Nyt on oma velaton tupa!

Hyvähyvä, onnettelen!

Ei onneksi olla tähänkään saakka "punalappuisia" tarvinnut syödä. Kun tulot ja menot suhteuttaa oikein, niin ei tarvitse taloutta äärimmilleen kiristää ja rahaa jää lainanmaksun lisäksi myös normaaliin elämään. Mitään ökytaloa ei olla onneksi hankittu, eikä kenellekkään tarvitse esittää rikkaampaa, kuin oikeasti on, niin talous pysyy tasapainossa. :)

Velaton-68 kirjoitti:

Ei onneksi olla tähänkään saakka "punalappuisia" tarvinnut syödä. Kun tulot ja menot suhteuttaa oikein, niin ei tarvitse taloutta äärimmilleen kiristää ja rahaa jää lainanmaksun lisäksi myös normaaliin elämään. Mitään ökytaloa ei olla onneksi hankittu, eikä kenellekkään tarvitse esittää rikkaampaa, kuin oikeasti on, niin talous pysyy tasapainossa. :)

Lue lisää

Kyllähän se taloudellista riskiä mukavasti vähentää kun on oma talo alla. Kymmenessä vuodessa se tuli maksettua, tästä eteenpäin ei tarvitse stressaantua ihan niin paljoa, jos jompikumpi jää työttömäksi. Nyt seuraavat 30 vuotta säästämään lisäeläkettä.

Nimim. Velaton -81

teepee7 kirjoitti:

Kyllähän se taloudellista riskiä mukavasti vähentää kun on oma talo alla. Kymmenessä vuodessa se tuli maksettua, tästä eteenpäin ei tarvitse stressaantua ihan niin paljoa, jos jompikumpi jää työttömäksi. Nyt seuraavat 30 vuotta säästämään lisäeläkettä.

Nimim. Velaton -81

Lue lisää

Tämä on osittain makuasia... Itse pidän säästöjen tai sijoitusten määrää velattomuutta tärkeämpänä nykyisillä koroilla. Jos on säästöjä riittävästi, voi velkaa lyhentää tarvittaessa nopeasti tai jopa kerralla pois (asuntolainan saa aina maksaa etuajassa, jos korot nousevat) tai jos joutuu työttömäksi, voi säästöillä elää pitkäänkin ilman stressiä. Tästä syystä itse keskityn enemmän säästöjen kerryttämiseen kuin asuntolainan maksamiseen (joka toki myös lyhenee koko ajan).

Asuntoa ei tarvitse myydä. Voit käyttää sitä vakuutena, kun otat lainaa sijoituksia varten. Tässä vaihtoehdossa on sekin hyvä puoli, että sijoituslainan korot ja kulut ovat 100 % vähennyskelpoisia, toisin kuin oman asunnon asuntolainan.

Kun vaan pystyisi tuohon. Itseltäni ei vain onnistu. Otin 135 00 euron asuntolainan tammikuussa 2014 ja tarkoitus on maksaa se pois tämän vuoden loppuun mennessä. Itselleni vain on epämiellyttävä ajatus olla velkaa. Niinpä olen tehnyt kuukausittaisen 1500 euron maksuerän lisäksi useita ylimääräisiä lyhennyksiä pitkin matkaa.

Tosin olen muuten kyllä jatkanut samanlaista elämää kuin ennen lainan ottoa, eli en ole mitenkään pihistellyt tai kärvistellyt. Jos olisin, niin laina olisi varmaan jo maksettu. Haluan kuitenkin myös nauttia elämästä.

Sitten kun koti on oma niin alan miettiä muita sijoituksia. Siinä vaiheessa voi kuukaudessa laittaa 2500 euroa sijoituksiin. Kun vaan tietäisi mihin.

Tässä on nyt ollut usean vuoden pituinen kausi hyviä sijoitustuottoja ilman suurempia laskukausia. Velattomuuden etu ilmenee silloin, kun käyrät kääntyvät alaspäin. Monesta velkavivulla sijoittaneesta on laskusuhdanteessa tullut köyhä.

Näkyy olevan aika monien vannapii "miljonäärien" kämpät olevan myynnissä huutokaupat.com ulosottopuolella

"60 000 asunto on nyt sitten maksettu vai ja se maksoi 150 000...ei huono kun elätti pankkia. Nyt alkaa putki- ja julkisuvuremontit joka on n. 33 000 45 000.... :D rahastus jatkuu kun "omistaa". Mukaan ei saa kun käärinliinoissa ei ole taskuja..."

Ei, vaan 120ke omakotitalo maksettu kymmenessä vuodessa. Paljonko koroista tulenee. Se on totta, että mitään ei saa mukaan, ja talon ylläpitokin hiukan maksanee, mutta leijonanosan koko työurastani (jäljellä noin 35v) voin investoida suurimman osan palkastani itseeni ja läheisiini. Lisäksi ei ole budjetillisesti väliksi, vaikka välillä työt loppuisivatkin. Tavoitteeseen pääsemiseksi jouduin toki maksamaan jonkun verran korkoja (elätin pankkia), mutta en osaa häiriytyä siitä. Suurin osa palstalaisista ymmärtänee, että sijoitukselle on pankinkin saatava riskin myötä jonkinlainen tuotto.

Sitten oman sijoitukseni tuotosta. Näen siis velattomuuden / vuokrattomuuden ennen kaikkea elämänlaatua parantavana ja riskiä vähentävänä sijoituksena, en niinkään talon myyntiarvoa kasvattavana, koska en ole myymässä kotiani nähtävissä olevassa tulevaisuudessa kenellekään.

Nimim. Velaton -81

"Ei, vaan 120ke omakotitalo maksettu kymmenessä vuodessa. Paljonko koroista tulenee. Se on totta, että mitään ei saa mukaan, ja talon ylläpitokin hiukan maksanee, mutta leijonanosan koko työurastani (jäljellä noin 35v) voin investoida suurimman osan palkastani itseeni ja läheisiini. Lisäksi ei ole budjetillisesti väliksi, vaikka välillä työt loppuisivatkin. Tavoitteeseen pääsemiseksi jouduin toki maksamaan jonkun verran korkoja (elätin pankkia), mutta en osaa häiriytyä siitä. Suurin osa palstalaisista ymmärtänee, että sijoitukselle on pankinkin saatava riskin myötä jonkinlainen tuotto."

Sellainen omakotitalo, joka maksoi kymmenen vuotta sitten 120,000 euroa, on joko todella pienikokoinen tai sitten nyt jo paikkakunnasta riippuen 30-50 vuotta vanha ja pian jo kalliin peruskorjauksen tarpeessa. Ellei talosi sijaitse omalla tontilla ja poikkeuksellisen hyvällä paikalla, mitä epäilen, koska sellaisissa paikoissa 120 ke olisi kymmenen vuotta sitten tuskin riittänyt edes tonttiin, sen kaupallinen arvo on alentunut sen tekninen arvon alentuessa merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toivottavasti ymmärrät tämän etkä tuudittaudu uskoon, että talosi pysyy ilman suuria remontteja asumiskelpoisena eläkeikääsi asti.

"Sitten oman sijoitukseni tuotosta. Näen siis velattomuuden / vuokrattomuuden ennen kaikkea elämänlaatua parantavana ja riskiä vähentävänä sijoituksena, en niinkään talon myyntiarvoa kasvattavana, koska en ole myymässä kotiani nähtävissä olevassa tulevaisuudessa kenellekään."

30-50 vuotta vanhassa omakotitalossa on jo hyvin paljon korjausvelkaa, ellei siihen ole tehty jo useita kalliita remontteja. Suosittelen kuntotarkastusta tuon ikäiseen taloon ja kuntotarkastajan suosituksien mukaisia lisätutkimuksia ongelmakohtien selvittämiseksi. Lisätutkimusten perusteella saat hyödyllistä tietoa lähimmän 5-20 vuoden saneeraustarpeista. Varaudu tuona aikana yhteensä 50,000-100,000 euroa maksaviin remontteihin, kuten käyttövesiputkien, viemäreiden, ikkunoiden, sähköjärjestelmien, katon, salaojien ja sadevesijärjestelmien uusimiseen. Jos talosi on 50-60 vuotta vanha ja siinä on alkuperäiset märkätilat, niissä on todennäköisesti kosteusvaurioita. Mikäli ne on kertaalleen uudistettu 20-30 vuotta sitten, varaudu saneeraamaan ne, koska vedeneristykset ovat olleet vielä vuosituhannen vaihteessa hyvin puutteelliset verrattuna nykystandardeihin.

Kommentoija69 kirjoitti:

"Ei, vaan 120ke omakotitalo maksettu kymmenessä vuodessa. Paljonko koroista tulenee. Se on totta, että mitään ei saa mukaan, ja talon ylläpitokin hiukan maksanee, mutta leijonanosan koko työurastani (jäljellä noin 35v) voin investoida suurimman osan palkastani itseeni ja läheisiini. Lisäksi ei ole budjetillisesti väliksi, vaikka välillä työt loppuisivatkin. Tavoitteeseen pääsemiseksi jouduin toki maksamaan jonkun verran korkoja (elätin pankkia), mutta en osaa häiriytyä siitä. Suurin osa palstalaisista ymmärtänee, että sijoitukselle on pankinkin saatava riskin myötä jonkinlainen tuotto."

Sellainen omakotitalo, joka maksoi kymmenen vuotta sitten 120,000 euroa, on joko todella pienikokoinen tai sitten nyt jo paikkakunnasta riippuen 30-50 vuotta vanha ja pian jo kalliin peruskorjauksen tarpeessa. Ellei talosi sijaitse omalla tontilla ja poikkeuksellisen hyvällä paikalla, mitä epäilen, koska sellaisissa paikoissa 120 ke olisi kymmenen vuotta sitten tuskin riittänyt edes tonttiin, sen kaupallinen arvo on alentunut sen tekninen arvon alentuessa merkittävästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toivottavasti ymmärrät tämän etkä tuudittaudu uskoon, että talosi pysyy ilman suuria remontteja asumiskelpoisena eläkeikääsi asti.

"Sitten oman sijoitukseni tuotosta. Näen siis velattomuuden / vuokrattomuuden ennen kaikkea elämänlaatua parantavana ja riskiä vähentävänä sijoituksena, en niinkään talon myyntiarvoa kasvattavana, koska en ole myymässä kotiani nähtävissä olevassa tulevaisuudessa kenellekään."

30-50 vuotta vanhassa omakotitalossa on jo hyvin paljon korjausvelkaa, ellei siihen ole tehty jo useita kalliita remontteja. Suosittelen kuntotarkastusta tuon ikäiseen taloon ja kuntotarkastajan suosituksien mukaisia lisätutkimuksia ongelmakohtien selvittämiseksi. Lisätutkimusten perusteella saat hyödyllistä tietoa lähimmän 5-20 vuoden saneeraustarpeista. Varaudu tuona aikana yhteensä 50,000-100,000 euroa maksaviin remontteihin, kuten käyttövesiputkien, viemäreiden, ikkunoiden, sähköjärjestelmien, katon, salaojien ja sadevesijärjestelmien uusimiseen. Jos talosi on 50-60 vuotta vanha ja siinä on alkuperäiset märkätilat, niissä on todennäköisesti kosteusvaurioita. Mikäli ne on kertaalleen uudistettu 20-30 vuotta sitten, varaudu saneeraamaan ne, koska vedeneristykset ovat olleet vielä vuosituhannen vaihteessa hyvin puutteelliset verrattuna nykystandardeihin.

Lue lisää

"Sellainen omakotitalo, joka maksoi kymmenen vuotta sitten 120,000 euroa, on joko todella pienikokoinen tai sitten nyt jo paikkakunnasta riippuen 30-50 vuotta vanha ja pian jo kalliin peruskorjauksen tarpeessa."

Aivan ensimmäiseksi, minua häiritsee melko paljon se, että tiedät osoitella mahdollisia remonttikohteita taloani näkemättä. Remonttikuvitelmasihan ovat sinulle kuitenkin vain fantasiaa, jonka tuottamalla vahingonilolla koitat kompensoida jotakin puutetta omassa elämässäsi. Ehkä uskalluksen. Sitten faktoihin.

Talo oli ostohetkellä 35 vuotta vanha 100-neliöinen, juuri peruskorjattu sisältä ja ulkoa. Siihen tähdättiin, että remonttitarvetta ei tule lainanmaksun aikana, joka näytti lainan ottohetkellä 20 vuodelta. 10-vuotiaat pesutilat ja keittiö tarjoavat todennäköisesti vielä säästöaikaa niiden remontoimiseen ainakin toisen kymmenen vuotta.

teepee7 kirjoitti:

"Sellainen omakotitalo, joka maksoi kymmenen vuotta sitten 120,000 euroa, on joko todella pienikokoinen tai sitten nyt jo paikkakunnasta riippuen 30-50 vuotta vanha ja pian jo kalliin peruskorjauksen tarpeessa."

Aivan ensimmäiseksi, minua häiritsee melko paljon se, että tiedät osoitella mahdollisia remonttikohteita taloani näkemättä. Remonttikuvitelmasihan ovat sinulle kuitenkin vain fantasiaa, jonka tuottamalla vahingonilolla koitat kompensoida jotakin puutetta omassa elämässäsi. Ehkä uskalluksen. Sitten faktoihin.

Talo oli ostohetkellä 35 vuotta vanha 100-neliöinen, juuri peruskorjattu sisältä ja ulkoa. Siihen tähdättiin, että remonttitarvetta ei tule lainanmaksun aikana, joka näytti lainan ottohetkellä 20 vuodelta. 10-vuotiaat pesutilat ja keittiö tarjoavat todennäköisesti vielä säästöaikaa niiden remontoimiseen ainakin toisen kymmenen vuotta.

Lue lisää

""Sellainen omakotitalo, joka maksoi kymmenen vuotta sitten 120,000 euroa, on joko todella pienikokoinen tai sitten nyt jo paikkakunnasta riippuen 30-50 vuotta vanha ja pian jo kalliin peruskorjauksen tarpeessa.""

"Aivan ensimmäiseksi, minua häiritsee melko paljon se, että tiedät osoitella mahdollisia remonttikohteita taloani näkemättä. Remonttikuvitelmasihan ovat sinulle kuitenkin vain fantasiaa, jonka tuottamalla vahingonilolla koitat kompensoida jotakin puutetta omassa elämässäsi. Ehkä uskalluksen. Sitten faktoihin."

Ihan rakennusteknisiin faktoihin perustuu, että mikään rakenneosa tai järjestelmä asuinrakennuksessa ei kestä 50-60 vuotta kauempaa ja on uudistamisen tarpeessa lukuun ottamatta perustuksia ja kantavia rakenteita (mikäli niissä ei ole päässyt kehittymään kosteus- ja mikrobivaurioita). Teknisen käyttöiän päätyttyä rakenneosien tai järjestelmien vikaantuminen on todennäköistä ja se voi johtaa myös muiden rakenneosien tai järjestelmien vaurioitumiseen (esim. kattovuodosta voi seurata eristeiden ja seinärakenteiden vaurioituminen).

Tuossa on sinulle Omakotitalon Huoltokirja luettavaksi. Sivulta 9 alkaa taulukko, jossa on lueteltu tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot.

http://www.omakotiliitto.fi/sites/default/files/Omakotitalon Huoltokirja 2011-2015.pdf

"Talo oli ostohetkellä 35 vuotta vanha 100-neliöinen, juuri peruskorjattu sisältä ja ulkoa. Siihen tähdättiin, että remonttitarvetta ei tule lainanmaksun aikana, joka näytti lainan ottohetkellä 20 vuodelta. 10-vuotiaat pesutilat ja keittiö tarjoavat todennäköisesti vielä säästöaikaa niiden remontoimiseen ainakin toisen kymmenen vuotta."

Talosi rakentamisvuosi on 1972 eli se on 45 vuotta vanha. Mitä tarkoittaa, että se oli "peruskorjattu sisältä ja ulkoa"? Mainitsit pesutilojen ja keittiön remontit. Hyvä, että ne on tehty, mutta talossa on lukuisia muitakin rakenteita ja järjestelmiä. Kaikki ne järjestelmät ja rakenneosat, joita ei ole vielä uusittu, ovat tulossa teknisen käyttöikänsä päähän 5-15 vuoden kuluttua.

Oletko selvittänyt talosi salaojien kunnon? Jos et, varaudu siihen, että joudut kaivamaan talosi seinien vierustat auki ja uusimaan salaojaputket, missä yhteydessä on järkevää asentaa myös perusmuurin ulkopuoliset lämpö- ja kosteuseristeet. Onko 45-vuotiaan talosi käyttövesiputkia uusittu miltään osin? Jos ei, vakuutuskorvauksissa on jo niin suuret ikävähennykset, että melko suuren riskin otat. Viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50-60 vuotta, joten niidenkin uusiminen sinulla saattaa olla pian edessä. Jos et uusi niitä lainkaan, otat vaurioriskin. Entä katto? Riippuen kattotyypistä 50-80 vuotta on maksimiaika, jonka katon voi kohtuudella olettaa toimivan. Tiilikatoissa voi 45 vuoden käytön jälkeen olla jo paljonkin rikkoutuneita tiiliä. Aluskatteena olevassa pressussa, joka on naulattu kattotuoleihin kiinni saattaa olla naulanreikien kohdalla repeämiä, joista vesi pääsee sisään, varsinkin, jos aluskate on asennettu liian kireälle. Peltikatoissa voi olla puhkiruostuneita kohtia ja esim. profiilipeltikaton kiinnitysnaulat ovat voineet nousta ylös, mikäli katto on kiinnitetty nauloilla eikä ruuveilla. Missä kunnossa hormit ja savupiippu ovat? Onko talossasi valesokkeli? Sen tunnistat siitä, että lattiataso on sokkelin yläreunan alapuolella. Sinun talosi ikäisissä taloissa valesokkelirakenne on tavanomainen. Kyseessä on riskirakenne, koska seinän alaohjauspuu, mikäli kyseessä on puurunkoinen seinä, joutuu alttiiksi sokkelista peräisin olevalle kapillaariselle kosteudelle. Tuon ikäisissä taloissa on myös jätetty kapillaarikatkoja pois seinän ja sokkelin väliltä. Vierustojen täyttömaat ovat usein mitä sattuu ja sienien vierustoilla on kukkapenkkejä ja köynöksiä. Onko talostasi uusittu sähköjärjestelmät ja johdot? Entä ikkunat? Hyvällä huollolla 50 vuotiaatkin ikkunat voivat olla toimivat mutta usein ne ovat tuossa iässä jo tiensä päässä.

Mikäli taloasi on niin kattavasti saneerattu, että 50,000 euron 100,000 korjauksia ei ole tulossa 5-15 vuoden kuluessa, asut muuttotappioalueella tai talo on myyty sinulle selkeästi alihintaan.

Kommentoija69 kirjoitti:

""Sellainen omakotitalo, joka maksoi kymmenen vuotta sitten 120,000 euroa, on joko todella pienikokoinen tai sitten nyt jo paikkakunnasta riippuen 30-50 vuotta vanha ja pian jo kalliin peruskorjauksen tarpeessa.""

"Aivan ensimmäiseksi, minua häiritsee melko paljon se, että tiedät osoitella mahdollisia remonttikohteita taloani näkemättä. Remonttikuvitelmasihan ovat sinulle kuitenkin vain fantasiaa, jonka tuottamalla vahingonilolla koitat kompensoida jotakin puutetta omassa elämässäsi. Ehkä uskalluksen. Sitten faktoihin."

Ihan rakennusteknisiin faktoihin perustuu, että mikään rakenneosa tai järjestelmä asuinrakennuksessa ei kestä 50-60 vuotta kauempaa ja on uudistamisen tarpeessa lukuun ottamatta perustuksia ja kantavia rakenteita (mikäli niissä ei ole päässyt kehittymään kosteus- ja mikrobivaurioita). Teknisen käyttöiän päätyttyä rakenneosien tai järjestelmien vikaantuminen on todennäköistä ja se voi johtaa myös muiden rakenneosien tai järjestelmien vaurioitumiseen (esim. kattovuodosta voi seurata eristeiden ja seinärakenteiden vaurioituminen).

Tuossa on sinulle Omakotitalon Huoltokirja luettavaksi. Sivulta 9 alkaa taulukko, jossa on lueteltu tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot.

http://www.omakotiliitto.fi/sites/default/files/Omakotitalon Huoltokirja 2011-2015.pdf

"Talo oli ostohetkellä 35 vuotta vanha 100-neliöinen, juuri peruskorjattu sisältä ja ulkoa. Siihen tähdättiin, että remonttitarvetta ei tule lainanmaksun aikana, joka näytti lainan ottohetkellä 20 vuodelta. 10-vuotiaat pesutilat ja keittiö tarjoavat todennäköisesti vielä säästöaikaa niiden remontoimiseen ainakin toisen kymmenen vuotta."

Talosi rakentamisvuosi on 1972 eli se on 45 vuotta vanha. Mitä tarkoittaa, että se oli "peruskorjattu sisältä ja ulkoa"? Mainitsit pesutilojen ja keittiön remontit. Hyvä, että ne on tehty, mutta talossa on lukuisia muitakin rakenteita ja järjestelmiä. Kaikki ne järjestelmät ja rakenneosat, joita ei ole vielä uusittu, ovat tulossa teknisen käyttöikänsä päähän 5-15 vuoden kuluttua.

Oletko selvittänyt talosi salaojien kunnon? Jos et, varaudu siihen, että joudut kaivamaan talosi seinien vierustat auki ja uusimaan salaojaputket, missä yhteydessä on järkevää asentaa myös perusmuurin ulkopuoliset lämpö- ja kosteuseristeet. Onko 45-vuotiaan talosi käyttövesiputkia uusittu miltään osin? Jos ei, vakuutuskorvauksissa on jo niin suuret ikävähennykset, että melko suuren riskin otat. Viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50-60 vuotta, joten niidenkin uusiminen sinulla saattaa olla pian edessä. Jos et uusi niitä lainkaan, otat vaurioriskin. Entä katto? Riippuen kattotyypistä 50-80 vuotta on maksimiaika, jonka katon voi kohtuudella olettaa toimivan. Tiilikatoissa voi 45 vuoden käytön jälkeen olla jo paljonkin rikkoutuneita tiiliä. Aluskatteena olevassa pressussa, joka on naulattu kattotuoleihin kiinni saattaa olla naulanreikien kohdalla repeämiä, joista vesi pääsee sisään, varsinkin, jos aluskate on asennettu liian kireälle. Peltikatoissa voi olla puhkiruostuneita kohtia ja esim. profiilipeltikaton kiinnitysnaulat ovat voineet nousta ylös, mikäli katto on kiinnitetty nauloilla eikä ruuveilla. Missä kunnossa hormit ja savupiippu ovat? Onko talossasi valesokkeli? Sen tunnistat siitä, että lattiataso on sokkelin yläreunan alapuolella. Sinun talosi ikäisissä taloissa valesokkelirakenne on tavanomainen. Kyseessä on riskirakenne, koska seinän alaohjauspuu, mikäli kyseessä on puurunkoinen seinä, joutuu alttiiksi sokkelista peräisin olevalle kapillaariselle kosteudelle. Tuon ikäisissä taloissa on myös jätetty kapillaarikatkoja pois seinän ja sokkelin väliltä. Vierustojen täyttömaat ovat usein mitä sattuu ja sienien vierustoilla on kukkapenkkejä ja köynöksiä. Onko talostasi uusittu sähköjärjestelmät ja johdot? Entä ikkunat? Hyvällä huollolla 50 vuotiaatkin ikkunat voivat olla toimivat mutta usein ne ovat tuossa iässä jo tiensä päässä.

Mikäli taloasi on niin kattavasti saneerattu, että 50,000 euron 100,000 korjauksia ei ole tulossa 5-15 vuoden kuluessa, asut muuttotappioalueella tai talo on myyty sinulle selkeästi alihintaan.

Lue lisää

Hengitä välillä. Rakennuksen valmistumisen jälkeen remontoitu on mainitsemistasi asioista jo mainittujen kylpyhuoneen ja keittiön lisäksi:
-seinien vierustat
-salaojaputket
-käyttövesiputket
-konesaumattu katto (ei nauloja, ruuveja eikä aluskatetta) maalattu
-hormit ja savupiippu ovat nuohoojan mukaan loistavassa kunnossa
-valesokkelin alaohjauspuu tarkastettu (rinnetontti soraharjussa, ei vesi seiso)
-ikkunat

Sekin on selvää, että taloon palaa vielä rahaa ennen kuin olen eläkkeellä, mutta usko tai älä:
1) KAIKKI asuinkustannukseni (ml. sähkö, vesi, vakuutukset etc) tulevine remontteineen kalleimman mahdollisen skenaarion mukaan laskettuna ja jyvitettynä tulevan 40 vuoden ajalle tekee alle tonnin kuussa. Pidän tuota kulua hyväkuntoisen asuinrakennuksen hankkimisesta ja ylläpidosta suorastaan kohtuullisena.
2) Tästä maasta sai vielä vuonna 2007 edellämainitut korjaukset läpikäyneitä taloja 120 tonnilla kunnasta, joka sijoittuu Suomen Kuvalehden kuntakoneen elinvoimaluokituksessa sijoille 50-60. Nokian alihankkijoiden kerättyä kamansa tuli nimittäin melko paljon alihintaisia taloja myyntiin.

teepee7 kirjoitti:

Hengitä välillä. Rakennuksen valmistumisen jälkeen remontoitu on mainitsemistasi asioista jo mainittujen kylpyhuoneen ja keittiön lisäksi:
-seinien vierustat
-salaojaputket
-käyttövesiputket
-konesaumattu katto (ei nauloja, ruuveja eikä aluskatetta) maalattu
-hormit ja savupiippu ovat nuohoojan mukaan loistavassa kunnossa
-valesokkelin alaohjauspuu tarkastettu (rinnetontti soraharjussa, ei vesi seiso)
-ikkunat

Sekin on selvää, että taloon palaa vielä rahaa ennen kuin olen eläkkeellä, mutta usko tai älä:
1) KAIKKI asuinkustannukseni (ml. sähkö, vesi, vakuutukset etc) tulevine remontteineen kalleimman mahdollisen skenaarion mukaan laskettuna ja jyvitettynä tulevan 40 vuoden ajalle tekee alle tonnin kuussa. Pidän tuota kulua hyväkuntoisen asuinrakennuksen hankkimisesta ja ylläpidosta suorastaan kohtuullisena.
2) Tästä maasta sai vielä vuonna 2007 edellämainitut korjaukset läpikäyneitä taloja 120 tonnilla kunnasta, joka sijoittuu Suomen Kuvalehden kuntakoneen elinvoimaluokituksessa sijoille 50-60. Nokian alihankkijoiden kerättyä kamansa tuli nimittäin melko paljon alihintaisia taloja myyntiin.

Lue lisää

"Sekin on selvää, että taloon palaa vielä rahaa ennen kuin olen eläkkeellä, mutta usko tai älä:
1) KAIKKI asuinkustannukseni (ml. sähkö, vesi, vakuutukset etc) tulevine remontteineen kalleimman mahdollisen skenaarion mukaan laskettuna ja jyvitettynä tulevan 40 vuoden ajalle tekee alle tonnin kuussa. Pidän tuota kulua hyväkuntoisen asuinrakennuksen hankkimisesta ja ylläpidosta suorastaan kohtuullisena.
2) Tästä maasta sai vielä vuonna 2007 edellämainitut korjaukset läpikäyneitä taloja 120 tonnilla kunnasta, joka sijoittuu Suomen Kuvalehden kuntakoneen elinvoimaluokituksessa sijoille 50-60. Nokian alihankkijoiden kerättyä kamansa tuli nimittäin melko paljon alihintaisia taloja myyntiin."

Kuntakoneessa oli Nokia alihankkijoiden kannalta relevanttien kuntien joukossa noilla sijoilla Kangasala ja Nurmijärvi. Hyvä, että olet saanut napattua talosi suhteellisen edulliseen ostohintaan.

Etsin Vuokraovi.com:ista 90-110 neliöisiä omakotitaloja. 45-85 -vuotiaita ja uudempiakin voi vuokrata kuukausivuokralla noin 650-900 euroa, minkä lisäksi
vuokralaisen maksettavaksi tyypillisesti jäävät sähkö- ja lämmityskulut. Selvästi kalliimpiakin oli mutta ne olivat jotain Forenom-riistokuvioita. Mitään valtavaa eroa omistamisen hyväksi en näe 45 vuotta vanhan talon seuraavaksi 40 vuodeksi jyvitettyjen yhdistettyjen omistamis- ja asumiskulujen ja vuokran lämmitys sähkökulujen välillä.

Esimerkiksi Porista löytyy 1970 rakennettu hyväkuntoinen 100 neliöinen öljylämmitteinen talo, joka vuokrapyyntö on 750 e/kk ja vuokralaisen on tehtävä oma sähkö-, vesi- ja jätehuoltosopimus. Kokonaisasumiskustannukset jäänevät alle tonniin kuussa.

Puhut asiaa.... ja tätä ei ymmärrä muut kuin saman kokenut.

Kyllä jos rahaa jää ylimääräistä, niin kyllä sillä kannattaa maksaa velkaa pois. Aina kun maksat velkaa pois, niin lainan korko osuus laskee ja tämä on varmaa tuottoa.
Toiset hokee että kannattaa sijoittaa ja pitää samalla asuntolainaa, mutta kun ei ole varmoja sijoituksia. Sijoituksissa voi myös hävitä, joten jos on ylimääräistä niin jos haluaa pelaa varman päälle, niin maksaa vaan asuntolainaa veke.

Itse olen maksanut jo omakotitalo lainan pois ja voi kuule on kevyt olo ja helppoo elämää, kun tarvii maksaa vain sähkö-, vesi-, jäte- ja vakuutuskulut.
Työelämää pitäis tehä vielä noin 25 vuotta ja velkaa en enään ota.

Vuokranmaksajat heittää joka kuukausi hukkaan rahoja.

"Itse olen maksanut jo omakotitalo lainan pois ja voi kuule on kevyt olo ja helppoo elämää, kun tarvii maksaa vain sähkö-, vesi-, jäte- ja vakuutuskulut.
Työelämää pitäis tehä vielä noin 25 vuotta ja velkaa en enään ota."

Sitten voit varautua, että talosi hiljalleen rapistuu asuinkelvottomaksi. Tai sitten alat jo nyt säästää 200-400 euroa kuussa remonttirahastoon.

Täysin vertailukelvottomia, sillä tulevaisuuden ruokakuluja et voi merkittävästi pienentää syömällä tänään halpaa ruokaa varastoon. Vaatteillakin siinä ja siinä.

Pohjois-Amerikkalainen tuttavani puolestaan oli aidosti yllättynyt, että 10 kilometrin päästä kaupunkikeskustasta ja työpaikasta voi ostaa omakotitalon 120 tuhannella, jossa bonuksena vielä suomalainen luonto lähellä. Kelit on tietysti mitä on, mutta pääseepähän nyt useammin katselemaan muiden maanosien säitä.

Tuon viimeisen lauseen korjaisin niin, että varakkaampi pääsee korkean säästämisasteen _vuoksi_ käyttämään rahaa enemmän. Pääomalla kun on sijoitettuna taipumus tuottaa lisää rahaa ja lopulta sitä sitten jää enemmän käytettäväksikin, vaikka osa on asunnossa kiinni.

Asuntokin voi sitä paitsi olla tuottava sijoitus. Esimerkiksi minä en saisi asuntoni myyntihinnasta läheskään riittävästi tuottoa, jotta voisin sillä maksaa vastaavan asunnon vuokran. Siksi minun kannattaa asua omassa. Ja niin kannattaisi monen vuokralaisenkin.

Velkakierre kirjoitti:

Tuon viimeisen lauseen korjaisin niin, että varakkaampi pääsee korkean säästämisasteen _vuoksi_ käyttämään rahaa enemmän. Pääomalla kun on sijoitettuna taipumus tuottaa lisää rahaa ja lopulta sitä sitten jää enemmän käytettäväksikin, vaikka osa on asunnossa kiinni.

Asuntokin voi sitä paitsi olla tuottava sijoitus. Esimerkiksi minä en saisi asuntoni myyntihinnasta läheskään riittävästi tuottoa, jotta voisin sillä maksaa vastaavan asunnon vuokran. Siksi minun kannattaa asua omassa. Ja niin kannattaisi monen vuokralaisenkin.

Lue lisää

"Asuntokin voi sitä paitsi olla tuottava sijoitus. Esimerkiksi minä en saisi asuntoni myyntihinnasta läheskään riittävästi tuottoa, jotta voisin sillä maksaa vastaavan asunnon vuokran. Siksi minun kannattaa asua omassa. Ja niin kannattaisi monen vuokralaisenkin."

Asunto voi olla tuottava sijoitus vain parissa tilanteessa:

-jos asuntojen hinnat nousevat loputtomasti. Tilanne joka on käytetyn tavaran kohdalla mahdottomuus. Oikeasti asuntojen keskimääräiset hinnat laskee noin 2% per vuosi. Jos asuntojen hinnat nousisivat loputtomasti, 50-lukuiset rintamamiestalot olisivat jo miljoonien arvoisia.

-jos saat asuntoosi vuokralaisen joka on valmis maksamaan oikeaa vuokraa. Useimmat vuokranantajat eivät huomioi kaikkia asuntonsa kuluja ja siitä johtuen asumistuista johtuen, vuokralla asuminen on omistusasumista edullisempaa.

Kirjoittaja laskee ilmeisesti omassa asunnossaan asumisen kannattavaksi, sen vuoksi että asuntoaan vastaavasta rahasummasta hän ei saisi sellaista tuottoa, jolla asuisi vastaavassa asunnossa vuokralla.

Hän unohtaa huomioida asunnon arvonalennuksen, sekä asunnon korjaus- ja huoltotarpeen nyt ainakin.

Samat remontit tulee myös vuokra-asuntoon, ne ei ole immuuneja kulumiselle. Jos henkilö saa asumistukea, on hän köyhä ja joutunut jo realisoimaan kaiken rahan arvoisen omaisuuden.

Vuokrat nousee myös pari prosenttia vuodessa, ostaessa asunnon, hinta halpenee ajan myötä, oma asuntoni on nostanut hintaansa luokkaa 80% 10 vuodessa, yhtiövastike on noussut 50eur/kk tällä aikavälillä. Asun itse Vantaalla ja täällä asuntojen vuokrat lähtevät n. 800-900eur/kk kaksiosta. Sillä maksaa jo omaa melko mukavasti.

Entä eläkkeellä? On melko vaikea yhtälö saada eläkkeen riittämään vuokraan, monesti omistusasunto tulee edullisemmaksi, remontteineen.

Mutta, asunto on huono "sijoituskohteena", kun siinä asuu itse. Vuokrattavat sijoitusasunnot erikseen. Suomalaisilla on vaan paha tapa sijoittaa seiniin. Mitään sijoitusvarallisuutta, merkittävää sellaista, ei 90% suomen kansasta ole ollenkaan.

Vuokra-asunto kannattaa jos saa esim kunnan halvan kämpän, tai jos aikoo tienata minimaalisesti pitkän aikaa (esim hoitaa lapsia kotona yksinhuoltajana). Silloin ei juurikaan joudu maksamaan itse asumisesta. Muutoin varmaan ihan pientuloisenkin kannattaa satsata omistuskämppään. Kulut voi kyllä vaihdella paljon, esim broidin talossa on 20 viimeisten vuosien aikana tehty paljon raskaita remppoja (totaali putkiremppa,sähköremppa, kahdesti julkisivuremppa, vaihdettu ikkunat, rempattu parvekkeet ja oliko vielä kattoremppa), mun talossa on vain tehty putkiremppa ( helppo koska pienkerrostalo maksoi n 2500 eur), maalattu rappukäytävät ja maalattu ikkunat ulkopuolelta. Sen putkirempan lisäksi en ole maksanut kuin kai pari ylimääräistä vastiketta tavallisen vastikkeen lisäksi. Mun taloyhtiö ei kuitenkaan ole mitenkään rappiolla, vaikka sähköremppaa kyllä kaivataan.

Ilmaistahantuo kirjoitti:

"Asuntokin voi sitä paitsi olla tuottava sijoitus. Esimerkiksi minä en saisi asuntoni myyntihinnasta läheskään riittävästi tuottoa, jotta voisin sillä maksaa vastaavan asunnon vuokran. Siksi minun kannattaa asua omassa. Ja niin kannattaisi monen vuokralaisenkin."

Asunto voi olla tuottava sijoitus vain parissa tilanteessa:

-jos asuntojen hinnat nousevat loputtomasti. Tilanne joka on käytetyn tavaran kohdalla mahdottomuus. Oikeasti asuntojen keskimääräiset hinnat laskee noin 2% per vuosi. Jos asuntojen hinnat nousisivat loputtomasti, 50-lukuiset rintamamiestalot olisivat jo miljoonien arvoisia.

-jos saat asuntoosi vuokralaisen joka on valmis maksamaan oikeaa vuokraa. Useimmat vuokranantajat eivät huomioi kaikkia asuntonsa kuluja ja siitä johtuen asumistuista johtuen, vuokralla asuminen on omistusasumista edullisempaa.

Kirjoittaja laskee ilmeisesti omassa asunnossaan asumisen kannattavaksi, sen vuoksi että asuntoaan vastaavasta rahasummasta hän ei saisi sellaista tuottoa, jolla asuisi vastaavassa asunnossa vuokralla.

Hän unohtaa huomioida asunnon arvonalennuksen, sekä asunnon korjaus- ja huoltotarpeen nyt ainakin.

Lue lisää

En minä niitä kuluja unohtanut, mutta halusin pitää viestin lyhyenä. Lisäksi olisi pitänyt vuokran sijasta käyttää ilmausta vuokran ja vastikkeiden erotus. No, pitää sitten täydentää.

Koko tämän laskelman perusta on se, että Suomessa asuminen on jollakin tavalla järjestettävä. Monessa muussa asiassa on olemassa nollavaihtoehto. Ei ole pakko omistaa autoa ja jos ei omista, ei ole pakko käyttää taksia. Tuolla tavalla voi säästää paljon rahaa. Mutta joko oma tai vuokrattu asunto tarvitaan, sillä tässä ilmastossa ei ulkona pärjää.

Oma asunto tuottaa, jos sen kustannukset pitkällä aikavälillä ovat pienemmät kuin vuokra-asunnon. Jotkut eivät tunnusta tällaista tuottoa olevankaan, koska kyseessä on vain pienempi meno. Kuitenkin säästön vaikutus omistajan pankkitilillä on aivan sama kuin erotuksen suuruisella tulonlisäyksellä. Jos pääsen pakollisesta asumisestani 300 euroa halvemmalla, sillä on minulle aivan sama vaikutus kuin 300 euron sijoitustuotolla.

Maksan asunnostani hoitovastiketta 180 euroa kuukaudessa. Tällä hetkellä ei ole isoja remontteja tiedossa, mutta niitä tietenkin tulee. Yleensä niihin varataan laskelmissa noin 1,5 - 2 prosenttia asunnon arvosta vuodessa. Tässä tapauksessa 120 euroa kuukaudessa riittänee. Asumisen kokonaiskustannus on siis 300 euroa kuukaudessa. Vesi- ja sähkömaksuja yms. en laske, sillä ne olisivat vuokralla asuessa samat.

Markkinavuokra tällaisesta asunnosta on 600 - 650 euroa kuukaudessa. Omistaminen siis säästää minulle 300 - 350 euroa/kk eli 3600 - 4200 euroa vuodessa. Sanotaan vaikka 3900.

Asunnon käypä arvo talossa viime vuosina tehtyjen kauppojen pohjalta laskien on noin 70000 euroa. Tämä summa tuottaa minulle asuntoon sijoitettuna 5,6 prosentin verottoman vuosikoron. Verollisesta sijoituskohteesta pitäisi saada 8 % samaan tulokseen päästäkseen. Nykyisissä oloissa aika kova vaatimus.

Valitan vielä alkuperäistä epätarkkaa ilmaustani, joka pakotti tällaiseen pitkään selitykseen. Mutta riittävän halpa asunto todella voi olla omassakin käytössä kilpailukykyinen sijoitus. Ja onhan se hyvä omistaa jotakin muutakin kuin pörssiosakkeita, joissa minunkin varoistani pääosa on kiinni.

kulutvaihtelee kirjoitti:

Vuokra-asunto kannattaa jos saa esim kunnan halvan kämpän, tai jos aikoo tienata minimaalisesti pitkän aikaa (esim hoitaa lapsia kotona yksinhuoltajana). Silloin ei juurikaan joudu maksamaan itse asumisesta. Muutoin varmaan ihan pientuloisenkin kannattaa satsata omistuskämppään. Kulut voi kyllä vaihdella paljon, esim broidin talossa on 20 viimeisten vuosien aikana tehty paljon raskaita remppoja (totaali putkiremppa,sähköremppa, kahdesti julkisivuremppa, vaihdettu ikkunat, rempattu parvekkeet ja oliko vielä kattoremppa), mun talossa on vain tehty putkiremppa ( helppo koska pienkerrostalo maksoi n 2500 eur), maalattu rappukäytävät ja maalattu ikkunat ulkopuolelta. Sen putkirempan lisäksi en ole maksanut kuin kai pari ylimääräistä vastiketta tavallisen vastikkeen lisäksi. Mun taloyhtiö ei kuitenkaan ole mitenkään rappiolla, vaikka sähköremppaa kyllä kaivataan.

Lue lisää

Ongelma on noiden "kunnan asuntojen" naapurit, aika harva niissä asuvista käy normaalisti työssä, maksaa itse oman asumisensa ja on häiritsemättä muita.

Noihin kunnan asuntoihin ajautuu ****skasakkia, jotka ei tienaa mitään, eikä omista mitään. Myös asunnon saadakseen täytyy olla köyhä ja pienituloinen. Jo 110 000eur varallisuudella jää kunnan asunto saamatta.

Harva kunnan asunnossa asuva sijoittaa mihinkään, jota voisi verrata omistusasunnon kuluihin. Keskimäärin vuokralla asuvien omaisuus on n. 3000eur/henkilö. Ei siellä sijoitella.

Poikkeuksia voi toki olla.

Specter11 kirjoitti:

Samat remontit tulee myös vuokra-asuntoon, ne ei ole immuuneja kulumiselle. Jos henkilö saa asumistukea, on hän köyhä ja joutunut jo realisoimaan kaiken rahan arvoisen omaisuuden.

Vuokrat nousee myös pari prosenttia vuodessa, ostaessa asunnon, hinta halpenee ajan myötä, oma asuntoni on nostanut hintaansa luokkaa 80% 10 vuodessa, yhtiövastike on noussut 50eur/kk tällä aikavälillä. Asun itse Vantaalla ja täällä asuntojen vuokrat lähtevät n. 800-900eur/kk kaksiosta. Sillä maksaa jo omaa melko mukavasti.

Entä eläkkeellä? On melko vaikea yhtälö saada eläkkeen riittämään vuokraan, monesti omistusasunto tulee edullisemmaksi, remontteineen.

Mutta, asunto on huono "sijoituskohteena", kun siinä asuu itse. Vuokrattavat sijoitusasunnot erikseen. Suomalaisilla on vaan paha tapa sijoittaa seiniin. Mitään sijoitusvarallisuutta, merkittävää sellaista, ei 90% suomen kansasta ole ollenkaan.

Lue lisää

Yleisen asumistuen saaminen ei edellytä varallisuuden realisoimista. Yleinen asumistuki riippuu pääosin tuloista, ruokakunnan koosta ja asumismenoista, joista luetaan hakijan hyväksi vain kohtuullinen maksimimäärä. Toimeentulotuki edellyttää säästöjen ja realisoimista kohtuullisen kokoista omistusasuntoa lukuun ottamatta, ei asumistuki.

Suomessa pienituloiset asuvat pääosin vuokralla ja keski- ja suurituloisiset pääosin omistusasunnoissa johtuen täysin keinotekoisista syistä eli johtuen omistusasumisen verotuksellisesta suosimisesta ja asumistukijärjestelmästä, josta hyötyäkseen täytyy olla pienituloinen.

Sveitsissä ja Saksassa enemmistö keskituloisistakin asuu vuokralla.

Kommentoija69 kirjoitti:

Yleisen asumistuen saaminen ei edellytä varallisuuden realisoimista. Yleinen asumistuki riippuu pääosin tuloista, ruokakunnan koosta ja asumismenoista, joista luetaan hakijan hyväksi vain kohtuullinen maksimimäärä. Toimeentulotuki edellyttää säästöjen ja realisoimista kohtuullisen kokoista omistusasuntoa lukuun ottamatta, ei asumistuki.

Suomessa pienituloiset asuvat pääosin vuokralla ja keski- ja suurituloisiset pääosin omistusasunnoissa johtuen täysin keinotekoisista syistä eli johtuen omistusasumisen verotuksellisesta suosimisesta ja asumistukijärjestelmästä, josta hyötyäkseen täytyy olla pienituloinen.

Sveitsissä ja Saksassa enemmistö keskituloisistakin asuu vuokralla.

Lue lisää

"Sveitsissä ja Saksassa enemmistö keskituloisistakin asuu vuokralla. "

Ainoastaan Sveitsissä asuu enemmistö ihmisistä vuokralla. Kaikissa EU-maissa, myös Saksassa, omistusasunnoissa asuvien määrä on suurempi kuin vuokralla asuvien. Ja Sveitsissäkin vuokralla asuvien osuus on 55.5 % eli kyse on pienestä enemmistöstä. En löytänyt tilastoa jossa olisi ollut asumistyyppi tulotason mukaan, mutta ottaen huomioon alempana kommentoimani tilaston asumiskulujen suhteesta tuloihin, epäilen suuresti että enemmistö keski- ja hyvätuloisista Sveitsissä asuu vuokralla.

Tarkat tilastot:

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/e/e6/Distribution_of_population_by_tenure_status,_2015_(%_of_population)_YB17.png

Erittäin mielenkiintoista on tarkastella tilastoa joka näyttää, asumistyypin mukaan jaettuna, kuinka suurella osalla ihmisistä menee yli 40 % tuloista asumiskustannuksiin.

http://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/images/9/98/Housing_cost_overburden_rate_by_tenure_status,_2015_(%_of_population)_YB17.png

Noita lukuja kun katsoo niin näkee selvästi että vuokralla asuminen syö suurella osalla todella paljon rahaa joka kuukausi, verrattuna heidän tulotasoonsa. Näin jopa Sveitsissä.

"Onneks olkoon! Säästäminen todellakin kannattaa, sillä kun itse saimme talon maksettua, ei mennyt kauaakaan, kun piti remontoida ensin kylpyhuone ja sitten keittiö. Sitten kaipaski jo eteinen remonttia jne..."

Sehän on ihan miten näkee elämänlaadun rahallisena investointina. Jos uuden keittiön ja kylpyhuoneen myötä kokee saaneensa palkalleen ja siten menetetylle vapaa-ajalleen kelpo vastinetta, miksipä ei remontoisi.

"Sehän on ihan miten näkee elämänlaadun rahallisena investointina. Jos uuden keittiön ja kylpyhuoneen myötä kokee saaneensa palkalleen ja siten menetetylle vapaa-ajalleen kelpo vastinetta, miksipä ei remontoisi."

Ainakin märkätilat on pakkokin remontoida 20-30 vuoden välein, koska muutoin ottaa riskin asunnon vakavasta vaurioitumisesta ja asumiskelvottomaksi muuttumisesta. Uusimpien määräysten mukaiset märkätilojen vesieristeet kestävät 30-40 vuotta mutta useimmissa suomalaisissa kylpyhuoneissa ei ole sellaisia.

Nyt tuli sellainen latinki paskaa että tuolle pitää alkaa jo pyytämään vähän perusteluja.

Ja mikäpäs ongelma on velattoman teettää tarvittavat remontit, ellei viitsi itse alkaa näpertää?

Mistä löysit vuokraisännän, joka maksaa vuokraluukun remontit vaatimatta tuottoa investoinnilleen? Isiliising, vai kuinka?

"Ja mikäpäs ongelma on velattoman teettää tarvittavat remontit, ellei viitsi itse alkaa näpertää?"

Velaton talonomistaja ei useimmissa tapauksissa ole velaton maksettuaan remonttilaskut, koska isommat remontit maksavat helposti kymmeniä tuhansia euroa. Itse näpertäminen on helppoja pintaremontointitöitä lukuun ottamatta yleensä erittäin huono idea.

"Mistä löysit vuokraisännän, joka maksaa vuokraluukun remontit vaatimatta tuottoa investoinnilleen? Isiliising, vai kuinka?"

Isot vuokranantajatahot tai asumisoikeusyhtiöt teettävät pakolliset ja suunnitelmalliset peruskorjaukset siten, että niitä ei ryhdytä välittömästi rahastamaan korotettuina vuokrina tai käyttövastikkeina perimään vuokralaisillta/asumisoikeuden omistajilta. Eri asia saattaa olla yhden tai muutaman asunnon omistavat yksityiset vuokranantajat, jotka teetettyään esimerkiksi kylpyhuonesaneerauksen nostavat heti vuokria vedoten tasonparannukseen. Yleensä yksityiset perivät lähtökohtaisesti tosin hieman alempia vuokria kuin suuret vuokranantajat, koska he eivät kykene arvioimaan kaikkia tulevia remonttikustannuksia yhtä tarkasti kuin tuhansia asuntoja omistavat vuokranantajat, jotka hoitavat kiinteistöjään ammattimaisesti.

Se on varmaan se kateus. Kyllähän se mahtaa harmittaa, kun itse makselee vuokraa, joka nousee vähän joka vuosi ja toiset saa maksettua asuntonsa.

Siihen sitten koetetaan perustella, miksi vuokralla on niin ihanaa ja autuasta. Perusteluna vaikka se seiniin sijoittaminen. Harvalla vuokralaisella on muita sijoituksia, osakkeita, rahastoja tai metsää.

Kuten aiemminkin totesin, vuokralaisten keskimääräinen omaisuus on n. 3000eur/hlö. Varakkaat vuokralaiset ovat harvinaisuus.

Yleisesti ottaen, ehkä n. 1-2% suomalaisista ihmisistä on merkittävää omaisuutta osakkeissa. Yli sadan tonnin salkku on ehkä 2% ihmisistä.

"Onneksi olkoon. Asunnosta maksaminen eikä edes velanotto asunto vakuutena ei kuitenkaan tähän lopu. Tavallinen asuinrakennus ei ole mikään Gizan pyramidi, joka pysyy pystyssä tuhansia vuosia."

Vaikka olet samansisältöisen viestin lähettänyt tähän ketjuun jo noin viidesti, ei se tarkoita sitä, että ainoastaan sinä ymmärrät tämän faktan.

Rahathan menevät muualle, nimittäin vuokraisännän sijoituslainan maksamiseen. Ja kun se laina on lopussa, siirrytään rahoittamaan seuraavaa asuntosijoitusta. Vuokralaisen lyhennysurakka ei lopu koskaan eikä siitä jää itselle mitään.

Kaikkein ikävintä on tälläisen vuokralaisuuden periytyminen. Vuokralla asuvien jälkeläiset eivät peri mitään ja useimmiten vuokralaisilla ei todellakaan ole mitään sijoituksia, eikä mitään muutakaan omaisuutta.

Ymmärrän kyllä, että jos on esim. 150 000 eur arvoinen maksettu asunto, se voidaan myydä ja sijoittaa vaikka osakemarkkinoille sama raha. Sillä saa osinkotuloa nettona n. 420eur/kk, jolla voi maksaa osan asunnon vuokrasta.

Osakesalkkuja kuitenkin on ehkä n.1-2 prosentilla suomalaisista tuolla summalla ja vuokralaisilla ei ole salkkuja ollenkaan. Näin pääsääntöisesti.

Specter11 kirjoitti:

Kaikkein ikävintä on tälläisen vuokralaisuuden periytyminen. Vuokralla asuvien jälkeläiset eivät peri mitään ja useimmiten vuokralaisilla ei todellakaan ole mitään sijoituksia, eikä mitään muutakaan omaisuutta.

Ymmärrän kyllä, että jos on esim. 150 000 eur arvoinen maksettu asunto, se voidaan myydä ja sijoittaa vaikka osakemarkkinoille sama raha. Sillä saa osinkotuloa nettona n. 420eur/kk, jolla voi maksaa osan asunnon vuokrasta.

Osakesalkkuja kuitenkin on ehkä n.1-2 prosentilla suomalaisista tuolla summalla ja vuokralaisilla ei ole salkkuja ollenkaan. Näin pääsääntöisesti.

Lue lisää

Vuokralaisuuden, riskinottohaluttomuuden ja yleisestikin huono-osaisuuden periytymisessä lienee kyse pääasiassa asenteiden siirtämisestä jälkikasvulle. En ole itsekään perinyt mitään, enkä vanhemmilta saanut muutenkaan kuin sata metriä etumatkaa, muttei se silti ole estänyt minua kasvattamasta varallisuuttani (tai ottamasta riskiä, miten kukakin nyt omistusasumisen haluaa nähdä).

En toisaalta joutunut kuuntelemaan myöskään nimimerkki "Kommentti69":n tähän ketjuun suoltamaa aivopesua, ettei omistusasuminen missään nimessä kannattaisi, vaikka nimimerkki selkeästi tiedostaa vaaranpaikat ja luulisi osaavan tuolla tietomäärällä niihin myöskin varautua.

fdsk kirjoitti:

Vuokralaisuuden, riskinottohaluttomuuden ja yleisestikin huono-osaisuuden periytymisessä lienee kyse pääasiassa asenteiden siirtämisestä jälkikasvulle. En ole itsekään perinyt mitään, enkä vanhemmilta saanut muutenkaan kuin sata metriä etumatkaa, muttei se silti ole estänyt minua kasvattamasta varallisuuttani (tai ottamasta riskiä, miten kukakin nyt omistusasumisen haluaa nähdä).

En toisaalta joutunut kuuntelemaan myöskään nimimerkki "Kommentti69":n tähän ketjuun suoltamaa aivopesua, ettei omistusasuminen missään nimessä kannattaisi, vaikka nimimerkki selkeästi tiedostaa vaaranpaikat ja luulisi osaavan tuolla tietomäärällä niihin myöskin varautua.

Lue lisää

Minäkin olen duunariperheestä, jolla ei ollut mitään omaisuutta. Työnantajan asunnossa asuttiin. Olen tästä ottanut opikseni. Myös omat vanhemmat kehuivat maasta taivaaseen tätä "halpaa asumismuotoa", kunnes tuli eläkkeen aika.

Eipä ole halpaa eläkeläisen asua vuokralla, vaikka ei välttämättä omassakaan. Sen oman voisi kuitenkin myydä ja muuttaa vaikka sellaiseen maahan, jossa on loppuelämän kestävä ikuinen kesä.

Monella eläkeläis-vuokralaisella menee kaikki rahat vuokraan, eikä voi matkustella, eikä tehdä muutakaan arvokasta. Moni eläkeläinen itseasiassa kuolee köyhyyteen, tärkeä olisi saada säännöllinen annos kalaöljyä, joka ehkäisee tehokkaasti sairauksia. Lisäksi jossain etelässä pääsee turvallisesti liukastumatta liikkumaan, joka sekin on hyväksi terveydelle.

En silti näe, että omistusasuminen on mikään autuaaksi tekevä asia, vaan pitää olla muuta omaisuutta, osakkeita, osuuksia yrityksistä, jotka tuottavat lisää varallisuutta.

fdsk kirjoitti:

Vuokralaisuuden, riskinottohaluttomuuden ja yleisestikin huono-osaisuuden periytymisessä lienee kyse pääasiassa asenteiden siirtämisestä jälkikasvulle. En ole itsekään perinyt mitään, enkä vanhemmilta saanut muutenkaan kuin sata metriä etumatkaa, muttei se silti ole estänyt minua kasvattamasta varallisuuttani (tai ottamasta riskiä, miten kukakin nyt omistusasumisen haluaa nähdä).

En toisaalta joutunut kuuntelemaan myöskään nimimerkki "Kommentti69":n tähän ketjuun suoltamaa aivopesua, ettei omistusasuminen missään nimessä kannattaisi, vaikka nimimerkki selkeästi tiedostaa vaaranpaikat ja luulisi osaavan tuolla tietomäärällä niihin myöskin varautua.

Lue lisää

"En toisaalta joutunut kuuntelemaan myöskään nimimerkki "Kommentti69":n tähän ketjuun suoltamaa aivopesua, ettei omistusasuminen missään nimessä kannattaisi, vaikka nimimerkki selkeästi tiedostaa vaaranpaikat ja luulisi osaavan tuolla tietomäärällä niihin myöskin varautua."

Tuota noin, en ole kirjoittanut sellaista, että omistusasuminen ei missään tapauksessa kannattaisi. Olen muistuttanut sellaisista omistusasumisen kuluista, joita ei yleensä oteta huomioon. Lisäksi asunnon omistajan riskinä ovat asunnossa tai taloyhtiön muissa asunnoissa ilmenevät vauriot, erityisesti kosteusvauriot, joista voi seurata ajan oloon mikrobivaurioita ja sisäilmaongelmia, jos niitä ei havaita ja korjata heti. Ongelmien ilmetessä vuokralainen pääsee asunnosta kokonaan eroon kuukauden irtisanomisajalla.Suomessa on vahva omistusasumista tukeva eetos. Omistusasumisen kannattavuus verrattuna vuokralla tai asumisoikeusasunnossa asumisen riippuu mm. omasta elämäntilanteesta (kuinka usein on tarpeen vaihtaa asuntoa), yleisestä korkotasosta asuntolainan maksamisen aikana ja asuntojen hintojen ja vuokrien kehityksestä alueella, josta asunnon ostaa. Omistusasunnosta toiseen muuttamisen kulut ovat voivat olla asuntotyypistä riippuen 5-10% asunnon velattomasta hinnasta, riippuen siitä onko varainsiirtovero kaksi vai neljä prosenttia ja siitä käyttääkö asunnon myynnissä apuna kiinteistönvälittäjän palveluita. Kalliimmaksikin se voi tulla, jos vanhan asunnon myynnissä kuluu runsaasti aikaa.

Omistusasuminen on kuitenkin pääsääntöisesti kannattavampaa kuin vuokralla asuminen, jos asuu ostamassaan asunnossa riittävän kauan ja on vähintään keskituloinen eikä oikeutettu yleiseen asumistukeen ja asuu kasvukeskuksessa, jossa asuntojen hintojen ja vuokrien yleinen kehitystrendi on nouseva.

Specter11 kirjoitti:

Minäkin olen duunariperheestä, jolla ei ollut mitään omaisuutta. Työnantajan asunnossa asuttiin. Olen tästä ottanut opikseni. Myös omat vanhemmat kehuivat maasta taivaaseen tätä "halpaa asumismuotoa", kunnes tuli eläkkeen aika.

Eipä ole halpaa eläkeläisen asua vuokralla, vaikka ei välttämättä omassakaan. Sen oman voisi kuitenkin myydä ja muuttaa vaikka sellaiseen maahan, jossa on loppuelämän kestävä ikuinen kesä.

Monella eläkeläis-vuokralaisella menee kaikki rahat vuokraan, eikä voi matkustella, eikä tehdä muutakaan arvokasta. Moni eläkeläinen itseasiassa kuolee köyhyyteen, tärkeä olisi saada säännöllinen annos kalaöljyä, joka ehkäisee tehokkaasti sairauksia. Lisäksi jossain etelässä pääsee turvallisesti liukastumatta liikkumaan, joka sekin on hyväksi terveydelle.

En silti näe, että omistusasuminen on mikään autuaaksi tekevä asia, vaan pitää olla muuta omaisuutta, osakkeita, osuuksia yrityksistä, jotka tuottavat lisää varallisuutta.

Lue lisää

"Eipä ole halpaa eläkeläisen asua vuokralla, vaikka ei välttämättä omassakaan. Sen oman voisi kuitenkin myydä ja muuttaa vaikka sellaiseen maahan, jossa on loppuelämän kestävä ikuinen kesä."

Melkein mistä tahansa omistusasunnosta jää toki realisoitavaksi sentään jotain, toisin kuin vuokra-asunnosta. Tosin varsinkin vanhat omakotitalot kannattaa tutkituttaa ennen myyntiä huolellisesti, ettei tule ongelmia, jos niistä löytyy piilovirheitä ja sitä myöten ostajalta korvausvaatimuksia.

"Monella eläkeläis-vuokralaisella menee kaikki rahat vuokraan, eikä voi matkustella, eikä tehdä muutakaan arvokasta. Moni eläkeläinen itseasiassa kuolee köyhyyteen, tärkeä olisi saada säännöllinen annos kalaöljyä, joka ehkäisee tehokkaasti sairauksia. Lisäksi jossain etelässä pääsee turvallisesti liukastumatta liikkumaan, joka sekin on hyväksi terveydelle."

Pienituloiset eläkeläiset saavat vuokra-asuntoihinsa asumistukea, sen sijaan asuntonsa omistavat pienituloiset eläkeläiset eivät saa remonttikuluihinsa yleensä minkäänlaista tukea (poikkeuksellisen huonokuntoisiin voi saada remonttitukea). Ja mitä tulee etelään muuttamiseen, niin eläkeläisen kannattaa valita todella huolellisesti millaiseen lämpimään maahan muuttaa, koska terveydenhuollon voi joutua maksamaan kokonaan itse eikä Suomen kansalaisuudesta ole välttämättä mitään apua, jos on muuttanut pysyvästi ulkomaille. Juuri mihinkään maahan, jossa on kattava ja tasokas julkinen terveydenhuolto, ei ihan noin vain muutetakaan. Mieleen tulevat trooppisista vauraista maista, jossa on kattava julkinen terveydenhuolto, lähinnä Australia ja Singapore. Singapore suhtautuu ulkomaalaisiin yleisestikin todella nuivasti. Australiaan asumaan pääseminen on hyvin vaikeaa tavalliselle eläkeläiselle. Suomalainen turisti sentään on maiden välisen sopimuksen nojalla Australiassa julkisen terveydenhuollon piirissä.

Kunnollinen terveydenhuolto kehitysmaassa taas voi vaatia hyvin kallista vakuutusta, jollaista ei välttämättä ole ollenkaan tarjolla eläkeikäiselle. Käytännössä Espanja, Italia, Ranska tai Portugali ovat sellaisia EU-maita, joissa on selvästi Suomea lämpimpi ilmasto (ei kuitenkaan ympärivuotinen kesä, paitsi Kanarian saarilla), joihin suomalainen eläkeläinen voi muuttaa vapaasti. Ranskan Guyana on Ranskan merentakainen departmentti, jossa Ranskan valtio vastaa julkisesta terveydenhuollosta, mutta erikoissairaanhoito on siellä käytännössä vajavaista ja Ranskan emämaa on hyvin kaukana.

"En silti näe, että omistusasuminen on mikään autuaaksi tekevä asia, vaan pitää olla muuta omaisuutta, osakkeita, osuuksia yrityksistä, jotka tuottavat lisää varallisuutta."

Olen ihan samaa mieltä. Varallisuutta kannattaa hankkia, koska varallisuus tuo riippumattomuutta ja kriisinsietokykyä elämään.

Etkö osaa tehdä mitään, mistä saisi rahaa? Eli toisin sanoen, etkö osaa/halua tehdä mitään jonkun puolesta korvausta vastaan, mitä toinen ei halua/osaa tehdä?