Kerron sen, jos mielenkiintoa juttuun.
>Lakimies pitää nykyistä päiväsakkojärjestelmää joskus hyvin korkeaksikin nousevine sakkoineen Suomessa perusteltuna.
–Liikennerikoksista määrättävien päiväsakkojen tehtävä on lisätä muiden tienkäyttäjien turvallisuutta toimimalla liikennesääntöjen tehosteena. Rangaistusuhalla pyritään ohjaamaan ihmisiä toimimaan liikenteessä tavalla, joka pienentää onnettomuuksien riskiä.
Hän korostaa, että sakko ei ole korvaus mistään aiheutuneesta vahingosta.
–Tyypillisesti liikennerikoksessa on kyse ns. abstraktista vaarantamisrikoksesta, joka on kriminalisoitu, koska se yleisesti aiheuttaa riskin onnettomuudesta. On selvää, että parin tonnin peltikolareita ei ole oikeansuhtaista ehkäistä kymppitonnien sakoilla (rikesakon määrään tuloilla ei ole vaikutusta). Päiväsakkojärjestelmän piiriin kuuluvissa liikennerikoksissa ja -rikkomuksissa kuitenkin tyypillisesti on kyse teoista, joihin sisältyy merkittävä riski vakavista henkilövahingoista. Ja vakaville henkilövahingoille ei ole olemassa mitään oikeaa hintaa.
Jos sakkoa ei määritettäisi suhteessa tuloihin, rangaistuksen raskaus olisi hyvin erilainen riippuen siitä, kirjoitetaanko sakko pieni- vai suurituloiselle.
–Tällöin siis sakkorangaistuksen estävä ja ohjaava vaikutus riippuisi olennaisesti sakotettavan tuloista. Koska liikenneonnettomuudessa aiheutunut vahinko ei millään tavalla riipu onnettomuuden aiheuttaneen henkilön tulojen suuruudesta, ei ole myöskään perusteltua, että tuon onnettomuuden ehkäisemiseksi säädettyjen tehosteiden tehokkuus siitä riippuisi, hän huomauttaa.
–Jos ja kun päiväsakkojen estävä vaikutus on tarkoituksenmukaista pitää kaikille yhtä suurena, se siis tarkoittaa tuloihin suhteutettuja päiväsakkoja ilman ylärajoja.
>Lakimies pitää nykyistä päiväsakkojärjestelmää joskus hyvin korkeaksikin nousevine sakkoineen Suomessa perusteltuna.
–Liikennerikoksista määrättävien päiväsakkojen tehtävä on lisätä muiden tienkäyttäjien turvallisuutta toimimalla liikennesääntöjen tehosteena. Rangaistusuhalla pyritään ohjaamaan ihmisiä toimimaan liikenteessä tavalla, joka pienentää onnettomuuksien riskiä.
Hän korostaa, että sakko ei ole korvaus mistään aiheutuneesta vahingosta.
–Tyypillisesti liikennerikoksessa on kyse ns. abstraktista vaarantamisrikoksesta, joka on kriminalisoitu, koska se yleisesti aiheuttaa riskin onnettomuudesta. On selvää, että parin tonnin peltikolareita ei ole oikeansuhtaista ehkäistä kymppitonnien sakoilla (rikesakon määrään tuloilla ei ole vaikutusta). Päiväsakkojärjestelmän piiriin kuuluvissa liikennerikoksissa ja -rikkomuksissa kuitenkin tyypillisesti on kyse teoista, joihin sisältyy merkittävä riski vakavista henkilövahingoista. Ja vakaville henkilövahingoille ei ole olemassa mitään oikeaa hintaa.
Jos sakkoa ei määritettäisi suhteessa tuloihin, rangaistuksen raskaus olisi hyvin erilainen riippuen siitä, kirjoitetaanko sakko pieni- vai suurituloiselle.
–Tällöin siis sakkorangaistuksen estävä ja ohjaava vaikutus riippuisi olennaisesti sakotettavan tuloista. Koska liikenneonnettomuudessa aiheutunut vahinko ei millään tavalla riipu onnettomuuden aiheuttaneen henkilön tulojen suuruudesta, ei ole myöskään perusteltua, että tuon onnettomuuden ehkäisemiseksi säädettyjen tehosteiden tehokkuus siitä riippuisi, hän huomauttaa.
–Jos ja kun päiväsakkojen estävä vaikutus on tarkoituksenmukaista pitää kaikille yhtä suurena, se siis tarkoittaa tuloihin suhteutettuja päiväsakkoja ilman ylärajoja.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.