Finlandia-talon surullisenkuuluisat marmorilaatat käyristelevät jälleen rakennuksen ulkoseinissä. Neljän vuoden kuluttua alkavan jättiremontin aikana Carraran marmorilaatat on pakko vaihtaa.
Finlandia-talon tulevaan remonttiin on varattu kaikkiaan 60 miljoonaa euroa, mutta talon seinämateriaalisen vaihdon osuus on vain pieni siivu.
Vuonna 1971 valmistuneen, Alvar Aallon (1898–1976) suunnitteleman talon perusparannus toteutetaan vuosina 2021–2024.
Edellisen kerran julkisivun käyriksi vääntyneet italialaiset Carrara-marmorilaatat vaihdettiin vuonna 1999. Jo silloin pohdittiin kestävämmän kiven käyttöä, mutta päädyttiin lopulta samaan käpristyvään marmoriiin.
Mäntyniemi kun rakennettiin, siihen laitettiin luja ja vääntymätön
suomalainen graniitti, lasi ja kuparipelti. Sisäseinien materiaalina on myös graniitti, mutta myös betoni ja koivuviiluverhoukset.
Jos jotain tietoa etsisi:
Suunnittelemiseksi järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu. 203 ehdotuksen joukosta selväksi voittajaksi tuli Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Kiillemoreeni. Kiillemoreenia alettiin rakentaa syyskuussa 1989. Tontilla on kolme rakennusta. Asuinrakennuksessa ovat varsinaiset asuintilat (680 m/2), edustustilat (916 m/2) ja toimistotilat (424 m/2). Alueella on myös pieni porttirakennus ja talousrakennus.
Tasavallan presidentillä on käytössään asuinrakennuksesta asunto-, työ- ja edustustarkoituksiin 1400 m/2. Muut tilat ovat tasavallan presidentin kanslian käytössä tai varattu huolto-, varasto- ja teknisiksi tiloiksi.
Rakennuksen runkotyöt valmistuivat 1991. Rakennuksessa on 212 ulkonurkkaa, 300 erikokoista ikkunaa, 190 ovea, joista 180 erilaista.
Monia julkisia rakennuksia on tehty kotimaisesta graniitista, mm Osuuspankin toimitaloja. Ulkopinta ei vaadi mitään huoltotoimenpiteitä.
Myös itsellä on pihalaattoina vastaavaa graniittia, se komeaa ja kestävää, mutta lumi aikaan liukasta, kulkupaikoissa pitää olla mattoa talviaikaan. 6 cm paksua laattaa, olikohan kooltaan 66x50 cm, painoa 66 kg, pitihän ne punnita. Ollut jo ainakin 25 v, ja muutosta ei ole mitään havaittavissa.
-pitähän tämä mainita, kun omanmaan kotimainen kestää ja kestää.
Kun vertaa; Finlandia-talon julkisivumateriaalin valinnassa painoivat enemmän esteettiset ja kulttuurihistorialliset kuin rakennustekniset perusteet.
Että oikein "MUOTITALOISTA" pitää sekin tilata. Varmaan moni hesalainen ostaa vaatteensakin pariisista. Kun kotimainenkin olisi ihan kyllin hyvää.
Finlandia-talon tulevaan remonttiin on varattu kaikkiaan 60 miljoonaa euroa, mutta talon seinämateriaalisen vaihdon osuus on vain pieni siivu.
Vuonna 1971 valmistuneen, Alvar Aallon (1898–1976) suunnitteleman talon perusparannus toteutetaan vuosina 2021–2024.
Edellisen kerran julkisivun käyriksi vääntyneet italialaiset Carrara-marmorilaatat vaihdettiin vuonna 1999. Jo silloin pohdittiin kestävämmän kiven käyttöä, mutta päädyttiin lopulta samaan käpristyvään marmoriiin.
Mäntyniemi kun rakennettiin, siihen laitettiin luja ja vääntymätön
suomalainen graniitti, lasi ja kuparipelti. Sisäseinien materiaalina on myös graniitti, mutta myös betoni ja koivuviiluverhoukset.
Jos jotain tietoa etsisi:
Suunnittelemiseksi järjestettiin yleinen arkkitehtikilpailu. 203 ehdotuksen joukosta selväksi voittajaksi tuli Raili ja Reima Pietilän suunnittelema Kiillemoreeni. Kiillemoreenia alettiin rakentaa syyskuussa 1989. Tontilla on kolme rakennusta. Asuinrakennuksessa ovat varsinaiset asuintilat (680 m/2), edustustilat (916 m/2) ja toimistotilat (424 m/2). Alueella on myös pieni porttirakennus ja talousrakennus.
Tasavallan presidentillä on käytössään asuinrakennuksesta asunto-, työ- ja edustustarkoituksiin 1400 m/2. Muut tilat ovat tasavallan presidentin kanslian käytössä tai varattu huolto-, varasto- ja teknisiksi tiloiksi.
Rakennuksen runkotyöt valmistuivat 1991. Rakennuksessa on 212 ulkonurkkaa, 300 erikokoista ikkunaa, 190 ovea, joista 180 erilaista.
Monia julkisia rakennuksia on tehty kotimaisesta graniitista, mm Osuuspankin toimitaloja. Ulkopinta ei vaadi mitään huoltotoimenpiteitä.
Myös itsellä on pihalaattoina vastaavaa graniittia, se komeaa ja kestävää, mutta lumi aikaan liukasta, kulkupaikoissa pitää olla mattoa talviaikaan. 6 cm paksua laattaa, olikohan kooltaan 66x50 cm, painoa 66 kg, pitihän ne punnita. Ollut jo ainakin 25 v, ja muutosta ei ole mitään havaittavissa.
-pitähän tämä mainita, kun omanmaan kotimainen kestää ja kestää.
Kun vertaa; Finlandia-talon julkisivumateriaalin valinnassa painoivat enemmän esteettiset ja kulttuurihistorialliset kuin rakennustekniset perusteet.
Että oikein "MUOTITALOISTA" pitää sekin tilata. Varmaan moni hesalainen ostaa vaatteensakin pariisista. Kun kotimainenkin olisi ihan kyllin hyvää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ja leipäjonot pitenee.
Avauksen teksti oli kopioitu näiltä sivuilta:
http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/501873-finlandia-talon-laatat-kapristelevat-taas-lehti-veronmaksajille-jalleen
http://www.tpk.fi/Public/default.aspx?nodeid=44832
Euroopan yhteisvaluuttaan siirtymisen paras puoli oli, ettei meidän tarvitse enää katsella Alvar Aallon sivuprofiilia 50 markan setelissä. Aalto on yliarvostetuin suomalainen kautta aikojen. Niin suurena pidetty, että hänen alkeellisimmat laskuvirheensäkin halutaan toistaa uudelleen ja uudelleen.
Finlandia-talo on vieläpä rakennus, jonka käyttöarvo on nykyään pienempi kuin valmistumisensa aikoihin. Eipä sen puoleen, että Mäntyniemenkään edustustilat olisivat niin suuressa käytössä kuin niitä rakennettaessa kansan annettiin ymmärtää ja millainen Mäntyniemen tulevasta merkityksestä oli Tamminiemen perusteella. Televisiovälähdyksiin rakennus pääsee vain muutaman vuoden välein. Pietilöiden Aaltoa paremmista arkkitehtitaidoista kuitenkin kertoo, ettei Mäntyniemeä ole tarvinnut suuremmin remontoida muistakaan syistä kuin ulkoseinien materiaalin takia.
"Avauksen teksti oli kopioitu näiltä sivuilta"
Mistäpä palstan kopiomestari ei kopioisi. Sinänsä hyvä että kopioi, kun silloin teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Kopion loppuun kirjoitettu längvits kuitenkin vesittää hyvänkin kopiotekstin.
Toisaalta kovastikin tulee kopiomestarilta kopioituja tarinoita, asioista jotka eivät tänne kuulu ollenakaan.