Milloin koivu oli "valkoinen surma"?

leppähousu

Kertokaa vanhemmat metsien miehet tästä aikakaudesta juttuja. Kuulin aikoinaan yhdeltä entiseltä työnjohtajalta tarinan, miten muka kahden katepillarin väliin viritettiin paksu satametrinen vaijeri tiukalle, ja jolla sitten niitettiin paksu tukkipuukoivikko maahan märkänemään, ja mäntytaimikko tilalle. Voiko olla totta???

15

1259

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • JotainuuttaPunahilkasta

      Muuten uskottava tarina.. mutta lienee matkalla muuttunut. Jos satametrinen vaijeri, niin tarina on kulkenut jotenkin näin " jo lähes tukkimittoja osittain lähestyvä koivikko niitettiin maahan.

      2000 luvulla sitten edm verrattavat kusipäät alkoivat ennallistaa tukkipuun mittoja lähestyviä suomännikköjä kaatamalla maahan ja sahalla ympäri rungon kuoren katkaisemalla.

    • historiikki

      Kirjastosta joskus lainasin metsätalouden historiasta kertovan kirjan, en kylläkään muista sen nimeä. Siinä kirjassa oli kuva missä vedettiin kahden puskutraktorin väliin kytkettyä vaijeria. Koivut, haavat ja riukuuntuneet männyt näkyi kuvassa lakoavan, ei kuitenkaan tukkipuita.
      Samaisessa kirjassa oli myös maininta, että männyistä jätettiin metsiin mätänemään latvat joiden tyvi saattoivat olla jopa kahdeksan tuumaa. Eli siis männyistä tukitettiin käytännössä vain oksaton osuus. Oksaiselle latvalle ei ollut mukamas teollisuudessa käyttöä.

    • olisekoivuvihaa

      Tuollaista ketju ja katepillaritarinaa en ole kuullut, mutta isäni on monasti kertonut, kuinka metsänleimauksessa Mhy:n leimaaja löi leimakirveellään ohimennessään hyviin koivuihin leimoja, että kouvut piti poistaa, vaikka kyseisiä koivuja ei oltu lainkaan leimaamassa.

      • Osa-aikaeläkeläinen

        70-luvulla olin harvennushommissa maantien lähellä. Tuttu metsäpomo tuli juttusille, ja ihmetteli miksi olen jättänyt koivuja pystyyn. Polttopuita ajattelin niistä tehdä, sanoin. No siinä tapauksessa niitä voi jättääkin, vastasi tuo metsäammattilainen.


    • wertyyy

      No koivu on ollut entisaikaan lähinnä polttopuuta, siitä kun ei juurikaan ole tehty asuin ynnä muitakaan rakennuksia, eikä koivusta rakentamiseen olekaan verrattuna mäntyyn ja kuuseen. Huonekaluihin ja muuhun sellaiseen se on tietysti ollut ja on oiva puulaji. Kun käyttö on ollut vähäistä, ei pelkkiä koivikoita ole entisaikaan kasvatettu. Tarvekoivut kun löyteneet sekametsistä. Nykyäänhän koivulla on kova kysyntä monella eri sektorilla.

    • Päätalolta_apua

      Kalle Päätalo kertoo, miten Taivalkoskella 1930-luvulla toimittiin:

      "Työnjohtajat veivät väkensä pelkkää koivua puskevan maiseman reunaan. Kirveet rupesivat heilumaan, ja kaikki koivut, järkeään, hakattiin kumoon, eikä niihin enää sen perään koskettu. Maisemaan jäi kaadettujen puitten ronkkelikko, jonka halki eivät juuri muut päässeet kuin sammalissa vipeltävät hiiret ja siivekkäät.
      Selkostemme koivikot olivat osaksi känttyräisiä, mutta oli myös sutjakkarunkoisia reenjalas- ja jopa tukkikoivikoita. Metsähallitus oli kuitenkin päättänyt vapauttaa laajat selkosemme tästä vikapuusta, ja niin koivikoitten kaadot jatkuivat kesästä toiseen.
      Vaikka vanhat jeesustelivat tai noituivat Metsähallituksen koivukaunaa, oli siitä myös hyötyä, ainakin lyhytaikaista. Tarjosihan tämä "koivikot märkänemään ja männynsiemmenet tilalle" -kampanja työtä."

      - Nuoruuden savotat s. 132-133 (1975)


      Taivalkoskelta oli rautatielle Kajaanin suuntaan reilusti toistasataa kilometriä eikä pitkä Iijoen uitto merelle asti kannattanut kuin tukille ja hyvälle paperipuulle. Nollarajan takaa kuitupuun kuljetus oli yksinkertaisesti liian kallista, vaikka jätkä tekikin työnsä halvalla. Kontiomäen - Taivalkosken rataa alettiin rakentaa 1934, mutta talvisotaan mennessä työ ehti vain Hyrynsalmelle. Rata valmistui lopulta vasta 1961, jolloin autokuljetukset ja paranevat tiet alkoivat tehdä sitä tarpeettomaksi. Silloin ihmeteltiin, miksi etelästä tuodulla siemenellä kylvetty mänty kasvaa niin hitaasti...

      Pillarivalokuvan tai peräti elokuvan muistan nähneeni itsekin.

    • historiikki

      Vaijerikaato puskutraktoreilla menee varmaankin samaan ryhmään "suo-ojituksen räjähteillä" kanssa.
      Että on sitä kokeiltu, mutta tuloket heikkoja.

      • panostajanpoika

        Tuo räjähteillä ojanteko oli järkevää hommaa, kun ei kaivinkoneita saatu hankaliin paikkoihin. Ojadynamiitti toimi todella hyvin, repussa kulki "kaivinkone" ja valmista tuli kerrasta!
        Isäni kertoi, kuinka he aikoinaan 1940-luvulla tekivät suuria valtaojia kerralla ojadynamiitilla. Lapiolla vastaava työ oli toivotonta ja kaivinkoneita ei tuohon aikaan voinnut tuoda kyseisille työmaille. Muistan vielä lapsuudessani, kuinka ojitusdynamiittia käytettiin 1960-luvulla.
        Ohessa v. 1951 Maatalouskalenterin mainos ojitusdynamiitista http://aijaa.com/FuQGG1


    • tsuhnamuna

      Tuo oli uutta, että koivuviha on noin vanha juttu. Kyllä syy oli varmaan se, kun teollisuus ei vielä osannu tehdä koivusta muuta kuin suksia ja lankarullia.
      60-luvulla syyt vielä samoja ja se, että ruvettiin käyttämään öljyä lämmitykseen ja juniin, j.n.e.
      Sellaista muistan lukeneeni, että eräs pomo, joka katepillarilla ja vaijerilla hoidatti metsää, vietiin itse hoitoon; sekos jotenkin.

    • eiköolishelpompaa

      Jos sinne mettään on jo viety katepillari niin miksei sillä voi puskea puut nurin ilman vaijeria ?

      • joppaontörsäkulli

        Näytä mulle pillari josson satametrinen puskulevy, niin voit tarinoida lisää.


    • historiikki
      • panostajanpoika

        Nuo videot eivät ole Suomesta! Minuakin houkuteltiin 80-luvulla Brasiliaan viljelijäksi Mato Grossoon, siellä tuota menetelmää käytettiin uutta viljelysmaata raivattaessa. Suomessa en tiedä vastaavaa käytetyn. Täällä oli kyllä Pellonraivaus Oy:llä puskukoneita, mutta ei niillä tuolla lailla koivikoita kaadettu, peltoa raivattiin puskulevyllä. Ainakin tällä seudulla koivut hakattiin haloksi ja kuitupuuksi, kantoja sitten puskettiin Pellonraivaus Oy:n puskukoneilla karheelle tai kannokko kynnettiin suoraan todella isolla auralla. Ohessa kuvakin v. 1953 kotipihaltamme Pellonraivaus Oy:n puskukoneesta. http://aijaa.com/g7cgGW


      • historiikki
        panostajanpoika kirjoitti:

        Nuo videot eivät ole Suomesta! Minuakin houkuteltiin 80-luvulla Brasiliaan viljelijäksi Mato Grossoon, siellä tuota menetelmää käytettiin uutta viljelysmaata raivattaessa. Suomessa en tiedä vastaavaa käytetyn. Täällä oli kyllä Pellonraivaus Oy:llä puskukoneita, mutta ei niillä tuolla lailla koivikoita kaadettu, peltoa raivattiin puskulevyllä. Ainakin tällä seudulla koivut hakattiin haloksi ja kuitupuuksi, kantoja sitten puskettiin Pellonraivaus Oy:n puskukoneilla karheelle tai kannokko kynnettiin suoraan todella isolla auralla. Ohessa kuvakin v. 1953 kotipihaltamme Pellonraivaus Oy:n puskukoneesta. http://aijaa.com/g7cgGW

        Ei ole Suomesta ei, mutta kotimaisesta vastaavasta toiminnasta ei ole kuin joitain valokuvia. Laitoin vain esimerkkinä kinnostuneille miten tuollainen toimenpide tehdään.
        Niinkuin sanoit niin noissa videoissa raivataan peltoa, mutta Suomessa aikoinaan raivattiin sekametsä uuden talousmetsän tieltä. Sellainen lakoonvedetty risukko on varmaan mielenkiintoinen siemennettävä, kun joutuu pokkutoimaan kaadettujen puiden yli?

        Pellonraivaus Oy on meidänkin pellot aikoinaan raivanneet, ruokamullat saivat lahjakkaasti työnnettyä peltojen reunoille kivien ohessa. Yöksi ajoivat pillarin kiviraunion päälle, ettei uppoa paikallaan vastaraivattuun peltoon.

        YouTubesta löytyy myös vanhaa värillistä mykkäfilmiä metsäoja-auran vedosta. Raakaa touhua ja miehet kuten koneetkin ovat olleet rautaa.


      • panostajanpoika
        historiikki kirjoitti:

        Ei ole Suomesta ei, mutta kotimaisesta vastaavasta toiminnasta ei ole kuin joitain valokuvia. Laitoin vain esimerkkinä kinnostuneille miten tuollainen toimenpide tehdään.
        Niinkuin sanoit niin noissa videoissa raivataan peltoa, mutta Suomessa aikoinaan raivattiin sekametsä uuden talousmetsän tieltä. Sellainen lakoonvedetty risukko on varmaan mielenkiintoinen siemennettävä, kun joutuu pokkutoimaan kaadettujen puiden yli?

        Pellonraivaus Oy on meidänkin pellot aikoinaan raivanneet, ruokamullat saivat lahjakkaasti työnnettyä peltojen reunoille kivien ohessa. Yöksi ajoivat pillarin kiviraunion päälle, ettei uppoa paikallaan vastaraivattuun peltoon.

        YouTubesta löytyy myös vanhaa värillistä mykkäfilmiä metsäoja-auran vedosta. Raakaa touhua ja miehet kuten koneetkin ovat olleet rautaa.

        Sinänsä mielenkiintoista, jos täällä Suomessa on ketjulla vedetty metsää lakoon uuden tieltä. Noita puskunoneitahan oli melko rajallisesti, että hyvän kun yksi kone työmaata kohti. Veikko Vennamo sai Yhdysvalloista puhumalla puhuttua jälleen rakennukseen sodanjälkeiseen Suomeen noita puskukoneita, eikä niitä niin mahdottomia määriä saatu silloinkaan. Ojan tekoa suurella auralla olen jostain videolta nähnyt, mutta paljon ojaa kaivettiin ihan lapiollakin miesvoimin ja ojitusdynamiitilla tehtiin suuriakin ojia, kuten tuolla aiemmin olen kertonut. Jonkun verran oli saatu myös liittouteneiden ylijäämää mm. Marion laahakaivinkoneita, joilla suurempia peruskuivatuksia pystyttiin tekemään. Oman tilani mailla 50-luvulla silloinen insinööripiiri suoritti peruskuivatukseen liittyvää kaivua Ruston merkkisellä laahakaivinkoneella, mutta pienemmät ojat kaivettiin lapiolla miestyönä. Metsäoja-auralla tehtiin varmaan jonkun verran ojituksia. https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-135186
        Osa syynä huonoihin koivikoihin oli maassamme aikoinaan kaskeaminen ja myöhemmässä vaiheessa ns. aavistushakkuut, kun sodan aikana maanomistajat alkoivat ennakoimaan valtion pakkolunastuksia maidensa osalta sodan jälkeiseen asutustarkoitukseen, silloin metsät hakattiin tyhjäksi arvopuustosta ja arvottomin pyysto jäi, yleensä hieskoivu valtasi nämä hakkuualueet varsin opeasti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      77
      1766
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1669
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      14
      1468
    4. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1164
    5. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      19
      1153
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      5
      1141
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1106
    8. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1101
    9. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      6
      1089
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      7
      1074
    Aihe