Kuinkahan kustannustehokasta olisi tuottaa sähköenergiaa nesteyttämällä ylhäällä vuoristossa ilmakehän kaasuja, esimerkiksi happea ja/tai typpeä, ja antaa niiden pudota nestemäisenä vesiputouksena jäähdytettyä putkea pitkin alhaalla olevien generaattorien läpi? Tämän jälkeen esimerkiksi ympäröivän alueen lämpö höyrystäisi tuon typen ja hapen takaisin ilmakehään, mikäli haluttaisiin suljettu kierto, jossa happea ja typpeä ei poistuisi tässä yhteydessä ilmakehästä.
Putken jäähdytys ja kaasujen nesteytys maksaa tietenkin jotain, mutta olisiko mahdollista esimerkiksi lämpöpumpuilla kerätä kaasuista lämpöä talteen samalla?
Minkä hyötysuhteen (syötetty/kulunut nettoenergiamäärä vs generaattoreilla tuotettu nettoenergiamäärä) laitteella saisi?
Ainakaan suoraan tämä energiantuotanto ei ehkä tuottaisi suuria hiilipäästöjä. Varsinainen hyötyenergia saadaan tässä, kuten vesivoimassakin, painovoimakentän potentiaalienergiasta tuolle virranneelle nestemäärälle.
Sähköenergiaa ilmakehän kaasuja nesteyttämällä?
4
111
Vastaukset
- airfoiljokaeikirj
Saanto on kyllä pakkasella, ihan rukkaskurssilla pääteltäessä.
kuutiosta ilmaa saadaan toista litraa nesteitä joten saadakseen sata litraa tarvitaan noin sadan ilmakuution nesteytys. Sadalla litrallla ei paljoa töitä tehdä ja lisäksi se kylmyys noin 180 pakkasta vaatii sen energia jota ei saada putoamisenergialla.
Puhutaan kuutioista sekunnissa nestevirtausta jotta saataisiin edes jotain tuottoa generaattorilta ja se taas vaatisi kauheita tiivistämismääriä (nesteytys määriä kaasua).- Luontoystävällistäsähköä
Jos esimerkiksi 1kg nestemäistä typpeä pudotettaisiin noin 4 km korkeaan putkeen, eikö pudotessaan (pientä kaasujen vastusta lukuunottamatta?) kilon loppunopeus olisi esim. energiaperiaatteella laskettaessa:
mgh = 1/2 m v^2, m=1kg, g=9,81 m/s^2, h= 4000 m
=> v ~ sqrt(2*g*h) ~ 280 m/s (massa itse asiassa supistui pois nopeuden kaavasta).
Tuosta nopeudesta johtuen yhdelläkin litralla saataisiin siis virtaus
(metrin matkaan kuluu t = s(1m)/v(280m/s) ~ 3,57 e-3 s):
1/1000 m^3 / 3,57e-3 s ~ 0,28 m^3 / s
Eli neljällä litralla joku kuutio/s virtaus.
Tämähän riippuu siitä, kuinka korkealta nestettä pudotetaan ja kuinka suuri on ilman/väliainekaasun vastus.
Miten on? On sillai että potentiaalienergia on pelkästään mgh ja jos oletetaan että kuutio typpeä, ilman lämpövaikutuksia puristetaan puoleen tilavuudestaan, se vaatisi energiaa joka vastaa noin 5000 m pudotuskorkeutta !
No 5000 m korkeudessa kilo typpeä on tilavuudeltaan jo pari kuutiota eli se ei puolikkaaksi kutistettunakaan tulisi maahan asti ja vastaavasti jos puristettaisi 1/10 osaan, pudotusmatka olisi oltava yli 50 km edellyttäen edelleen että kuutio painaisi kilon (ajatuksenakin mahdoton) ja saataisi puristusenergia takaisin.
Esimerkit ovat summittaisia mutta toivottavasti antavat kuvan koko ajatuksen järjettömyydestä.- Luontoystävällistäsähköä
Hyvä, eli maapallolla asiaa ei kannattane edes kokeilla.
Tulipa asia selvitettyä. Kiitos vastauksista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Suomen kansa haluaa Antti Lindtmanista pääministerin
Lindtman on miltei tuplasti suositumpi kuin etunimikaimansa Kaikkonen. Näin kertoo porvarimedian teettämä kysely. http2494514Vain 21% kannattaa Lindtmania pääministeriksi
se on selvästi vähemmän kuin puolueen kannatus, mites nyt noin?1232949Miten löydän sinut
Ja saan sanottua kaiken mitä haluan sinulle kertoa? Ja kuinka kuuntelisit minua sen hetken? Kuinka voin ilmaista sen mit412712Yöllinen autolla kaahari Heinolan seudulla
Asukkaita häiriköivän nuoren herran autokaahaus keskustelu poistettu, onko jokin hyvävelijärjestelmä käytössä ?741700Vaikea tilanne
Hieman kolkuttaa omatuntoa, kun on osoittanut kiinnostusta väärää naista kohtaan. En ymmärrä miten toinen on voinut te1051543Jouluksi miettimistä: kuka tai mikä valmistaa rahan?
Nyt kun on ollut vääntöä rahasta ja eritoten sen vähyydestä, niin olisi syytä uida rahan alkulähteille, eli mistä se syn161431- 511271
- 921206
Julkinen sektori on elänyt aivan liian leveästi yli varojensa!
Viimeisen 15 vuoden aikana julkisen puolen palkat ovat nousseet n. 40%, kun taas yksitysellä sektorilla vain n. 20%. En2011065- 471045