Kertokaa vanhemmat metsien miehet tästä aikakaudesta juttuja. Kuulin aikoinaan yhdeltä entiseltä työnjohtajalta tarinan, miten muka kahden katepillarin väliin viritettiin paksu satametrinen vaijeri tiukalle, ja jolla sitten niitettiin paksu tukkipuukoivikko maahan märkänemään, ja mäntytaimikko tilalle. Voiko olla totta???
Milloin koivu oli "valkoinen surma"?
leppähousu
15
1351
Vastaukset
- JotainuuttaPunahilkasta
Muuten uskottava tarina.. mutta lienee matkalla muuttunut. Jos satametrinen vaijeri, niin tarina on kulkenut jotenkin näin " jo lähes tukkimittoja osittain lähestyvä koivikko niitettiin maahan.
2000 luvulla sitten edm verrattavat kusipäät alkoivat ennallistaa tukkipuun mittoja lähestyviä suomännikköjä kaatamalla maahan ja sahalla ympäri rungon kuoren katkaisemalla. - historiikki
Kirjastosta joskus lainasin metsätalouden historiasta kertovan kirjan, en kylläkään muista sen nimeä. Siinä kirjassa oli kuva missä vedettiin kahden puskutraktorin väliin kytkettyä vaijeria. Koivut, haavat ja riukuuntuneet männyt näkyi kuvassa lakoavan, ei kuitenkaan tukkipuita.
Samaisessa kirjassa oli myös maininta, että männyistä jätettiin metsiin mätänemään latvat joiden tyvi saattoivat olla jopa kahdeksan tuumaa. Eli siis männyistä tukitettiin käytännössä vain oksaton osuus. Oksaiselle latvalle ei ollut mukamas teollisuudessa käyttöä. - olisekoivuvihaa
Tuollaista ketju ja katepillaritarinaa en ole kuullut, mutta isäni on monasti kertonut, kuinka metsänleimauksessa Mhy:n leimaaja löi leimakirveellään ohimennessään hyviin koivuihin leimoja, että kouvut piti poistaa, vaikka kyseisiä koivuja ei oltu lainkaan leimaamassa.
- Osa-aikaeläkeläinen
70-luvulla olin harvennushommissa maantien lähellä. Tuttu metsäpomo tuli juttusille, ja ihmetteli miksi olen jättänyt koivuja pystyyn. Polttopuita ajattelin niistä tehdä, sanoin. No siinä tapauksessa niitä voi jättääkin, vastasi tuo metsäammattilainen.
- wertyyy
No koivu on ollut entisaikaan lähinnä polttopuuta, siitä kun ei juurikaan ole tehty asuin ynnä muitakaan rakennuksia, eikä koivusta rakentamiseen olekaan verrattuna mäntyyn ja kuuseen. Huonekaluihin ja muuhun sellaiseen se on tietysti ollut ja on oiva puulaji. Kun käyttö on ollut vähäistä, ei pelkkiä koivikoita ole entisaikaan kasvatettu. Tarvekoivut kun löyteneet sekametsistä. Nykyäänhän koivulla on kova kysyntä monella eri sektorilla.
- Päätalolta_apua
Kalle Päätalo kertoo, miten Taivalkoskella 1930-luvulla toimittiin:
"Työnjohtajat veivät väkensä pelkkää koivua puskevan maiseman reunaan. Kirveet rupesivat heilumaan, ja kaikki koivut, järkeään, hakattiin kumoon, eikä niihin enää sen perään koskettu. Maisemaan jäi kaadettujen puitten ronkkelikko, jonka halki eivät juuri muut päässeet kuin sammalissa vipeltävät hiiret ja siivekkäät.
Selkostemme koivikot olivat osaksi känttyräisiä, mutta oli myös sutjakkarunkoisia reenjalas- ja jopa tukkikoivikoita. Metsähallitus oli kuitenkin päättänyt vapauttaa laajat selkosemme tästä vikapuusta, ja niin koivikoitten kaadot jatkuivat kesästä toiseen.
Vaikka vanhat jeesustelivat tai noituivat Metsähallituksen koivukaunaa, oli siitä myös hyötyä, ainakin lyhytaikaista. Tarjosihan tämä "koivikot märkänemään ja männynsiemmenet tilalle" -kampanja työtä."
- Nuoruuden savotat s. 132-133 (1975)
Taivalkoskelta oli rautatielle Kajaanin suuntaan reilusti toistasataa kilometriä eikä pitkä Iijoen uitto merelle asti kannattanut kuin tukille ja hyvälle paperipuulle. Nollarajan takaa kuitupuun kuljetus oli yksinkertaisesti liian kallista, vaikka jätkä tekikin työnsä halvalla. Kontiomäen - Taivalkosken rataa alettiin rakentaa 1934, mutta talvisotaan mennessä työ ehti vain Hyrynsalmelle. Rata valmistui lopulta vasta 1961, jolloin autokuljetukset ja paranevat tiet alkoivat tehdä sitä tarpeettomaksi. Silloin ihmeteltiin, miksi etelästä tuodulla siemenellä kylvetty mänty kasvaa niin hitaasti...
Pillarivalokuvan tai peräti elokuvan muistan nähneeni itsekin. - historiikki
Vaijerikaato puskutraktoreilla menee varmaankin samaan ryhmään "suo-ojituksen räjähteillä" kanssa.
Että on sitä kokeiltu, mutta tuloket heikkoja.- panostajanpoika
Tuo räjähteillä ojanteko oli järkevää hommaa, kun ei kaivinkoneita saatu hankaliin paikkoihin. Ojadynamiitti toimi todella hyvin, repussa kulki "kaivinkone" ja valmista tuli kerrasta!
Isäni kertoi, kuinka he aikoinaan 1940-luvulla tekivät suuria valtaojia kerralla ojadynamiitilla. Lapiolla vastaava työ oli toivotonta ja kaivinkoneita ei tuohon aikaan voinnut tuoda kyseisille työmaille. Muistan vielä lapsuudessani, kuinka ojitusdynamiittia käytettiin 1960-luvulla.
Ohessa v. 1951 Maatalouskalenterin mainos ojitusdynamiitista http://aijaa.com/FuQGG1
- tsuhnamuna
Tuo oli uutta, että koivuviha on noin vanha juttu. Kyllä syy oli varmaan se, kun teollisuus ei vielä osannu tehdä koivusta muuta kuin suksia ja lankarullia.
60-luvulla syyt vielä samoja ja se, että ruvettiin käyttämään öljyä lämmitykseen ja juniin, j.n.e.
Sellaista muistan lukeneeni, että eräs pomo, joka katepillarilla ja vaijerilla hoidatti metsää, vietiin itse hoitoon; sekos jotenkin. - eiköolishelpompaa
Jos sinne mettään on jo viety katepillari niin miksei sillä voi puskea puut nurin ilman vaijeria ?
- joppaontörsäkulli
Näytä mulle pillari josson satametrinen puskulevy, niin voit tarinoida lisää.
- historiikki
https://www.youtube.com/watch?v=rWneOlC-NBg
https://www.youtube.com/watch?v=g1cao63bYIM
https://www.youtube.com/watch?v=q7WkeWtrqhQ
Tuossa muutama video pillarilla suoritettavasta "metsänhoidosta"- panostajanpoika
Nuo videot eivät ole Suomesta! Minuakin houkuteltiin 80-luvulla Brasiliaan viljelijäksi Mato Grossoon, siellä tuota menetelmää käytettiin uutta viljelysmaata raivattaessa. Suomessa en tiedä vastaavaa käytetyn. Täällä oli kyllä Pellonraivaus Oy:llä puskukoneita, mutta ei niillä tuolla lailla koivikoita kaadettu, peltoa raivattiin puskulevyllä. Ainakin tällä seudulla koivut hakattiin haloksi ja kuitupuuksi, kantoja sitten puskettiin Pellonraivaus Oy:n puskukoneilla karheelle tai kannokko kynnettiin suoraan todella isolla auralla. Ohessa kuvakin v. 1953 kotipihaltamme Pellonraivaus Oy:n puskukoneesta. http://aijaa.com/g7cgGW
- historiikki
panostajanpoika kirjoitti:
Nuo videot eivät ole Suomesta! Minuakin houkuteltiin 80-luvulla Brasiliaan viljelijäksi Mato Grossoon, siellä tuota menetelmää käytettiin uutta viljelysmaata raivattaessa. Suomessa en tiedä vastaavaa käytetyn. Täällä oli kyllä Pellonraivaus Oy:llä puskukoneita, mutta ei niillä tuolla lailla koivikoita kaadettu, peltoa raivattiin puskulevyllä. Ainakin tällä seudulla koivut hakattiin haloksi ja kuitupuuksi, kantoja sitten puskettiin Pellonraivaus Oy:n puskukoneilla karheelle tai kannokko kynnettiin suoraan todella isolla auralla. Ohessa kuvakin v. 1953 kotipihaltamme Pellonraivaus Oy:n puskukoneesta. http://aijaa.com/g7cgGW
Ei ole Suomesta ei, mutta kotimaisesta vastaavasta toiminnasta ei ole kuin joitain valokuvia. Laitoin vain esimerkkinä kinnostuneille miten tuollainen toimenpide tehdään.
Niinkuin sanoit niin noissa videoissa raivataan peltoa, mutta Suomessa aikoinaan raivattiin sekametsä uuden talousmetsän tieltä. Sellainen lakoonvedetty risukko on varmaan mielenkiintoinen siemennettävä, kun joutuu pokkutoimaan kaadettujen puiden yli?
Pellonraivaus Oy on meidänkin pellot aikoinaan raivanneet, ruokamullat saivat lahjakkaasti työnnettyä peltojen reunoille kivien ohessa. Yöksi ajoivat pillarin kiviraunion päälle, ettei uppoa paikallaan vastaraivattuun peltoon.
YouTubesta löytyy myös vanhaa värillistä mykkäfilmiä metsäoja-auran vedosta. Raakaa touhua ja miehet kuten koneetkin ovat olleet rautaa. - panostajanpoika
historiikki kirjoitti:
Ei ole Suomesta ei, mutta kotimaisesta vastaavasta toiminnasta ei ole kuin joitain valokuvia. Laitoin vain esimerkkinä kinnostuneille miten tuollainen toimenpide tehdään.
Niinkuin sanoit niin noissa videoissa raivataan peltoa, mutta Suomessa aikoinaan raivattiin sekametsä uuden talousmetsän tieltä. Sellainen lakoonvedetty risukko on varmaan mielenkiintoinen siemennettävä, kun joutuu pokkutoimaan kaadettujen puiden yli?
Pellonraivaus Oy on meidänkin pellot aikoinaan raivanneet, ruokamullat saivat lahjakkaasti työnnettyä peltojen reunoille kivien ohessa. Yöksi ajoivat pillarin kiviraunion päälle, ettei uppoa paikallaan vastaraivattuun peltoon.
YouTubesta löytyy myös vanhaa värillistä mykkäfilmiä metsäoja-auran vedosta. Raakaa touhua ja miehet kuten koneetkin ovat olleet rautaa.Sinänsä mielenkiintoista, jos täällä Suomessa on ketjulla vedetty metsää lakoon uuden tieltä. Noita puskunoneitahan oli melko rajallisesti, että hyvän kun yksi kone työmaata kohti. Veikko Vennamo sai Yhdysvalloista puhumalla puhuttua jälleen rakennukseen sodanjälkeiseen Suomeen noita puskukoneita, eikä niitä niin mahdottomia määriä saatu silloinkaan. Ojan tekoa suurella auralla olen jostain videolta nähnyt, mutta paljon ojaa kaivettiin ihan lapiollakin miesvoimin ja ojitusdynamiitilla tehtiin suuriakin ojia, kuten tuolla aiemmin olen kertonut. Jonkun verran oli saatu myös liittouteneiden ylijäämää mm. Marion laahakaivinkoneita, joilla suurempia peruskuivatuksia pystyttiin tekemään. Oman tilani mailla 50-luvulla silloinen insinööripiiri suoritti peruskuivatukseen liittyvää kaivua Ruston merkkisellä laahakaivinkoneella, mutta pienemmät ojat kaivettiin lapiolla miestyönä. Metsäoja-auralla tehtiin varmaan jonkun verran ojituksia. https://www.finna.fi/Record/lusto.M011-135186
Osa syynä huonoihin koivikoihin oli maassamme aikoinaan kaskeaminen ja myöhemmässä vaiheessa ns. aavistushakkuut, kun sodan aikana maanomistajat alkoivat ennakoimaan valtion pakkolunastuksia maidensa osalta sodan jälkeiseen asutustarkoitukseen, silloin metsät hakattiin tyhjäksi arvopuustosta ja arvottomin pyysto jäi, yleensä hieskoivu valtasi nämä hakkuualueet varsin opeasti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1581381Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on491205Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä241149Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2111080- 1261051
Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️223984Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk307957- 42929
- 72895
- 73869