Miljoona pönttöä. Se EIi riitä äänettömän kevään torjumiseksi vaikka idea onkin hyvä ja aivan uusi. Itsekkin yllätyin tv-kampanjasta mutta se vain kertoo, kuinka pahaksi tilanne on mennyt ja asian ympärillä on herätty. Meidän luonto - 100-vuotiaan suomen - ei juhli, ikävä kyllä. Kuten en itsekään. Kiitos kuuluu porrvarin ahneudelle monistakin syistä ja yksi pahimmista on kepulainen tehotuotanto.
Jotain on sentään tehtävissä ja tuo pönttökampanja on hyvä alku. Se ei vain riitä. Ei riitä, että ostamme pikkulintujen pöttöjä ja mitä tienvarsikaupasta voisin päätellä, ei pönttöjä osteta juuri laisinkaan. Bemarilla huidellaan ohitse, talla pohjassa.
Avainasemassa ovat JÄRJESTÖT. Haastan 4H toimijat ja partiolaiset seuraavaan hankkeeseen, joka toivottasti hidastaa hiljaisen äänettömän kevään koittamista: Kottarainen on avainasemassa ja jos sille tehdään jotain, se auttaa myös muita lajeja. Siispä, 4H porukat, jotta myös suomesta liki kadonnut laulaja - kottarainen - saataisiin palaamaan 100-vuotiseen suomeen, pitää tehdä seuraavaa:
- rakentaa kottaraispönttöjä ja asentaa ne puihin paikalleen. 40 mm reikä ja isompi kuin pikkulinnuille.
- juuri se asennus on haastavampi vaihe ja siihen tarvitaan teitä ja välineitä. Annan ohjeita ennen kiivettiin kylmästi puuhun ja laitettiin pönttö paikalleen. Tänään juur se ei näytä onnistuvan. Kottaraipönttö pitää asentaa vähintään 10 metrin korkeuteen eikä yksi riitä. Pitää olla useita, mielellään 4-5 pönttöä ja ainoa puu on VANHA koivu. Kottarainen on seuralintu, se ei pesi yksin mutta pöntöt ei pidä tietenkään olla aivan vierekkäin.
- edellä oleva ei vielä riitä. Kottarainen on "kulttuurilintu" jos mikä. Pitää olla elävä maaseutu eli peltoa ja oikeita laiduntavia eläimiä. Esim hevostila on mainio paikka, koska se näyttää olevan ainoa paikka, jossa eläimiä on enää keväällä ja kesällä ulkona, kiitos kepulaiset tehotuotannon.
Siinä siis puitteet, mutta itse kottarainen pitäisi saada löytämään paikka. Se onkin nyt se HAASTE. Lintuja ei enää ole, jonkun pitäsi tuoda ne, mitä ilmeisimmin. Muuten kaikki em. toimet valuvat hukkaan. Tuho on näet jo tehty mutta tiedän, että lintuja jonkun verran vielä on. Kun ja jos ne löytävät uuden alueen, ne tulevat takaisin, ellei niitä pyydystetä eteläeuroopassa ruuaksi tai tapeta Lontoossa kun ne paskantavat loordin silinterilakkiin puistossa.
Pöntöt siis itsessään EI riitä, ellei niihin löydy asukkaita. Kottaraiset ja pääskyt on tehotuotannon ja pönttöjen puutteessa hävinneet niin pahoi, että palauttaminen on haastavaa. Se EI onnistu pelkällä tv-pönttökampanjalla vaan suunnitelmallisemmalla toteuttamisella
terv. Haans
Jotain on sentään tehtävissä ja tuo pönttökampanja on hyvä alku. Se ei vain riitä. Ei riitä, että ostamme pikkulintujen pöttöjä ja mitä tienvarsikaupasta voisin päätellä, ei pönttöjä osteta juuri laisinkaan. Bemarilla huidellaan ohitse, talla pohjassa.
Avainasemassa ovat JÄRJESTÖT. Haastan 4H toimijat ja partiolaiset seuraavaan hankkeeseen, joka toivottasti hidastaa hiljaisen äänettömän kevään koittamista: Kottarainen on avainasemassa ja jos sille tehdään jotain, se auttaa myös muita lajeja. Siispä, 4H porukat, jotta myös suomesta liki kadonnut laulaja - kottarainen - saataisiin palaamaan 100-vuotiseen suomeen, pitää tehdä seuraavaa:
- rakentaa kottaraispönttöjä ja asentaa ne puihin paikalleen. 40 mm reikä ja isompi kuin pikkulinnuille.
- juuri se asennus on haastavampi vaihe ja siihen tarvitaan teitä ja välineitä. Annan ohjeita ennen kiivettiin kylmästi puuhun ja laitettiin pönttö paikalleen. Tänään juur se ei näytä onnistuvan. Kottaraipönttö pitää asentaa vähintään 10 metrin korkeuteen eikä yksi riitä. Pitää olla useita, mielellään 4-5 pönttöä ja ainoa puu on VANHA koivu. Kottarainen on seuralintu, se ei pesi yksin mutta pöntöt ei pidä tietenkään olla aivan vierekkäin.
- edellä oleva ei vielä riitä. Kottarainen on "kulttuurilintu" jos mikä. Pitää olla elävä maaseutu eli peltoa ja oikeita laiduntavia eläimiä. Esim hevostila on mainio paikka, koska se näyttää olevan ainoa paikka, jossa eläimiä on enää keväällä ja kesällä ulkona, kiitos kepulaiset tehotuotannon.
Siinä siis puitteet, mutta itse kottarainen pitäisi saada löytämään paikka. Se onkin nyt se HAASTE. Lintuja ei enää ole, jonkun pitäsi tuoda ne, mitä ilmeisimmin. Muuten kaikki em. toimet valuvat hukkaan. Tuho on näet jo tehty mutta tiedän, että lintuja jonkun verran vielä on. Kun ja jos ne löytävät uuden alueen, ne tulevat takaisin, ellei niitä pyydystetä eteläeuroopassa ruuaksi tai tapeta Lontoossa kun ne paskantavat loordin silinterilakkiin puistossa.
Pöntöt siis itsessään EI riitä, ellei niihin löydy asukkaita. Kottaraiset ja pääskyt on tehotuotannon ja pönttöjen puutteessa hävinneet niin pahoi, että palauttaminen on haastavaa. Se EI onnistu pelkällä tv-pönttökampanjalla vaan suunnitelmallisemmalla toteuttamisella
terv. Haans
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tässä ostellaan parhaillaan myrkkysäkkejä ja kunnostellaan ruiskuja tulevan kevään sumutuksia varten. Ei tässä nyt pönttöjä rakennella vaan tuhotaan mehiläisetkin. näin varmistetaan "puhdas" suomalainen ruoka.
Olen ollut jo pitkään sitä mieltä, että suurin syy kottaraisten määrän vähenemiseen on ollut kottaraispönttöjen häviäminen pihapiireistä. Kun vielä minun nuoruudessani 1960-luvulla linnunpöntöt olivat suuaukoltaan ja kooltaan pääasiassa kottaraispönttöjä, myöhemmät linnunpönttöjen rakennusohjeet ovat lähes yksinomaan lähteneet siitä, että jokainen haluaa pihapiiriinsä "söpömmän" kirjosiepon, talitiaisen tai sinitiaisen. Katsokaapa vaikka netin ohjeistuksia. Korkeintaan ohimennen todetaan, että voit rakentaa pöntön myös kottaraiselle, mutta se on korkeampi ja sen suuaukko on suurempi.
Tuo ohje vähintään 10 metrin ripustuskorkeudesta on huuhaata, mutta totta on, että pihalle kannattaa laittaa saman tien useamman kottaraispöntön.
Maaseudulla laidunnetaan lehmiä edelleen. Kannattaisi kaupunkilaisen poiketa joskus sivummalle valtateiltäkin, edes niille samoille lapsuuden mutkaisille sorateille, joiden varrella olleita lehmiä kaiholla muistelevat. Vielä todennäköisemmin lehmälaumoja näkee navetoiden läheisyydessä. Ei niitä enää juoksuteta kilometrin päähän laitumelle, eikä viedä paskomaan ja ammumaan duunareiden ja virkamiesten tiilitalojen naapuriksi.
Kottarainen on muuten alkanut hieman yleistyä uudelleen ja se viihtyy myös kaupungeissa, kunhan niitä pönttöjä rakennetaan. Kottarainenhan ei ole pelkkä "lihansyöjä", ja kaupungeista erilaisia marjoja löytyy helposti.
Pääskyset eivät ole missään välissä harvinaistuneetkaan, vaan on Suomen yleisimpiä lintuja edelleen. Nehän syövät käytännössä pelkästään ilmassa lentäviä hyönteisiä, joten maatalouden muutokset eivät edes periaatteessa ole vaikuttaneet ravinnon määrään. Kuvitelmasi pääskysten vähenemisestä johtuu siitä, ettet ole käynyt lähelläkään maataloja, joiden rakennuksissa haarapääskyset pesivät. Räystäspääsky puolestaan on aina ollut yleinen kaupungeissa, mihin sen tieteellinen nimikin Delichon urbicum viitannee.