saa laittaa 22 tuumainen ja kierrokset pysyy samana,mutta luisto putoaa 2 prosenttia.nopeus kasvaa 42,8 solmusta 45,8 solmuun.tuohon tarvitaan peruskuntoisen pikkuisia kolhuja saaneen pohjan kunnostus. Reilummin kohdistuneen ja myrkyillä maalatut pohjan kunnostus nostaa nopeutta enemmän.

Joakim1 kirjoitti:

Tietysti kierrokset nousevat, jos potkuri on sama, vastus pienenee ja nopeus kasvaa. Riippuu sitten alkuperäisestä mitoituksesta tuleeko kierroslukurajoitin vastaan, alkaako koneen teho jo laskea vai päästäänkö parhaan tehon alueelle.

Lue lisää

Katsoo asiaa miltä kantilta tahansa, tuo on lähes mahdotonta.
En usko, että on ketään, joka ajaa koneella sellaisilla kierroksilla, että pohjan kunnostuksen jälkeen kierroksenrajoitin ottaa vastaan. Käytännössähän se tarkoittaisi sitä, etä mennään urku auki ja nopeutta on rajoittanut vain pohjan huono kunto.

Ihan sama pätee parhaan väännön alueesta. Pohjan kunto ei voi vaikuttaa niin paljoa etteikö koneella aina pääsisi parhaan väännön alueelle.

Mitoituksessa pyritään siihen, että kone ottaa aina täydet kierrokset ja se on selvästi yli parhaan väännön alueen riippumatta siitä onko bensa vai dieseli.

MeniköOikein kirjoitti:

Katsoo asiaa miltä kantilta tahansa, tuo on lähes mahdotonta.
En usko, että on ketään, joka ajaa koneella sellaisilla kierroksilla, että pohjan kunnostuksen jälkeen kierroksenrajoitin ottaa vastaan. Käytännössähän se tarkoittaisi sitä, etä mennään urku auki ja nopeutta on rajoittanut vain pohjan huono kunto.

Ihan sama pätee parhaan väännön alueesta. Pohjan kunto ei voi vaikuttaa niin paljoa etteikö koneella aina pääsisi parhaan väännön alueelle.

Mitoituksessa pyritään siihen, että kone ottaa aina täydet kierrokset ja se on selvästi yli parhaan väännön alueen riippumatta siitä onko bensa vai dieseli.

Lue lisää

Eikö tässä puhuttu pohjan vaikutuksesta huippunopeuteen? Silloin tietysti urku on auki. Pohja vaikuttaa tietysti myös vastukseen muilla nopeuksilla. Pidettäessä nopeus samana potkurilta vaadittava työntövoima on pienempi. Silloin siis kierrokset hieman laskevat ja tarvittava teho laskee vielä enemmän. Luisto siis vähenee hieman ja potkurin ottama teho ko. kierrosluvulla laskee.