Tätä ei opetettu YYA-ajan koulun historiantunneilla:
Talvisodassa Suomi toki antoi yllättävän kovan vastuksen NL:n maajoukoille, mutta olisi hävinnyt sodan kahdessa viikossa ja miehitetty, ellei välirauhaa olisi solmittu.
Miksi Stalin suostui välirauhaan?
Siksi, että Ranskassa jo laivattiin 30 000 miehen alppijääkäridivisioonaa Suomen avuksi ja Britanniassa laivue Bristol Blenheim-pommikoneita oli lähdössä puolustamaan Suomea. Stalinia alkoi pelottaa.
Suomi suostui välirauhaan, saatuaan Saksalta takeet siitä, että Saksa hyökkää myöhemmin NL:oon ja Suomi saa menettämänsä alueet korkojen kanssa takaisin Itä-Karjala, Viena ja Kuolan niemimaa. Se siitä ajopuuteoriasta.
Operaatio Barbarossan alkaessa Suomi ei "mukamas" ollut hankkeessa mukana, mutta onneksi NL pommitti Suomen kaupunkeja Saksan hyökkäyksen jälkeen.
Suomalainen versio Mainilan laukauksista, heh!
Talvisodassa Suomi toki antoi yllättävän kovan vastuksen NL:n maajoukoille, mutta olisi hävinnyt sodan kahdessa viikossa ja miehitetty, ellei välirauhaa olisi solmittu.
Miksi Stalin suostui välirauhaan?
Siksi, että Ranskassa jo laivattiin 30 000 miehen alppijääkäridivisioonaa Suomen avuksi ja Britanniassa laivue Bristol Blenheim-pommikoneita oli lähdössä puolustamaan Suomea. Stalinia alkoi pelottaa.
Suomi suostui välirauhaan, saatuaan Saksalta takeet siitä, että Saksa hyökkää myöhemmin NL:oon ja Suomi saa menettämänsä alueet korkojen kanssa takaisin Itä-Karjala, Viena ja Kuolan niemimaa. Se siitä ajopuuteoriasta.
Operaatio Barbarossan alkaessa Suomi ei "mukamas" ollut hankkeessa mukana, mutta onneksi NL pommitti Suomen kaupunkeja Saksan hyökkäyksen jälkeen.
Suomalainen versio Mainilan laukauksista, heh!
Vastaukset 5
Vanhimmat
Joe-tädiltä oikeaa tulkintaa. Suomi pussitti miinoilla ja verkoilla Punalaivastoa lahdenperukkaan ennen mitään julistuksia jatkoskaban alussa.
Jep! Suomi maalasi ilmavoimien hävittäjät ja pommikoneet Saksan/Italian itärintaman väreihin jo keväällä -41 ennen kuin jatkosodasta oli muka edes tietoa.
Niin? Olihan se maalaaminen vakava sotatoimi:-D
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
" Suomen korkeinta sotilasjohtoa vieraili 25. toukokuuta 1941 Saksan pääesikunnassa Salzburgissa, jossa saksalainen sotilasvaltuuskunta johtajanaan kenraali Alfred Jodl selosti Neuvostoliittoon suunnitteilla olevaa hyökkäystä. Saksalaiset esittelivät yhteistyösuunnitelmaa Saksan ja Suomen taistelujoukkojen välille. Suomea pyydettiin sitomaan Neuvostoliiton joukkoja rajoillaan ja osallistumaan Leningradia vastaan suunnattuun hyökkäykseen. Eri aselajien välillä käydyissä jatkoneuvotteluissa Berliinissä 26.–28. toukokuuta vaihdettiin teknisiä ja taktisia tietoja.[6]
Saksalaisille joukoille myönnettiin kauttakulkulupa (rev 2014 myös...suom.huom....) pohjoisen Suomen läpi. Hyökkäyssuunnitelma sisälsi Suomen alueen käytön. Erityisesti Suomen Lappi tuli tärkeään rooliin Murmanskin haltuun ottamiseksilähde? saksalaisten tavoitteena ollessa Arkangelin tasa. Etelässä saksalaisten huomio kiinnittyi Suomenlahteen ja Karjalankannakseen, jotta Leningradin valtaaminen ja sen täydellinen tuhoaminen olisi tullut mahdolliseksi.selvennä
Toukokuussa Suomen korkein johto päätti ottaa osaa Saksan suunnittelemaan sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan. Kesäkuun alussa Saksalle ilmoitettiin osallistumisen ehdot: Suomen olisi säilyttävä vastaisuudessakin itsenäisenä, Saksan oli hyökättävä ensin, ja vasta Neuvostoliiton aloitettua sotatoimet liittyisi Suomi rintamaan.[7]
3. kesäkuuta 1941 Helsingissä käydyissä neuvotteluissa Saksan kanssa sovittiin, että Suomen joutuessa sotaan Neuvostoliiton kanssa Saksa tulisi Suomen avuksi.lähde? Samaan aikaan Kielissä käydyissä neuvotteluissa sovittiin yhteisistä sotatoimista, muun muassa Suomenlahden etelärannikon miinoittamisesta, sodan syttyessä. Malmin ja Utin lentokentät annettiin Saksan ilmavoimien käytettäväksi jo ennen sotaa.selvennä 7. kesäkuuta 1941 alkaen Suomen satamiin alkoi saapua hyökkäykseen tarkoitettuja saksalaisjoukkoja. 15. kesäkuuta 1941 Mannerheim alisti kenraali Siilasvuon armeijakunnan Pohjois-Suomessa Saksan alaisuuteen. 18. kesäkuuta 1941 Suomen ilmavoimien lentokoneisiin maalattiin Saksan Luftwaffen mukaiset keltaiset itärintaman tunnukset. 22. kesäkuuta 1941 Saksa aloitti hyökkäyksen ja käytti aiemmin sovitun mukaisesti Suomen ilmatilaa ja lentokenttiä Neuvostoliiton pommittamiseen.[8]
Saksalaiset aloittivat hyökkäysjoukkojen ryhmittämisen Pohjois-Suomeen kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Suomalaiset suojajoukot aloittivat siirtymisen asemiinsa 10. kesäkuuta 1941, 17. kesäkuuta Suomessa julistettiin yleinen liikekannallepano. 21. kesäkuuta hallitus määräsi 45 000 Neuvostoliiton rajoilla asunutta evakuoitavaksi "
Lähde noin suunnilleen Wikipedia, vääryys korjattiin melkein korkojen kera...
Saksalaisjoukkojen kulku ja oleskelu Suomessa, ulkomaankaupan suuntautuminen Saksaan ja asehankinnat Saksasta veivät Suomen Saksan vaikutuspiiriin vuoden 1940 loppuun mennessä. Suomen hallituksen tavoitteet olivat kuitenkin vielä puolustukselliset, haluttiin poliittista tukea ja modernia aseistusta. Saksan ja Neuvostoliiton välirikon tullessa yhä todennäköisemmäksi oli Suomen johto valmis nostamaan tavoitteitaan: Moskovan rauhan ehtojen mitätöiminen ja uusi rajankäynti Neuvostoliiton kanssa nousi mahdollisuudeksi.Lähde Wikipedia.Tosiasiallisesti Suomi oli Saksan miehittämä vuoden 1941 alussa.Siten Suomi ei pystynyt vastaamaan alueesta itsenäisen valtion tavoin.Kuten nytkin isänmaasopimus tekee Suomesta USA:n miehittämän vasallivaltion.