12-vuotinen hiljainen kansanäänestys sen kertoo:

Opetelkaa te hurrit ensin Suomea, ja puhukaa sitten.

"Matematiikan ja reaalin kirjoittajat lisääntyvät!
Yleisivistys lisääntyy! "

Näin juuri.

Kielet eivät ihmistä sivistä.
Ne ainoastaan mahdollistavan muun kielisen informaation ymmärtämisen ja kommunikoinnin.

Sen sijaan lukuaineet, kuten historia, yhteiskuntatieto ovat lunnontieteiden ja matemaattisten aihepiirien ohella ne teemat, jotka tosiasiassa sivistävät.

Näiltä aloilta tulee insinöörejä, tiedemihiä ja yhteiskuntakriitikoita.

Kieliä opiskelemalla voi kouluttautua lähinnä kielten opettajaksi tai ystäväksemme A"sori siitä"Stubbiksi, jonka älyllisien kykyjen rajat ovat kaikille selvät.

"Että kummasti vaan nyt sitten kaikkien helpotustenkin myötä kielten luku vain vähenee, ja "kieliaktiivi" ei osaa selittää asiaa millään muulla kuin pakkoruotsilla...."

Kieliaktiivi selittää sekä Einsteinin suhteellisuusteorian, että ihmiskunnan lisääntymisen kouluruotsilla. Sitten se ihmettelee matalaa lisääntymistä, tuhkaa sylkevä lerppa handussaan. Sekin on kouluruotsin syy, tietää fenno.

90-luvulla ei opeteltu englantia sellaisella tarmolla kuin nyt. Englantia opiskelevat käytännössä kaikki oppilaat, ja oppivat. Koskaan ennen ei koululaisilla ole ollut näin hyvää englannin kielen taitoa.
Koska ennen ei opiskeltu englantia niin paljoa, niin riitti muiden kielien opiskelijoita pakkoruotsista huolimatta. Nyt muita kieliä lukee vain se 20 prosenttia, joilla on tarmoa ja taipumuksia lukea kolmea vierasta kieltä.
Nyt kun englantia lukee kaikki, niin pakkoruotsi on este muiden kielten lukemiselle 80 prosentille opiskelijoista. Nyt jo teidän laiskoiksi nimittämät Sisä-Suomen opiskelijat pitävät turhana lukea ruotsia, koska eivät miellä hyötyvänsä siitä mitään.
Näitä opiskelijoita on myös rannikolla, koska hekin ovat huomanneet ettei ruotsin kielen taidosta ole tosipaikassa suomenkieliselle hyötyä. Edes Ruotsiin ei pääse opiskelemaan nykyään.
En aliarvioi ruotsin kielen merkitystä suomalaisille, mutta tärkeitä ovat muutkin kielet. Jo nyt on saksa panostaa suomalaiseen osaamiseen autoalalla. Ei ole sattuma että suomeen tulee koottavaksi mersun luksusmalleja. Suomalaiset ovat näyttäneet osaamisensa A- B-mallien kokoamisella.
Kuinka paljon tänne saataisiinkaan investointeja kouluttamalla nuoriso muihinkin kieliin kuin englantiin ja ruotsiin.
Tosin myös suomalaisten yritysten olisi nähtävä kielten osaaminen sellaisena voimavarana kuin se on. Nyt ei monien kielten osaajaa arvosteta tarpeeksi, koska tuijotetaan vain ruotsinkauppaa.

Pakkoruotsin.kumous kirjoitti:

90-luvulla ei opeteltu englantia sellaisella tarmolla kuin nyt. Englantia opiskelevat käytännössä kaikki oppilaat, ja oppivat. Koskaan ennen ei koululaisilla ole ollut näin hyvää englannin kielen taitoa.
Koska ennen ei opiskeltu englantia niin paljoa, niin riitti muiden kielien opiskelijoita pakkoruotsista huolimatta. Nyt muita kieliä lukee vain se 20 prosenttia, joilla on tarmoa ja taipumuksia lukea kolmea vierasta kieltä.
Nyt kun englantia lukee kaikki, niin pakkoruotsi on este muiden kielten lukemiselle 80 prosentille opiskelijoista. Nyt jo teidän laiskoiksi nimittämät Sisä-Suomen opiskelijat pitävät turhana lukea ruotsia, koska eivät miellä hyötyvänsä siitä mitään.
Näitä opiskelijoita on myös rannikolla, koska hekin ovat huomanneet ettei ruotsin kielen taidosta ole tosipaikassa suomenkieliselle hyötyä. Edes Ruotsiin ei pääse opiskelemaan nykyään.
En aliarvioi ruotsin kielen merkitystä suomalaisille, mutta tärkeitä ovat muutkin kielet. Jo nyt on saksa panostaa suomalaiseen osaamiseen autoalalla. Ei ole sattuma että suomeen tulee koottavaksi mersun luksusmalleja. Suomalaiset ovat näyttäneet osaamisensa A- B-mallien kokoamisella.
Kuinka paljon tänne saataisiinkaan investointeja kouluttamalla nuoriso muihinkin kieliin kuin englantiin ja ruotsiin.
Tosin myös suomalaisten yritysten olisi nähtävä kielten osaaminen sellaisena voimavarana kuin se on. Nyt ei monien kielten osaajaa arvosteta tarpeeksi, koska tuijotetaan vain ruotsinkauppaa.

Ei pidä paikkaansa. 90-luvulla on päinvastoin opiskeltu englantia vielä enemmän kuin nyt, koska A1-kielen valintaa oli hyvin vähän. Eli englanti oli useimmille käytännön pakkokieli.

Se taas, että englantia osataan paremmin - todellisuudessa ei osata, vaan jotkut osaavat hyvin, toiset eivät huonosti - johtuu Internetin tulosta ja maailman muuttumisesta yhä enemmän ja enemmän englanninkieliseksi. Jo pikkulapset oppivat englannin netistä ennen kouluun tuloaan.

woriipoiwp kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. 90-luvulla on päinvastoin opiskeltu englantia vielä enemmän kuin nyt, koska A1-kielen valintaa oli hyvin vähän. Eli englanti oli useimmille käytännön pakkokieli.

Se taas, että englantia osataan paremmin - todellisuudessa ei osata, vaan jotkut osaavat hyvin, toiset eivät huonosti - johtuu Internetin tulosta ja maailman muuttumisesta yhä enemmän ja enemmän englanninkieliseksi. Jo pikkulapset oppivat englannin netistä ennen kouluun tuloaan.

Piti kirjoittaa: "toiset (eivät) huonosti"

Pakkoruotsin.kumous kirjoitti:

90-luvulla ei opeteltu englantia sellaisella tarmolla kuin nyt. Englantia opiskelevat käytännössä kaikki oppilaat, ja oppivat. Koskaan ennen ei koululaisilla ole ollut näin hyvää englannin kielen taitoa.
Koska ennen ei opiskeltu englantia niin paljoa, niin riitti muiden kielien opiskelijoita pakkoruotsista huolimatta. Nyt muita kieliä lukee vain se 20 prosenttia, joilla on tarmoa ja taipumuksia lukea kolmea vierasta kieltä.
Nyt kun englantia lukee kaikki, niin pakkoruotsi on este muiden kielten lukemiselle 80 prosentille opiskelijoista. Nyt jo teidän laiskoiksi nimittämät Sisä-Suomen opiskelijat pitävät turhana lukea ruotsia, koska eivät miellä hyötyvänsä siitä mitään.
Näitä opiskelijoita on myös rannikolla, koska hekin ovat huomanneet ettei ruotsin kielen taidosta ole tosipaikassa suomenkieliselle hyötyä. Edes Ruotsiin ei pääse opiskelemaan nykyään.
En aliarvioi ruotsin kielen merkitystä suomalaisille, mutta tärkeitä ovat muutkin kielet. Jo nyt on saksa panostaa suomalaiseen osaamiseen autoalalla. Ei ole sattuma että suomeen tulee koottavaksi mersun luksusmalleja. Suomalaiset ovat näyttäneet osaamisensa A- B-mallien kokoamisella.
Kuinka paljon tänne saataisiinkaan investointeja kouluttamalla nuoriso muihinkin kieliin kuin englantiin ja ruotsiin.
Tosin myös suomalaisten yritysten olisi nähtävä kielten osaaminen sellaisena voimavarana kuin se on. Nyt ei monien kielten osaajaa arvosteta tarpeeksi, koska tuijotetaan vain ruotsinkauppaa.

"Koska ennen ei opiskeltu englantia niin paljoa, niin riitti muiden kielien opiskelijoita pakkoruotsista huolimatta."

Ennen kuin tulee palstalle, kannattaisi ottaa asioista ensin selvää.

woriipoiwp kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa. 90-luvulla on päinvastoin opiskeltu englantia vielä enemmän kuin nyt, koska A1-kielen valintaa oli hyvin vähän. Eli englanti oli useimmille käytännön pakkokieli.

Se taas, että englantia osataan paremmin - todellisuudessa ei osata, vaan jotkut osaavat hyvin, toiset eivät huonosti - johtuu Internetin tulosta ja maailman muuttumisesta yhä enemmän ja enemmän englanninkieliseksi. Jo pikkulapset oppivat englannin netistä ennen kouluun tuloaan.

Vuoden 2012 tilastossa käytännössä kaikki oppilaat opettelivat englantia ja pojat olivat jopa parempia kuin tytöt englannin taidossa. Se todella pohjautuu tietokonepeleihin ja internettiin.
Vielä 90-luvulla ei tätä kehitystä ollut niin suuressa määrin havaittavissa, vaikka ensimmäiset ns. nörtit olivatkin tämän kehityksen kärjessä. Windows 95 tuli vuonna 1995. Siinä oli ensimmäinen kunnollinen nettiyhteys, jonka jälkeen alkoi yleinen kiinnostus tietokoneita kohtaan. Silloin alkoi myös englanninkielisten pelien jakaminen suuremmassa mittakaavassa.
Suuri läpimurto nettiin tapahtui vasta 2000 luvun alussa, kun tuli laajakaista koteihin. Sitä ennen surffattiin joko puhelintaajuudella tai onnekkaat ISDN:n avulla.
Ja tämän myötä myös koululaiset huomasivat kuinka turha ruotsin kieli heille on. Sitä kuitenkin tuputetaan aina vain, vaikka ihmisten silmät ovat avautuneet kielen hyödyttömyyteen. Vain svekojen pään sisällä kielelle löydetään jotain hyötyä.

Pakkoruotsin.kumous kirjoitti:

Vuoden 2012 tilastossa käytännössä kaikki oppilaat opettelivat englantia ja pojat olivat jopa parempia kuin tytöt englannin taidossa. Se todella pohjautuu tietokonepeleihin ja internettiin.
Vielä 90-luvulla ei tätä kehitystä ollut niin suuressa määrin havaittavissa, vaikka ensimmäiset ns. nörtit olivatkin tämän kehityksen kärjessä. Windows 95 tuli vuonna 1995. Siinä oli ensimmäinen kunnollinen nettiyhteys, jonka jälkeen alkoi yleinen kiinnostus tietokoneita kohtaan. Silloin alkoi myös englanninkielisten pelien jakaminen suuremmassa mittakaavassa.
Suuri läpimurto nettiin tapahtui vasta 2000 luvun alussa, kun tuli laajakaista koteihin. Sitä ennen surffattiin joko puhelintaajuudella tai onnekkaat ISDN:n avulla.
Ja tämän myötä myös koululaiset huomasivat kuinka turha ruotsin kieli heille on. Sitä kuitenkin tuputetaan aina vain, vaikka ihmisten silmät ovat avautuneet kielen hyödyttömyyteen. Vain svekojen pään sisällä kielelle löydetään jotain hyötyä.

"Ja tämän myötä myös koululaiset huomasivat kuinka turha ruotsin kieli heille on."

Eli logiikkasi mukaan myös ranska, saksa ja venäjä ovat turhia kieliä, kun niitä ei netin käytössä tarvita. Ymmärrätkö kuinka järjetöntä on väittää tällaista? Jos menet ranskankielisille nettisivuille, siellä käytetty kieli on ranska. Sama koskee ruotsia.

populismi.kukkii kirjoitti:

"Ja tämän myötä myös koululaiset huomasivat kuinka turha ruotsin kieli heille on."

Eli logiikkasi mukaan myös ranska, saksa ja venäjä ovat turhia kieliä, kun niitä ei netin käytössä tarvita. Ymmärrätkö kuinka järjetöntä on väittää tällaista? Jos menet ranskankielisille nettisivuille, siellä käytetty kieli on ranska. Sama koskee ruotsia.

Svekologiikka vääristelee taas kirjoituksia kun ei ymmärrä suomea. pakkoruotsin.kumous kirjoitti että PAKKORUOTSISTA ei ole opiskelijoille sitä hyötyä, että sitä pitäisi lukea pakolla koko koulussa oloajan. Etenkin kun se vie toisen, hyödyllisemmän kielen paikan opiskelussa.

Netin ja kielten hyöty on verrannollinen kielen käyttäjämäärään. Ruotsin kieli on pieni kuten suomenkin. Ranskaa käytetään netissä paljon enemmän kuin Ruotsia, joten Ranskaa kannattaa opiskella ennen kuin ruotsia. Sama koskee muita Euroopan ja Maailman valtakieliä.

Suomessa KAIKKI lukevat englantia käytännössä, riippumatta siitä, onko heillä englanti 1. kielenä vai ei.

Englanti on kieli, joka opitaan nykyään jo päiväkoti-ikäisenä, joten kaikki joka tapauksessa oppivat englannin. Siksi on viisasta valita A1-kieleksi jokin muu, "vaativampi" kieli, jotta siihen satsaaminen olisi maksimaalista, ja ottaa englanti 2. tai 3. kieleksi.

Ongelmana ei ole englannin osaaminen, koska englannin osaaja meillä jo on riittävästi. Ongelmana on saada riittävästi muiden kielten osaajia tulevaisuudessa.

Muutkielet kirjoitti:

Suomessa KAIKKI lukevat englantia käytännössä, riippumatta siitä, onko heillä englanti 1. kielenä vai ei.

Englanti on kieli, joka opitaan nykyään jo päiväkoti-ikäisenä, joten kaikki joka tapauksessa oppivat englannin. Siksi on viisasta valita A1-kieleksi jokin muu, "vaativampi" kieli, jotta siihen satsaaminen olisi maksimaalista, ja ottaa englanti 2. tai 3. kieleksi.

Ongelmana ei ole englannin osaaminen, koska englannin osaaja meillä jo on riittävästi. Ongelmana on saada riittävästi muiden kielten osaajia tulevaisuudessa.

"Ongelmana+on+saada+riittävästi+muiden+kielten+osaajia+tulevaisuudessa."Ongelma+ratkeaa,+kunhan+ensin+tulppakieli+pakkoruotsi+poistuu.+Saavutamme+vihdoinkin+Ruotsin+tason+kielten+opiskelussa.+Siellä+peruskoulujen+pakkoenglannin+lisäksi+muiden+kielten+opiskelijaosuudet+ovat+huomattavasti+Suomen+vastaavia+suuremmat:+espanjaa+39+%,+saksaa+21+%+ja+ranskaa+15+%.

UPDATE_11455633 kirjoitti:

"Ongelmana+on+saada+riittävästi+muiden+kielten+osaajia+tulevaisuudessa."Ongelma+ratkeaa,+kunhan+ensin+tulppakieli+pakkoruotsi+poistuu.+Saavutamme+vihdoinkin+Ruotsin+tason+kielten+opiskelussa.+Siellä+peruskoulujen+pakkoenglannin+lisäksi+muiden+kielten+opiskelijaosuudet+ovat+huomattavasti+Suomen+vastaavia+suuremmat:+espanjaa+39+%,+saksaa+21+%+ja+ranskaa+15+%.

Mitähän prosentit ovat Ahvenanmaalla? Siellä sentään on valinnanvapaus ainoana Suomessa.