Periytyykö alkoholismi geneettisesti?

Evolutionistit ja muut pseudotieteilijät eivät kuulu palstan aihepiiriin.

Ilmoitettu poistoon.

Tutkimus, josta tuossa puhutaan on julkaistu Nature-lehteen yhteydessä olevassa Molecular Psychiatry -journaalissa. Jos väität noiden vertaisarvioinnissa menevän pseudotieteilyn läpi, niin ole hyvä ja ota julkaisuun yhteyttä ja selitä näkemyksesi. Varmaan löydät jonkun satiirilehden, jolla voit perustella väitteesi. Vai ajattelitko ihan heittäytyä lattialle kieriskelemään ja siten saada viestisi perille?

Näytäpä jokin ominaisuus, joka periytyy geenisekvenssien perusteella. Tai että sekvenssimuutokset vaikuttaisivat ominaisuuteen adaptoitumisessa tai varioitumisessa.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Näytäpä jokin ominaisuus, joka periytyy geenisekvenssien perusteella. Tai että sekvenssimuutokset vaikuttaisivat ominaisuuteen adaptoitumisessa tai varioitumisessa.

Laktaasipersistenssi:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14714863/laktoosin-sietokyky-johtuu-geenimutaatioista

Ja jälleen muistutuksena, että epigeneettiset mekanismit pohjautuvat aina geenisekvensseihin. Ilman geenejä ei ole mitä säädellä ja ne säätelijätkin rakentuvat valtaosin geenisekvensseistä ja vaikuttavat geenisekvenssien kautta. Mitä pidempi ketju, sitä enemmän on paikkoja joiden mutaatiot voivat vaikuttaa lopputulokseen.

utti kirjoitti:

Laktaasipersistenssi:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14714863/laktoosin-sietokyky-johtuu-geenimutaatioista

Ja jälleen muistutuksena, että epigeneettiset mekanismit pohjautuvat aina geenisekvensseihin. Ilman geenejä ei ole mitä säädellä ja ne säätelijätkin rakentuvat valtaosin geenisekvensseistä ja vaikuttavat geenisekvenssien kautta. Mitä pidempi ketju, sitä enemmän on paikkoja joiden mutaatiot voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Lue lisää

Lisätääs vielä sen verran, että edellinen oli siis yleinen kommentti siihen miten geneettiset ja epigeneettiset mekanismit ovat linkissä. Tässä tapauksessahan itse artikkeli ei viittaa erityisesti kumpaankaan eikä periytyviin muutoksiin.

utti kirjoitti:

Laktaasipersistenssi:

http://keskustelu.suomi24.fi/t/14714863/laktoosin-sietokyky-johtuu-geenimutaatioista

Ja jälleen muistutuksena, että epigeneettiset mekanismit pohjautuvat aina geenisekvensseihin. Ilman geenejä ei ole mitä säädellä ja ne säätelijätkin rakentuvat valtaosin geenisekvensseistä ja vaikuttavat geenisekvenssien kautta. Mitä pidempi ketju, sitä enemmän on paikkoja joiden mutaatiot voivat vaikuttaa lopputulokseen.

Lue lisää

Höpöhöpö. Laktaasipersistenssin syynä on MCM6 -geenin metylaatio, joka säätelee LCT-geenin aktiivisuutta. C>T vaihdos on korkeintaan geneettinen markkeri, jonka transkriptio tarvitsee oikean geenin löytämiseksi, koska jokaisella ihmisellä on vähintään kaksi kopiota ko. geenistä ja vain toinen niistä on metyloitunut.

utti kirjoitti:

Lisätääs vielä sen verran, että edellinen oli siis yleinen kommentti siihen miten geneettiset ja epigeneettiset mekanismit ovat linkissä. Tässä tapauksessahan itse artikkeli ei viittaa erityisesti kumpaankaan eikä periytyviin muutoksiin.

Lue lisää

Nyt alkoi sitten maalitolppien siirtely. Katsotaan, kuinka kauan menee aikaa, että olet valmis myöntämään, että geenisekvenssit yksinään eivät ole ominaisuuksien takana.

Muista, että ilman epigeneettisiä markkereita solu on kantasolu.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Höpöhöpö. Laktaasipersistenssin syynä on MCM6 -geenin metylaatio, joka säätelee LCT-geenin aktiivisuutta. C>T vaihdos on korkeintaan geneettinen markkeri, jonka transkriptio tarvitsee oikean geenin löytämiseksi, koska jokaisella ihmisellä on vähintään kaksi kopiota ko. geenistä ja vain toinen niistä on metyloitunut.

Lue lisää

"Höpöhöpö. Laktaasipersistenssin syynä on MCM6 -geenin metylaatio"

Kerro nyt vihdoin luulevainen miten kuvittelet metylaatioiden oikein toimivan? Mikä metyloi? Millä perusteella? Miten se metyloituminen vaikuttaa? Etkö todellakaan ymmärrä, ettei pelkkä metyloituminen ole vastaus mihinkään vaan siihen linkittyy muita vaikuttimia?

Ja edelleenkään tuo geeni ei persistenssiä säätele vaan sen intronissa vain sattuu olemaan toisen geenin enhancer-alue, johon on osunut hyödyllisiä mutaatioita.

Ja vastaa samalla tähän aiempaan hörhöilyysi:

"Kyse on siitä, että ns. koodaamattomasta genomin alueesta rakennetaan sekä lyhyitä että pitkiä RNA-molekyylejä, jotka ohjelmoidaan tapauskohtaisesti."

Kuka niitä "ohjelmoi"? Miten?

Kaikki höpinäsi on samaa tasoa. Todelliset vaikuttavat mekanismit jäävät uupumaan. Kuvitteletko noita kaikkia joksikin taikuudeksi?

"C>T vaihdos on korkeintaan geneettinen markkeri"

Voi voi luulevainen, kun edelleenkään useat niistä vaihtoehtoisista hyödyllisistä mutaatioista eivät ole C>T vaihdoksia.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Nyt alkoi sitten maalitolppien siirtely. Katsotaan, kuinka kauan menee aikaa, että olet valmis myöntämään, että geenisekvenssit yksinään eivät ole ominaisuuksien takana.

Muista, että ilman epigeneettisiä markkereita solu on kantasolu.

Lue lisää

"Nyt alkoi sitten maalitolppien siirtely."

Sinä se tässä ainoa tolppien siirtelijä olet. Kaikki muut ovat koko ajan yrittäneet takoa kalloosi miten geneettiset ja epigeneettiset mekanismit ovat linkissä ja kaikki pohjautuu lopulta geenisekvensseihin.

"Katsotaan, kuinka kauan menee aikaa, että olet valmis myöntämään, että geenisekvenssit yksinään eivät ole ominaisuuksien takana."

Minä ja muut olemme sanoneet niin koko ajan, lapsellinen olkiukkoilija. Edelleenkään te lapselliset hörhöilijät ette ole onnistuneet omimaan itsellenne epigeneettisiksi kutsuttuja evoluution käyttämiä biologisia mekanismeja. Samat evoluution toimintaa tutkivat biologit ovat löytäneet ne ja kertoneet miten ne vaikuttavat geenien säätelyyn. Te kretupellet ja muut hörhöt ette ole keksineet mitään.

Mutta kun et vässykkä kykene vastaamaan kenenkään todellisiin näkökantoihin ja argumentteihin, niin ethän sinä muuhun kykene kuin olkiukkojen kyhäilyyn. Säälittävää.

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Näytäpä jokin ominaisuus, joka periytyy geenisekvenssien perusteella. Tai että sekvenssimuutokset vaikuttaisivat ominaisuuteen adaptoitumisessa tai varioitumisessa.

Ja edelleen kun taas kyselit minulta yhtä esimerkkiä, jonka annoin, niin annapa itse vuorostasi esimerkki tälle aiemmalla valheelliselle väitteellesi:

"Vakavasti otettava lääketiede käyttää aivan eri terminologiaa, kuin evoluutiobiologia."

Nimeä edes yksi lääketieteen tutkimus, jossa sotketaan termit näin kuin nolosti teit:

"Termi 'transposable elements' on vaivihkaa muutettu termiksi alternative splicing."

Ei onnistu, eihän?

RaamattuOnTotuus kirjoitti:

Näytäpä jokin ominaisuus, joka periytyy geenisekvenssien perusteella. Tai että sekvenssimuutokset vaikuttaisivat ominaisuuteen adaptoitumisessa tai varioitumisessa.

Kumpi on oikeassa fossiileista, Raamattu vai ROT?
Raamatun mukaan kaikki elävä pelastui Nooan arkissa, ROT:n mukaan lukemattomat kadonneisen lajien fossiilit ovat jäänteitä Nooan tulvasta.

Kumpi valehtelee?

Ei se mene. Sen on omassa harhamaailmassaan helpompi vain esittää itselleen, ettei olisi mitään kysymyksiä mihin hän ei osaisi vastata, kun hän kuittaa kaiken tekemällä uusia ketjuja kokoajan. Kun hän on poikkeuksellisesti joskus yrittänyt vastailla, niin vituiksihan se hänen osaltaan on mennyt. Hän on paskanjauhaja, ja paskanjauhajan jutut pysyvät "voimassa" vain niin, että niitä paskotaan edellisten perään lisää.

Joo, se on kivaa juoda työpaikka, vaimo ja lapset pois elämästä ja hankkia lukuisia sairauksia ennen kuolemaa... Mieti vähän idiootti mitä puhut.

pnpnpgyfyf kirjoitti:

Joo, se on kivaa juoda työpaikka, vaimo ja lapset pois elämästä ja hankkia lukuisia sairauksia ennen kuolemaa... Mieti vähän idiootti mitä puhut.

Vanha suomalainen sananlasku sanoo:
"Nälkä lähtee syömällä, akka lähtee juomalla"
Viisas Salomo sanoo sananlaskuissaan:
"Parempi asua katon kulmalla kuin toraisan naisen huonekumppanina."

"Mitään sellaista kuin alkoholismi ei ole olemassakaan. Toiset vaan ryyppää, koska se on niistä kivaa."

Ei se nyt kyllä ihan noinkaan ole.