Puun ja kuoren välissä

Eiköhän mun random panemiset ole jo takana. Tunteet tai niiden puute mietityttää

En ole aloituksen takana, koska en niitä tee, mutta muistuipa mieleeni vanha sanonta:

"Jos et voi elää sen kanssa, jota rakastat,
rakasta sitä, jonka kanssa elät."

Ap. eli aloittaja mitään "olankohautuksia" ei tarvita. Kaveruuden pohjalta muodostuu hyvä suhde luotettavaan ja kilttiin mieheen. Vuosien saatossa totut hänen tapoihinsa ja ominaisuuksiinsa, ja MYÖS KIINNYT HÄNEEN YHÄ enemmän. (Tosin myöhemmin voit tavata jonkun, johon rakastua "rätkähdät".)

T: Aloituksia tekemätön (eli ei Ap.)

M-nainen_ei-ap.-ei-Mia kirjoitti:

En ole aloituksen takana, koska en niitä tee, mutta muistuipa mieleeni vanha sanonta:

"Jos et voi elää sen kanssa, jota rakastat,
rakasta sitä, jonka kanssa elät."

Ap. eli aloittaja mitään "olankohautuksia" ei tarvita. Kaveruuden pohjalta muodostuu hyvä suhde luotettavaan ja kilttiin mieheen. Vuosien saatossa totut hänen tapoihinsa ja ominaisuuksiinsa, ja MYÖS KIINNYT HÄNEEN YHÄ enemmän. (Tosin myöhemmin voit tavata jonkun, johon rakastua "rätkähdät".)

T: Aloituksia tekemätön (eli ei Ap.)

Lue lisää

Hitto miten kylmä sanonta. Noin vaan seurustellaan jonkun kanssa jota ei täysillä rakasteta, vaan odotellaan, että kiintyisi edes. Miksi? Miksi pitää väen väkisin seurustella? Jonkin taloudellisen hyödyn takiako? WTF!!!! Ahdistaa, että näin monet ajattelevat.

eikäymunpirtaan kirjoitti:

Hitto miten kylmä sanonta. Noin vaan seurustellaan jonkun kanssa jota ei täysillä rakasteta, vaan odotellaan, että kiintyisi edes. Miksi? Miksi pitää väen väkisin seurustella? Jonkin taloudellisen hyödyn takiako? WTF!!!! Ahdistaa, että näin monet ajattelevat.

Lue lisää

Aina ei ajatella hyötyä. Jos kumppanilla on esimerkiksi vaikea elämäntilanne, ei häntä voi missään nimessä jättää. (Ja jos toiseen on oikein kiintynyt ja tottunut, hänestä tulee myös itselle rakas ja tärkeä. Tämän huomaa USEIN vasta, kun saman kumppanin kanssa on ollut yli 15 vuotta.)
Ja moni ajattelee varmasti myös (iäkkäämpien ) sukulaisten ja läheisten
suhtautumista; eihän kukaan halua leimautua epävakaaksi TUULIHATUKSI, joka jättää "noin hyvän vaimon"/ "noin hyvän miehen",
ja alkaa "haihatella jonkun ihastuksen perässä".

Ai siitäkö tämä johtuu et oon niin pihkassa. Mitä jos mä tuun nyt sua vastaan ja ollaan molemmat pihkassa niin jäädäänkö me sitten toisiimme kiinni ikuisiksi ajoiksi.

Tietyssä tapauksessa oli kysymys ihastumisesta, ei voi puhua sen enemmästä koska ei ollut koskaan tekemisissä kyseessä olevan ihmisen kanssa. Ei ollut vaikeuksia unohtaa tuntematonta ihmistä.

eritapajatella kirjoitti:

Tietyssä tapauksessa oli kysymys ihastumisesta, ei voi puhua sen enemmästä koska ei ollut koskaan tekemisissä kyseessä olevan ihmisen kanssa. Ei ollut vaikeuksia unohtaa tuntematonta ihmistä.

Lue lisää

Vaikutat lyhyen ja ytimekkäänkin kommenttisi perusteella niin rationaaliselta ihmiseltä, että sinulla tuskin on koskaan ollut
mitään "ihastumisongelmia".

Taidan tietää, mistä kirjoitat, ALOITTAJA. Sympatiani ovat puolellasi.

Jos kerran mies johon olet ihastunut, tai peräti rakastunut, ei ole sinusta
lainkaan kiinnostunut romanttisessa mielessä, miksi sotkisit hyvän ja järjestäytyneen elämäsi(?) Joutuisit luopumaan rakkaasta (yhteisestä) kodistasi erotessasi. Joutuisit "jakamaan" lapset ja/tai lemmikit, jos niitä on. Saisit oman sukusi lisäksi päällesi puolisosi suvun vihat ja kummastelun! Ja minkä vuoksi(?) Siksikö, että sinulla tunne, että tuolla jossakin saattaa olla joku muu, jota ehkä rakastaisit enemmän kuin puolisoasi?

ALOITUKSESSASI ainakin annat kuvan, että olet yksipuolisesti ihastunut/rakastunut/hurahtanut johonkin kaksilahkeiseen, joka ei ILMEISESTI ole sinusta lainkaan NAISENA kiinnostunut. Pitää ja arvostaa kenties ihmisenä, muttei tunne mitään romanttisia tunteita sinua kohtaa hyvä ap.! Ja tällaisen hataran, kenties kuvitellun ja yksipuolisenkin tunteen vuoksi jättäisit VANHAN PUOLISOSI, kun miehesi suku vielä kenties nyökyttelee hyväksyvästi vieressä todeten usein: "Kyllä ovat Elma ja Eino toisilleen sopivat. Näkee miten on vakka löytänyt kantensa."

Minä sinuna miettisin, en kahta kertaa, vaan 10 kertaa, lähtisinkö TUTUISTA ja TURVALLISISTA KUVIOISTANI yksin elämään - yksipuolisen ihastuksen vuoksi! (Anteeksi nyt ap., että kirjoitin sinulle näin raa-asti.)

Olen yh äiti. Kaipaan rinnalleni aikuisen miehen joka hyväksyy lapseni ja rakastaisi minua takaisin. Taitaa olla mahdoton yhtälö...

Hävöksissä kirjoitti:

Olen yh äiti. Kaipaan rinnalleni aikuisen miehen joka hyväksyy lapseni ja rakastaisi minua takaisin. Taitaa olla mahdoton yhtälö...

Itselläni ei ole lapsia, mutta onhan noita yh-isiäkin.

Taidat pilailla. Ei kai kukaan nykyajan Suomessa kysy, että kelpaako
yksinhuoltaja, kun maassa on niin paljon uusioperheitä.

Jos et lapsesi/ lastesi kanssa jollekulle "kelpaa", älä anna hänen painaa itsetuntoasi alas, vaan jätä hyvästit tällaiselle "sydänystävälle", ja etsi uusi!