Kokoomuksen kansanedustaja Kiurun ponsi, joka esittää kieliopetuksen kokeilua, on ainoa konkreettinen muutos kielipolitiikassamme. Opetusministeri Grahn-Laasonen hoitaa kielikokeilun käytäntöön saattamisen. Kokeilu alkaa syksyllä tietyissä. kouluissa.
– Jotta kokeilusta on hyötyä, täytyy sillä käynnistyessään olla valmiina selkeät mittarit, joilla mitataan kokeilun onnistumista. On esimerkiksi selvitettävä, monipuolistuuko nuorten kielten opiskelu, ja ovatko nuoret aiempaa motivoituneempia vieraiden kielten opiskeluun. Näin nöyränä toteaa Perussuomalaisten Sampo Terho / US.
Ihmeellistä, miten tällä saitillakin pakkoruotsifanaatikot jo tietävät tarkkaa, että nuoriso alkaa opiskella hirveän aktiivisesti kieliä, kun ruotsin pakollisuus loppuu.
– Jotta kokeilusta on hyötyä, täytyy sillä käynnistyessään olla valmiina selkeät mittarit, joilla mitataan kokeilun onnistumista. On esimerkiksi selvitettävä, monipuolistuuko nuorten kielten opiskelu, ja ovatko nuoret aiempaa motivoituneempia vieraiden kielten opiskeluun. Näin nöyränä toteaa Perussuomalaisten Sampo Terho / US.
Ihmeellistä, miten tällä saitillakin pakkoruotsifanaatikot jo tietävät tarkkaa, että nuoriso alkaa opiskella hirveän aktiivisesti kieliä, kun ruotsin pakollisuus loppuu.
Vastaukset 21
Vanhimmat
"On esimerkiksi selvitettävä, monipuolistuuko nuorten kielten opiskelu, ja ovatko nuoret aiempaa motivoituneempia vieraiden kielten opiskeluun. "
Tämä on juuri se näkökohta, joka ohitetaan tällä palstalla aivan liian usein; vaaditaan pakkoruotsia pois, muttei tarjota mitään tilalle. Kuvitellaan siis, että nuoriso automaattisesti alkaa lukea runsaasti muita kieliä ruotsin poiston jälkeen.
Tässä on hyvä muistuttaa pakkoruotsin poistosta meuhkaavia, että 90-luvulla meillä oli riittävästi lyhyiden kielten lukijoita, pakkoruotsista huolimatta. Eli lääke uuteen kielten opiskelun nousuun täytyy löytyä muualta(kin) kuin pakkoruotsin poistosta.
"Eli lääke uuteen kielten opiskelun nousuun täytyy löytyä muualta(kin) kuin pakkoruotsin poistosta."
Eli palaamalla 90-luvulle?
Palaamalla siihen koulukuriin ja tavoitteellisuuteen, joka vallitsi 90-luvulla, kyllä.
Huomionarvoista on myös se, että v. -92 ylioppilaaksi kirjoittanut ikäpolvi oli viimeinen, joka hallitsi myös hyvin oman äidinkielensä, suomen, tässä tapauksessa. Suomen tunteja alettiin karsia tämän jälkeen, ja tulos näkyi välittömästi yo:n äidinkielen kokeen tulosten laskuna.
Maailma on muuttunut aika paljon 90-luvusta. Kymmensormi järjestelmää tuskin enää opetetaan missään koska se on täysin hyödytöntä. Nykyään mukaan on yhdeksi "kieleksi" otettu esimerkiksi ohjelmointi, ohjelmointi on vaativuudeltaan vähintään sama kuin opiskelisi yhden uuden kielen ja jos sitä haluaa oikeasti soveltaa niin matematiikkakin täytyy olla hyvällä tasolla. 90-luvun Koulukuriin tuskin on enää mahdollista palata.
"90-luvun laman lapsista tehty poikkeuksellisen laaja tutkimus piirtää karun kuvan huono-osaisuuden periytymisestä. Rekistereihin perustuvasta tutkimuksesta käy ilmi, että joka neljännellä vuonna 1987 syntyneellä on tilillään rikoksia tai rikkomuksia, joka viidennellä on ollut mielenterveysongelmia ja että joka kuudes on vailla peruskoulun jälkeistä tutkintoa."
Näitä ongelmia ei ihan pelkällä kurilla ja tavotteilla korjata.
Peruskoulun koulukuri - tai pikemminkin sen puuttuminen - on ongelma, joka on jatkuvasti tapetilla. Asiantuntijat esittävät ratkaisuksi 80-luvun tasokursseja vaikeiksi koettuihin aineisiin (englanti, ruotsi ja matikka) ja uutena asiana peruskoulun päättökoetta.
Tuo mitä toteat lamasta ja sen vaikutuksista, pitää varmasti paikkaansa. Ja Suomi on valitettavasti myös jakautumassa kielten opetuksen suhteen kahtia: eteläinen Suomi ja sen isot kaupungit/koulut, jossa voi valita A1-kielestä lähtien monipuolisesta kielivalikoimasta / muu Suomi, jossa valinnan mahdollisuudet ovat rajalliset.
"Peruskoulun koulukuri - tai pikemminkin sen puuttuminen - on ongelma, joka on jatkuvasti tapetilla. Asiantuntijat esittävät ratkaisuksi 80-luvun tasokursseja vaikeiksi koettuihin aineisiin (englanti, ruotsi ja matikka) ja uutena asiana peruskoulun päättökoetta."
Tasokurssit varmaan hieno ajatus mutta ongelmat ovat nykyään enemmänkin se että oppillaat ovat valmiina käymään niin opettajien kuin rehtorienkin kimppuun ihan fyysisesti. Siinä on hennolla naisopettajalla tekemistä kurssin tasosta riippumatta. Näillä oppilailla ei myöskään perukoulun päättökoe ole ensimäinen asia mielessä.
"Näillä oppilailla ei myöskään perukoulun päättökoe ole ensimäinen asia mielessä."
Olet siis sitä mieltä, että kun näitä oppilaita kiinnostaa enemmän opettajien pahoinpitely kuin päättökokeen suorittaminen, niin sitten ei päättökoetta kannata laittaa - annetaan kaikki periksi oppilaiden oikuille, niinkö?
Toinen kysymys: Meillä on nyt se tilanne, että peruskoulusta voi valmistua 5:n keskiarvolla osaamatta mitään. Tähän olisi ratkaisuna päättökoe. Mitä sinä pidät ratkaisuna, vai etkö halua ratkaista tätä ongelmaa, vaan lisätä koulupudokkuutta?
Koulupudokkuus ei suinkaan lopu sillä että peruskoulusta ei voi valmistua vitosen keskiarvolla vaan se lähinnä lisääntyy. Oppivelvollisuus loppuu 16 ikävuoteen ja tämän jälkeen ketään ei voi pakottaa suorittamaan peruskoulua loppuun.
Ongelmaan taas ei ratkaisua ole olemassa nykyisen lainsäädännön puitteissa.
On täysin selvää, että muiden vieraiden kielten opiskelu lisääntyy, jos ruotsin pakollisuus muuttuu vaihtoehtoisuudeksi. Vaihtoehtoisuus tarkoittaa nimittäin sitä, että on pakko valita opiskeltavaksi joko ruotsi tai sitten jokin muu kieli. Valitsematta ei voi jättää. Jos ruotsin opiskelu nykytasoltaan vähenee, mikä on hyvin todennäköistä, niin vaihtoehtoisuuden oloissa muiden vieraiden kielten opiskelussa tapahtuu vastaavansuuruinen nousu. Tämmöinen nousuhan tapahtui Ahvennamaallakin suomen muuttuessa siellä pakollisesta vaihtoehtoiseksi kieleksi. Tällaista nousua ei sitävastoin tapahtunut manner-Suomessa muutettaessa ruotsi yo-kirjoitusten vapaaehtoiseksi kieleksi, mutta ruotsihan säilyi edelleen pakollisena aineena eikä sen tuntimääriin ole tehty muutoksia tällä vuosituhannella.
Muiden vieraiden kielten opiskelu lisääntyy ja ruotsin kielen opiskelu vähenee vastaavasti. Kaitera sanoo, että tapahtuisi nousua kielten opiskelussa. Ei kai ole nousua, jos ruotsi korvataan jollain muulla kielellä. Sitävastoin on oikein sanoa, ettäruotsin yo.kirjoittamisen pakollisuuden poistaminen ei nostanut kielten opiskelua vaan pikemminkin tapahtui laskua. Siis ei tapahtunut nousua vaan laskua. Millä tavoin sitten todellista ja kaivattua nousua tapahtuisi jää opetusviranomaisten ja koululaitoksen ja koko kehittyvän yhteiskunnan ratkaistavaksi. Luulenpa, että poliittisen fanatismin häivyttyä ruotsin kielen ja kielisyyden ympäriltä, palautuvat asetelmat lähes entiselleen. Talouselämän aktivoituminen tuo uusia haasteita koulutukseen ja opiskeluun ja pakkoruotsifanatimia muistellaan yhtenä lamasuomalaisena synkkyyden ilmentymänä.
Kuka mitäkin hoitaa, mutta ruotsiksi onnistuu paremmin.
Ei tätäkään kukaan muu kuin ruotsalaiset ole esittäneet: Talojen kunnon tarkkailuun on laitettava erityinen henkilö. Hän raportoi huolto- ja korjaustarpeet ajoissa. Ajatuksen heitti Suomen ruotsalainen kansanpuolue.
"Ei+kai+ole+nousua,+jos+ruotsi+korvataan+jollain+muulla+kielellä"
"Mitä tällaisella kieliprofiililla Suomi sitten voi tehdä ? "
Tällä kieliprofiililla on pärjätty hyvin ennenkin, joten ongelma ei ratkea sillä että poistetaan ruotsi, ja yhtäkkiä kuvitellaan että meillä on kielten osaajia.
Ruotsi voidaan poistaa, mutta ruotsin tilalle tulevan kielen osalta täytyy tehdä kaikki varmistelu, jotta varmasti kielitaito lisääntyy. Muutenhan kielitaito ei lisänny, jos kiinnostus kieliin on yhtä olematon kuin se on tänä päivänä.
Kiinnostuksen puute kieliä kohtaan on tällä hetkellä suurin ongelmamme, ei suinkaan ruotsi, ja tämän onneksi myöntävät myös monet pakkoruotsia vastustavat.
Puhut Terhon nöyryydestä, mutta "unohdat" Grahn-Laaksosen ja muiden pakkoruosittajien täydellisen nöyryyden puutteen!?
Kysehän ei ole pelkästään motivaatiosta! Eniten vaikuttaa tietysti se, että pakkoruotsin poistuminen yleensä antaa TILAA muidenkin kielien oppimiseen.
Ps. Tarkoitat siis, että KokoomusRKP hoitaa Suomen kielipolitiikkaa? ;-)
RKP on hoitanut menestyksellä Suomen kielipolitiikkaa eikä mikään muu puolue ole lotkauttanut korvaansa. Ensimmäinen lotkauttajalla Persuilla on "suuret" kielipoliittiset linjaukset. Ei ruotsia, ei ruotsalaisuutta, vain englantia.
"suomalaisille riittää suomi ja englanti" - olen lukenut tämän fraasin tältä palstalta useammin kuin kerran
Kovin on vaatimattomat tavoitteet suomalaisille asetettu jos tämä on "ihanne".
Ennen oli normaalia osata useita kieliä, nyt jotkut tahot yrittävät taannuttaa Suomea tilanteessa, jossa nimenomaan monipuolinen kielitaito on edelleen valtti!
Älkää mamukriitikot opetelko pakkoruotsia. Matut opettelevat ja pääsevät esimiehiksi firmoihin kielitaitonsa ansiosta. Te pääsette sinne siivoustyönjohtajiksi, johdattelemaan moppia perimmäiseenkin nurkaan ja antamaan kyytiä wc-harjalle.
Juuri näinhän on Ruotsissakin käynnyt, Rinkeby on täynnä johtajia ja erillaisia esimiehiä.
Fenno on aina halunnut olla alamainen. Pikkuhiljaa Mamut ovat enemmän ja enemmän fennojen esimiehiä. Heillä on kielitaitoa ja joustavuutta ja koulusuoritukset parempia kuin fennoilla. Rannikkokunnissa mamut opettelevat samanaikaisesti suomea ja ruotsia ja tulokset ovat erinomaisia. He ovat todellakin tulevia johtajia.