Tätä ei tietenkään saisi hukata,vaikka se joitain ryhmiä kovasti houkuttaakin eli tehdä politiikkaa.
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201703192200088132_pk.shtml
http://www.iltalehti.fi/paakirjoitus/201703192200088132_pk.shtml
Lama voitettu !
Parissavuodessa
39300
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Eiköhän ne punikit pistä syksyllä kunnon lakoilla ruotuun tämmöiset nousukaudet. Punikit on saatava valtaan hinnalla millä hyvänsä. Siinä ei Suomen kansantalous paljon paina.
Nouskaa nyt vihervassarit jo valehtelemaan, että ei tämä ole totta ja ne väestörymät kärsivät, joidenka etuja te ette koskaan aja.
Kuten kirjoituksessa todettiin kasvu on vasta lievää. Suomen taloushan kasvaa EU-maiden joukossa melkeinpä kaikkein kehnoimmin. Joten kovin suuriin riemukiljahduksiin ei liene aihetta. Mutta hyvää on se, että kasvaa edes vähän.
Suurin kasvu on nyt lounaisessa Suomessa, mikä on ulkomaisten investointien nostamaa. Saamme siitä kiittää asiasta paljossa saksalaisia yritysjohtajia (laivat ja mersut). Jos vielä onnistuisimme kääntämään amerikkalaisen yritysjohtaja ja visionäärin Elon Muskin ajatukset Suomen hyväksi, kyseessä olisi todellinen onnenpotku, joka poikisi jo tuhansia työpaikkoja lisää. Lapin matkailuun pitää myös nyt lyödä löylyä lisää kiukaalle, kun kiuas on kuumana.
Koulutus olisi nyt jälleen kerran erittäin tärkeää, mutta valitettavasti nykyhallitus on ollut varsin koulutusvihamielinen ja asettanut kaiken maailman maatalous- ja yritystuet etusijalle tukemaan kannattamatonta yritystoimintaa.
Kamala nykyinen hallitus leikkaa koulutuksesta lähes yhtä paljon mitä edellinen suunnitteli.
Vähän+perspektiiviä+vientiin:
Vuonna+2014+Suomen+bruttokansantuote+jakaantui+toimialoittain+seuraavasti:
Noh . . . . . http://www.talouselama.fi/uutiset/tilastokeskus-laski-tasta-koostuu-suurin-osa-suomen-palveluviennista-6559733
Palveluiden ulkomaankauppa palveluerittäin
Viennin suurin yksittäinen erä, televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut*, laski vuoden 2016 jokaisena neljänneksenä edellisen vuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuoden viimeisellä neljänneksellä laskua oli yli neljä prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2016 kyseisen erän vienti laski 735 miljoonaa euroa, mikä merkitsee 10 prosentin laskua vuoteen 2015 verrattuna. Myös kuljetuksen ja tuotannollisten palveluiden viennit laskivat edellisvuoteen verrattuna. Palveluiden vienti kasvoi muun muassa rakentamisessa ja projektitoimituksissa, muualla luokittelemattomissa rojalteissa ja lisenssimaksuissa, yritysten ja liikkeenjohdon konsultointipalveluissa sekä muissa palveluissa.
Matkailun tuonti kasvoi vuoden jokaisena neljänneksenä vuodentakaisiin vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vuoden 2016 viimeisellä neljänneksellä se oli 196 miljoonaa suurempi kuin vuoden 2015 vastaavalla neljänneksellä. Palvelutuonnin kasvua hillitsi kuitenkin rakentamisen ja projektitoimitusten tuonnin laskeminen. Kyseisen palveluerän tuonti tippui vuoden jokaisena neljänneksenä edellisen vuoden vastaaviin ajankohtiin verrattuna päätyen 90 miljoonan euron laskuun vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Koulutetaan koulutetaan, yrityksethän voivat kouluttaa itselleen työvoimaa, nykyiseen ja tulevaan "nousukauteen", mitä se kuuluu valtiolle. Ei valtion tehtävä ole kouluttaa yrutyksille työntekijöitä ja koettaa arvailla mitä ja millaista koulutusta milloinkin tarvitaan.
Valtion tehtävä on tarjota ns. yleiskoulutus ja -sivistys, loppuvastuu tulee olla koulutettujen tarvitsijalla - eli yritysmaailmalla, myös kustannukset "osaajiensa" koulutuksesta.
Tarkoitatko että Suomeen pitäisi perustaa ainakin yksi monialainen yksityinen yliopisto?
Tavallaanhan tuohon suuntaan on oltu menossakin. Valtio edellyttää nykyisin, että sen itsensä omistamat yliopistot hankkivat osan rahoituksestaan yksityisiltä yrityksiltä. Mitä enemmän yksittäinen yliopisto kykenee yksityistä rahoitusta hankkimaan, sitä enemmän opetusministeriö tukee verorahoin kyseistä yliopistoa.
Epäilen kuitenkin, että sataprosenttisesti yliopistoja ei kuitenkaan kyetä yksityisin varoin ylläpitämään. Kyllä yksityisenä perustettu ja 1970-luvulle asti sellaisena toiminut Turun suomenkielinenkin yliopisto sai käytännössä suurimman osan toimintansa pyörittämisestä valtiolta.
Niinpä niin, siis meidän on kehitettävä oma systeemimme selvitä, niin että pysymme sivistysvaltioiden ja demokratian (kun sen ensin saavutamme) kartalla.
Ei voida toimia niin, että valtio, veronmaksajat maksavat ja yritykset pumppaavat tuoton ja voiton, ja vievät ne ulkomaille. Veronmaksajat saavat "nauttia" ainostaan kaikkien vittuilusta ja valituksesta, ja heitä kohdellaan kuin välttämätöntä pahaa, syyllistäen kaikesta. Kuitenkaan veronmaksajat eivät ole tätä hölmöyttä luoneet, vaan politikothan kehittävät toinen toistaan hullumpia ajatuksia, tullakseen valituksi. Kun heiltä ei kukaan edes kysy, mistä rahat ja rahoitukset, on lopputlos tämä. Vaikka porukka vaihtui, ainoastaan rahanjako ja saajat vaihtuivat, nyt velkarahat jaetaan yrityksille ja rikkaille, ja leikataan vähävaraisimmilta.
Eihän tämä siis voi toimia, mehän menemme kokoajan kehityksessä takapakkia.
Yksityisiä yliopistoja ei ole monessakaan maassa koko maapallolla. Yhdysvallat ei ole myöskään mikään toimiva malliesimerkki sivistysvaltiosta.
Yhdysvallat eivät todellakaan ole malliesimerkki sisvistysvaltiosta, siksi meidän pitäisi oppia seiltä, mitä ei tehdä ja miten.
Miksi sitten vaadit, että valtion tehtävänä on tarjota vain yleiskoulutus ja -sivistys lopun koulutusvastuun ollessa yrityksillä?
Kuvaa nykyisen menon lopputulosta, tai muunnosta siitä, kun veronmaksajat eivät jossain kohtaa enää suostu yritysten voittoja maksamaan omasta pussistaan, siis kehitystä johon emme voi edes mennä, jos haluamme pysyä edes jonkinlaisena demokraattisena sivistysvaltiona.
Fiktiivistä toistaiseksi, mutta jos nykyhallistuksen linja jatkuu - ei välttämättä kauan.
Mitä koulutuspolitiikkaan tulee niin karsisin surutta maakuntien yliopistojen resursseja. Resurssit tulisi oikeastaan keskittää Helsingin, Tampereen ja Oulun Yliopistoihin. Suurin karsimisen vara olisi AMK-tutkinnoissa.
Lisäksi palauttaisin perinteiset käytännönläheiset opistoasteen insinööri ja teknikkokoulutukset.
Ulkomaalaisille opiskelijoille ottaisin käyttöön lukukausimaksut.
Sipilän hallitushan jo sääti ulkomaalaisille opiskelijoille lukukausimaksut.
http://www.hs.fi/politiikka/art-2000002861166.html
Sitten on mennyt ohi. Kiitos täsmennyksestä.
Ei ihme, jos on mennyt ohi, sillä media ei ole tehnyt kauhujuttuja noista maksuista, eikä oppositiokaan ole niistä pahemmin räksyttänyt, vaikka pelkän ajatuksenkin muutamat poliitikot vielä viime eduskuntakaudella tyrmäsivät.
Nyt kaikki jakovara pitää keskittää tuottavaan maatalouteen, se tulevaisuuden menestysala.
Hurraa! Nyt kaikilla menee hyvin vai onko tämä jotain kepuleitten vittuilua?
Keskittyminen palveluviennin innovaatioihin takaa menestyksemme tulevaisuudessa kansainvälisessä kilpailussa.
Maataloustuotteiden ja jalosteiden viennin kehittyminen on suotavaa mutta kokonaisuuden kannalta kokoluokkana se on tärkeämpi alan toimijoille kuin kansantaloudelle.
Koulutuksesta... kaikki nykyisin menestyvät valtiot satsaavat korkea-asteen koulutukseen. Tässäkin resurssien keskittäminen palvelisi koko maan etua.
Ne jotka palveluja myyvät, kouluttakoot palvelujen tekijät. Se ei ole valtion tehtävä.
Mitkä valtiot satsaavat korkea-asteen koulutukseen?
Suurimmat osaajat, eivät tule kouluista, innovaatiot eivät tule kouluista ja koulutetuilta, vaan ne yleensä löytyvät ruohonjuuritasolta.
tarkoitatko ettei korkeakoulutusta tulisi kustantaa laisin?
ettemme tarvitse esim tietotekniikan korkeakoulutusta tai lääkäreitä?
eli jos yritys vie terveyspalveluita niin sen tulee kouluttaa itse työntekijä lääkärinsä?
näinkö?
Näillä näkymin korkeakouluista voisi valtion rahoitusta leikata edelleenkin runsaasti. Kun kerran amerikkalaiseen malliin ollaan menossa.
Mikäli esim. SoTessa yksityistetään, yhtiöitetään - siis yksityistetään sairaanhoito- ja terveyspalvelut, ei ole syytä enää kouluttaa henkilökuntaakaan valtiollisen järjestelmän kanssa, jossa veronmakajat maksavat kustannukset.
Silloin yritykset saavat kouluttaa työntekijänsä kustannuksellaan.
Kyse kyllä oli lähinnä tuohon palveluvienti kommentiin, lääkäri- ja terveyspalveluita ei oleellisesti suomesta viedä.
Suomessa on omituisesti menty, tässä porvarihallitusten aikana sellaiseen, jossa kaikilta yrittäjäjärjestöiltä, yrityksiltä (suurilta) ja niiden johtajilta, lauseet julkisuudessa alkavat . . . .kyllä valtion on tuettava . . . . . joka perkeleen propellia jota nuo kertovat kehittävänsä, valtion pitäisi tukea, valtion pitäisi kouluttaa osaajia, ja veroja pitäisi tietystikin yrityksiltä ja heidän omistajiltaan ja johtajiltaan laskea.
Kyse on siis kokonaisuudesta, eikä voida siis mennä sillä "rusinat pullasta" systeemillä, jossa valtiot, siis kansalaiset ovat olemassa vain yrityksen voimavarana ja maksajana.
Korkeakoulutuksessa kannattaisi keskittyä resurssien keskittämiseen esim. karsimalla lähinnä aluepoliitttisin perustein rakennettuja toimipisteitä.
Jatkuva korkeakoulutuksen tasoon panostaminen mahdollistaa pärjäämisemme alati kiristyvässä kilpailussa jossa tiedolla on koko ajan suurempi merkitys.
Eli yksityisten terveyspalveluita tarjoavien toimijoiden tulisi kouluttaa oma henkilökuntansa? Niinkö?
Terveyspalveluiden vienti on marginaalista joskin kasvussa.
Terveydenhuollon osaamisemme on kärkikastia ja lisäksi terveyspalveluiden kehittäminen ja uudelleen muokkaaminen on globaali megatrendi.
Tuolla esimerkillä yritin lähinnä peilata ajatuksiasikoulutuksesta.
Onneksi lukeudut tässä harvalukuisten "havukka-ahon ajattelijoiden synkkään ja katkeraan" joukkoon. sillä kouluttamattomuudella saavuttaisimme Afrikan maiden tason nopeammin kuin uskotkaan.
"rusinat pullasta".. olen osin samaa mieltä.
Olisimmeko kypsymässä kypsä näkemykselle yritysten nykyistä laajemmasta yhteiskuntavastuusta?
Ainakin nuoren sukupolven ohjelmisto-alan kansainvälisten menestyjien kommentit antaisivat ymmärtää että jotain tämän suuntaista kuplisi pinnan alla.
Kommenttini kuuluvat lähinnöä tähän sairaan nykymeiningin mallin mukaiseen kustannusrakenteen muutokseen. Peilaavat siis maksajien muutoksella lähinnä sitä, jota Suomen yritysmaailma huutaa, eli heille voitot verottomana, ja vastuut ja kulut veronmaksajille. Sellainen järjestelmä ei toimi pitkään.
Koulutuksen lopettamisesta ei suinkaan ollut kyse, vaan maksajan muutoksesta, eli joka käyttää tuotosta, maksaa sen saavuttamiseen tarvittavista kuluista.
Se mitä yrität peilailla ajatksenkulustani, tuntuu menevän metsään, kyse on siis siitä, millaiseksi pitää rakentua tämä nykymaailmassa ajettava järjestelmä, jossa kaikesta tuntuu olevan vastuussa valtio, siis veronmaksajat, ja yritykset, miljonäärit huutavat vain lisää helpotuksia elämäänsä ja toimiinsa. Esimerkkinä siis siitä, kun mikään ei tunnu riittävän.
Kuitenkin tuo porukka huutaa kammoksuvansa sosialismia, kuitenkin juuri he nauttivat sosialismin tuloksista, vaikka nimittävät sitä jostain syystä markkinataloudeksi.
Tuo kuvailemani on siis sellaista, johon emme voi liukua tämän enempää, pysyäksemme edes jonkinlaisessa kuosissa länsidemokraattisessa sivistysvaltio kehityksessä.
Sinusta siis kaikki opiskelijoiden hyötyjien maksettavaksi.
Mikä siinä oli noin vaikeatajuista?
Iltalehden pääkirjoituksessa todetaan lyhyesti sama, mistä minä olen täällä vuosikaudet paasannut:
"Jäädäänkö suremaan vanhojen työpaikkojen katoamista, vai kehitetäänkö joustavaa, jatkuvaa koulutusta, jonka avulla Suomeen syntyy korkeatasoista osaamista."
Toisin sanoen nykyiselle koulutusjärjestelmälle on tehtävä täysremontti. On luovuttava ajatuksesta, että nuoret koulutetaan loppuiäkseen yhteen ainoaan ammattiin, osittain jopa keinotekoisesti pidennettyine koulutusputkineen. On lähdettävä ajatuksesta, että koulutus kestää koko työiän ajan niin, että osaamista päivitetään määräajoin ja että kouluttautuminen uudelle alalle alkaa jo siinä vaiheessa, kun aikoinaan opittu ammatti on kuolemassa ja ollaan vielä työelämässä. Ei vasta sitten, kun potkut on saatu ja istuttu työttömyyskortistossa riittävän pitkän ajan.
"Jäädäänkö suremaan vanhojen työpaikkojen katoamista, vai kehitetäänkö joustavaa, jatkuvaa koulutusta, jonka avulla Suomeen syntyy korkeatasoista osaamista."
Miten tuo palvelisi niitä päteviä iäkkäitä, joilta työpaikat ovat jo kadonneet eli hommat ovat loppuneet joko hk-vähennysten, ulkoistamisen tai vaikkapa konkurssin takia, ja siten he ovat jääneet työttömiksi?
Jo valmiiksi koulutetun ja pitkän työuran mukana tullut osaaminen sekä siinä ohessa jatkunut koulutuskaan ei takaa työpaikan saantia. Sen ovat jo niin monet iäkkäämmät (45 - 60 v.) todenneet ja kertoneet, että pitäisi jokaisen koulutuksesta vouhottavan se uskoa. Joillain on pätevyyttä vaikka mihin ja useita tutkintoja suoritettuna, mutta he ovat työnantajille pelkkää ilmaa. Iällä on väliä.
Korkeatasoisia osaajia on Suomessa paljon niin työllisinä kuin työttöminä, ja jälkimmäiset pitäisi saada töihin. Mutta miten, se onkin vaikeampi juttu.
Hienoa, mihin kouluttaisit nyt osaajia, ja miten ?
Eihän se enää iäkkäitä, työpaikkansa jo menettäneitä palvelekaan. Mutta eihän se ole syy olla korjaamatta tilannetta nuorempien sukupolvien osalta.
Koulutusajattelu meni pieleen 1980-luvulla, jolloin meillä apinoitiin jostain ulkomailta pitkät opintoputket Meillä ikään kuin hävettiin sitä, että peruskoulun käyneellä nuorella voi olla ammatti jo 17-vuotiaana. Yksivuotisista ammattiopintolinjoista luovuttiin kokonaan ja ihanteeksi tuli kolmivuotinen tutkinto. Sisältöä pidennettyihin opintoihin ei kuitenkaan keksitty, joten koulupäiviä lyhennettiin ja myöhemmin siirryttiin ns. etäopintoihin, joissa nuori saa käytännössä laiskotella kotona. Työssä oppimisen merkitystä ei tunnustettu.
Kenestäkään ei kuitenkaan saada osaajaa pitkälläkään koulutuksella ilman tuntumaa työelämää. Siksi pohjaksi riittää lyhyt teoreettinen perehdytys ammatin perusteisiin. Myöhemmin lisäkoulutusta kurssituksin ja työpaikalla. Näin osaaminen pysyy ajan tasalla. Jos ammatti on kuolemassa, siihen on reagoitava heti ja annettava työntekijälle oikeus kouluttautua uuteen ammattiin työnsä ohessa.
Sitä en tiedä mihin, mutta enemmän koulutusta työn ohessa sekä nykyisen ammatin tietojen päivityksiin että ammatinvaihdokseen valmistautuen.
Niin, eivät tiedä muutkaan ja rahaa palaa. Ongelma meillä on se, että meillä ei ole työtä ! Ei sellaista mihin koulutettaisiin tai valmisteltaisiin, kun ei tiedä mikä on taas seuraava "buumi".
Ongelma on tämä nykymaailman sairas voitontavoittelu.
Nykyään osaaminen on pikottu niin suppealle alueelle, ja lisäksi yritykset ovat ulkoistaneet sen.
Monella suurella yrityksellä ei olisi tämäpäivänä edes mahdollisuutta käynnistää tuotteiden valmistusta alle viiden vuoden. Tietystikin ostamalla alihankkijansa, mutta sehän ei ole nyky-yritysten tapa toimia, omavaraisuus. Se ei tuota riittäviä voittoja pörssin mielestä.
. . . jatkoa, kun jäi edellisteä pois.
Osaksi juuri tuohon perustuu se yritysten maksama koulutus työntekijöilleen. Ei yhteiskunta voi kouluttaa osaajia jokasuuntaan ja katsoa mitä tuli, työllistyvätkö. Niin ja kun niitä työpaikkojakaan ei ole.
Siksikin, ettemme kykene ennustamaan lähitulevaisuuden osaajatarvetta ja koska osaaminen on pirstoutunutta, yhteiskunnan on turha tuhlata varoja pitkiin ja kapeasektorisiin pohjakoulutuksiin. On parempi, että vain "mennään töihin" ja siellä työpaikalla katsotaan, minkälaista koulutusta tarvitaan käytännön oppimisen ohessa.
Asennemuutosta tarvitsevat niin opetusministeriö, työnantajat kuin työntekijätkin.
Tässä olen kanssasi samaa mieltä. On hyvä, että vastusta trumpismia ja persuilua, joka suree menetettyjä työpaikkoja ja yrittää palauttaa sellaista, minkä palauttaminen on sula mahdottomuus.