...suomi pääsi hyökätessään leningradiin(silloiseen pietariin)?
miten lähelle...
naapurintyttö4
25228
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Tässä tapauksessa ei kannata kysyä hyökkäysvuotta, koska Suomi ei ole koskaan hyökännyt Pietariin/Leningradiin.
Suomi hyökkäsi Leningradia valtaamaan vuonna 1941 osana Hitlerin operaatio Barbarossaa. Jopa kiihkomielisimmät suomalaiset papitkin saarnasivat miten Suomi ei voi hävitä, ja että sota kestäisi vain viikkoja. Saksalaisten hyökkäyksen tyrehtyessä ääni alkoi kuitenkin vaihtua suomalaisten kellossa.
"Teistä muodostetaan nyt armeijanosasto, jonka tehtävät tulevat olemaan sotatoimialueella ja joka tulee olemaan historiallisesti kuuluisia. Sota on oikeastaan jo ratkaistu ja Pietarin kohtalo sinetöity, sen valtaaminen on vain ajan kysymys. Tämä meidän osasto tuskin kerkiää mukaan sen valtaamiseen, mutta silti on monia kunniakkaita tehtäviä."
– Majuri Nikke Pärmi 1941
Suomi oli tärkeä osa Leningradin piiritysrengasta ja siten myös aktiivinen toimija akselivaltojen yhteisessä hyökkäysoperaatiossa tuota Idän Helmeä vastaan.
"Johtavat sotahistorian tuntijat: Suomen joukot olivat olennainen osa Leningradin saartorengasta"
http://yle.fi/uutiset/3-9083286
hyökännyt Leningradia vastaan.
Marski ilmoitti sen jo ensimmäisessä yhteydenotossa.
Hyökkäys pysäytettiin pääpiirtein Tarton rauhan rajalle.
Leningradia ei saanut pommittaa eikä tulittaa. Ylilennotkin oli kielletty.
Suomi hyökkäsi Leningradia valtaamaan vuonna 1941 osana Hitlerin operaatio Barbarossaa. Jopa kiihkomielisimmät suomalaiset papitkin saarnasivat miten Suomi ei voi hävitä, ja että sota kestäisi vain viikkoja. Saksalaisten hyökkäyksen tyrehtyessä ääni alkoi kuitenkin vaihtua suomalaisten kellossa, ja Suomi ei uskaltautunutkaan täysipainoisesti mukaan Leningradin valtaamiseen pelätessään Liittoutuneiden kostoa.
"Teistä muodostetaan nyt armeijanosasto, jonka tehtävät tulevat olemaan sotatoimialueella ja joka tulee olemaan historiallisesti kuuluisia. Sota on oikeastaan jo ratkaistu ja Pietarin kohtalo sinetöity, sen valtaaminen on vain ajan kysymys. Tämä meidän osasto tuskin kerkiää mukaan sen valtaamiseen, mutta silti on monia kunniakkaita tehtäviä."
– Majuri Nikke Pärmi 1941
VTT Vihurilta viisaita sanoja:
"– Se on kansallinen myytti, jota jotkut tahot yhä elättävät, sanoo valtiotieteen tohtori Pekka Visuri. Hänen mukaansa Suomi oli alusta asti merkittävä osa saartoa.
– Sen kyseenalaistaminen osoittaa, että ihmiset eivät halua tunnustaa tosiasioita, hän sanoo."
http://yle.fi/uutiset/3-9083286
eri asia kuin valtaus. Suomi kieltäytyi jatkamasta hyökkäystä pariin otteeseen.
Suomi päätti lopettaa etenemisen kun kävi ilmeiseksi että natsien hyökkäys hyytyy. Alkoi käydä selväksi että Saksa tuskin voittaisi sotaa...
Alkuvuonna 1919, ollessaan valtionhoitajana, Mannerheim keskusteli Britannian Suomeen lähettämän sotilasvaltuuskunnan kanssa hyökkäyksestä Pietariin. Brittiraporttien mukaan Mannerheim oli innokas hyökkäämään, mutta asetti ehtoja Suomen osallistumiselle: Britannian piti tukea hyökkäystä poliittisesti, valkoisen Venäjän tunnustaa Suomen itsenäisyys, ja Petsamo sekä Itä-Karjala piti liittää Suomeen. Liittoutuneiden olisi pitänyt myös kustantaa sotaretki ja myöntää Suomelle viidentoista miljoonan punnan laina.
Hyökkäyssuunnitelmat kariutuivat kesällä 1919 vahvistettuun uuteen hallitusmuotoon, jossa presidentti ei enää voinut julistaa sotaa yksin.
Syksyllä 1919 Mannerheim jatkoi Churchillin kanssa kaavailuja hyökkäyksestä Pietariin. Mannerheim vakuutti, että operaatio olisi mahdollinen ja se voitaisiin toteuttaa ilman vallankaappausta Suomessa, taivuttelemalla presidentti Ståhlberg sodan kannalle. Tarvittaessa Mannerheim olisi ollut myös valmis vallankaappaukseen.
Finnlands Lebensraum (”Suomen elintila”) on vuonna 1941 julkaistu Suur-Suomi-aatetta tukeva propagandateos, jonka kirjoittajina toimivat maantieteilijä Väinö Auer, historioitsija Eino Jutikkala ja kansatieteilijä Kustaa Vilkuna.
Teoksen tarkoituksena oli osoittaa tieteellisesti, että Itä-Karjala ja Inkerinmaa kuuluivat maantieteellisesti, historiallisesti ja kulttuurillisesti Suomeen ja ne pitäisi voitetun sodan jälkeen liittää muodostettavan Suur-Suomen osaksi. Tutkija Ohto Mannisen mukaan aloite kirjaan tuli presidentti Risto Rytiltä.
Samaan aikaan Finnlands Lebensraumin kanssa presidentti Ryti tilasi myös historioitsija Jalmari Jaakkolalta kirjan Suomen idänkysymys, jossa perusteltiin niin ikään Suomen vaatimuksia Itä-Karjalaan ja Kuolan niemimaahan. Teos käännettiin saksaksi nimellä Die Ostfrage Finnlands, ja se käännettiin myös ruotsiksi, englanniksi ja ranskaksi.
Finnlands Lebensraumissa Suomen uudeksi itärajaksi määriteltiin niin sanottu kolmen kannaksen linja, joka kulki Inkerinmaalta Laatokan ja Äänisen kautta Vienanmeren Äänislahteen. Maantieteellisenä perusteluna oli Itä-Karjalan ja Inkerinmaan kuuluminen Suomen tavoin Fennoskandiaan ja kansatieteellisenä alueen asukkaiden suomensukuinen kulttuuri ja kieli.
Väestötieteellisesti Itä-Karjalan liittämistä perusteltiin elintilalla, jota myös saksalaiset käyttivät syynään hyökkäykselle Neuvostoliittoon. Kirja sisälsi lisäksi kansallissosialistista ideologiaa sekä lainauksia Adolf Hitleriltä.
Keskustelut ja kirjallisuus eivät ole sotilaallisia hyökkäyksiä.
Piiritys on hyökkäys.
Piiritys ei ole >= hyökkäys!
Halutessaan Suomi olisi voinut edetä Syväriltä kohti Tihvinää, jossa oli Saksan Pohjois-Rintaman joukot ja näin saartorengas olisi ollut täydellinen. Saksa pyysi tätä "kädenlyöntiä" , mutta Mannerheim ei siihen suostunut!
Talvelahan hyökkäsi ihan kaupunkiin.
Tuskin kuitenkaan yksinään. Mitä joukko-osastoja ja milloin Talvela johti tässä hyökkäyksessä ja minkä Leningradin kaupunginosan hän valtasi tai yritti vallata?
Talvelan kuningasidea oli strategisesti tärkeän Suhon saaren valtaus
Suomihan löi jarrut pohjaan kun kävi ilmeiseksi ettei Jumala ja Hitler olleetkaan niin ylivoimaisia liittolaisia kuin sodan alussa kuviteltiin. Operaatio Barbarossaan kuitenkin lähdettiin Göringin lupaukset mielessä, eli lähdettiin valloittamaan Suur-Suomea ja Leningradkin siinä sivussa.
Laatokan saaret eivät kuulu eivätkä ole koskaan kuuluneet Pietariin tai Leningradiin.
Pietarin oblastiin vain. Leningradin huoltoreitit kulkee kahta puolen Suhon saarta.
Talvela ei siis hyökännyt edes Pietarin oblastiin, koska sellaista ei ollut jatkosodan aikaan ja kenraali itse oli Saksassa Suhon operaation aikaan.
Tuon keksit ihan itse, lapsellista soopaa.
Ellet osaa mitään perustella kantasi eteen niin olet itse lapsellista pskaa!
"Pietarin oblastiin, koska sellaista ei ollut jatkosodan aikaan"
No sitähän sinä olet koko ajan ollutkin, eikös niin? Pelkkää muiden nimittelyä, turhaa inttämistä, suoranaista trollaamista ja "muistivirheiksi" huonosti naamioitua tiedonpuutetta on ollut sinun antisi tällä palstalla alusta asti.
jo syyskuussa 1941 Leningradin valatauksesta. Hän tosinhalusi kiristää sartorengasta ja pommittaa kaupunginmurskaksi.
Mannerheim kieltäytyi näistä toimista.
Laatokan operaatiot kesällä -42 olivat sakujen touhua.
Talvela oli silloin Saksan OKH:ssa yhteysupseerina.