Poliitikot ovat kuin koululaisia, jotka pelkäävät opettajaa niin paljon, että työnteko ja oppiminen estyvät.
Jos poliitikko vastaa opettajan kysymykseen väärin tai väärällä tavalla, joutuu ulos luokkahuoneesta.
Tämän vuoksi poliitikot eivät lähde tekemään työtä kansalaisten puolesta koska pelkäävät itsensä puolesta.
Työtä ei tehdä kansalaisten edustajina, vaan edustetaan kansalaisia mannekiineina eli paikalleen jähmettyneinä nukkeina, vaikka niiden paikka ei ole kansanedustuslaitoksessa vaan näyteikkunassa.
Paikalleenjähmettyminen estää eniten hyvien ja tarpeellisten aloitteiden syntymistä ja etenemistä laeiksi, joita kansalaiset eniten odottavat.
KansanEdustusLaitoksessa pitäisi säätää laki, jonka mukaan aloitteiden tekijöiden rankaisemisesta rankaistaisiin yhteiskunnassa.
Politiikka on vääristynyt sellaiseksi, että ollaan enemmän kiinnostuneita yhdestä ihmisestä kuin yhteisistä asioista.
Koska edustajien aloitteet voivat olla myös rasistisia tai muuten edustajille sopimattomia, niin aloitteita käsiteltäisiin pelkästään aloitteina aluksi (nimettöminä mahdollisesti).
Vasta kun aloite on hyväksytty tai hylätty, otettaisiin esiin ne tahot, jotka olivat aloitteen takana.
Eli ensin asia ja sen jälkeen tekijät.
Hyvät aloitteet saisivat paljon hyvää aikaan ihmisten elämässä, ja huonot aloitteet olisivat vain joidenkin edustajien huonompaa menneisyyttä.
Aloitteiden teko on kuin lottoamista : koskaan ei voisi tietää miten lopulta käy, mutta prosessi johtaa aina siihen, mitä aloitteiden esittämisellä halutaan saada aikaan, eli prosessin aikana käydään kaikki aloitteeseen liittyvät olennaiset ja epäolennaiset asiat läpi.
Kaikki asiaan liittyvä on käytävä läpi, eli on tehtävä paljon työtä, ja keskityttävä työn aikana itse työhön, jotta lopputulos on paras mahdollinen kaikille asianosaisille.
Tätä on kansan edustaminen parhaimmillaan.
Jos poliitikko vastaa opettajan kysymykseen väärin tai väärällä tavalla, joutuu ulos luokkahuoneesta.
Tämän vuoksi poliitikot eivät lähde tekemään työtä kansalaisten puolesta koska pelkäävät itsensä puolesta.
Työtä ei tehdä kansalaisten edustajina, vaan edustetaan kansalaisia mannekiineina eli paikalleen jähmettyneinä nukkeina, vaikka niiden paikka ei ole kansanedustuslaitoksessa vaan näyteikkunassa.
Paikalleenjähmettyminen estää eniten hyvien ja tarpeellisten aloitteiden syntymistä ja etenemistä laeiksi, joita kansalaiset eniten odottavat.
KansanEdustusLaitoksessa pitäisi säätää laki, jonka mukaan aloitteiden tekijöiden rankaisemisesta rankaistaisiin yhteiskunnassa.
Politiikka on vääristynyt sellaiseksi, että ollaan enemmän kiinnostuneita yhdestä ihmisestä kuin yhteisistä asioista.
Koska edustajien aloitteet voivat olla myös rasistisia tai muuten edustajille sopimattomia, niin aloitteita käsiteltäisiin pelkästään aloitteina aluksi (nimettöminä mahdollisesti).
Vasta kun aloite on hyväksytty tai hylätty, otettaisiin esiin ne tahot, jotka olivat aloitteen takana.
Eli ensin asia ja sen jälkeen tekijät.
Hyvät aloitteet saisivat paljon hyvää aikaan ihmisten elämässä, ja huonot aloitteet olisivat vain joidenkin edustajien huonompaa menneisyyttä.
Aloitteiden teko on kuin lottoamista : koskaan ei voisi tietää miten lopulta käy, mutta prosessi johtaa aina siihen, mitä aloitteiden esittämisellä halutaan saada aikaan, eli prosessin aikana käydään kaikki aloitteeseen liittyvät olennaiset ja epäolennaiset asiat läpi.
Kaikki asiaan liittyvä on käytävä läpi, eli on tehtävä paljon työtä, ja keskityttävä työn aikana itse työhön, jotta lopputulos on paras mahdollinen kaikille asianosaisille.
Tätä on kansan edustaminen parhaimmillaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.