Koska populaatiogenetiikka ja evoluutio-utopiaan perustuva molekyylibiologia eivät tutki solua avoimesti, eli ilman evoluutio-opin mukaisia olettamuksia, ovat tutkijoiden päät sekaisin eikä logiikka toimi.
Ihmiset on aivopesty ajattelemaan, että solun geenit ohjaavat solun toimintoja ja ovat jonkinlaisia master kontrollereita solun tehtävän määräytymisessä. Tragikoominen esimerkki tulee tällä kerralla Johns Hopkins:in lääketieteen oppilaitoksesta, jossa tutkijat ovat yrittäneet tuottaa mm. sydänlihassoluja laboratoriossa. Tutkijat ovat turhautuneita, koska eivät ole onnistuneet tehtävässään. Valmistetut solut eivät toimi edes sairauksien hoidossa. Mikä oikein menee vikaan?
Solun erilaistumiseen tarvitaan tarkkaa ohjaavaa informaatiota kudoksen muilta soluilta. Solut lähettävät signaaleja solunulkoisten vesikkelien avulla, jotka toimivat kantajina mm. microRNA-molekyyleille. Nämä välittävät tarvittavan tiedon siitä, miten geenien ja histonien epigeneettiset markkerit tulee laittaa paikoilleen, jotta solun erilaistuminen tapahtuu täsmällisesti ja oikein. Lisääntymisessä alkion epigeneettisten merkkien asettamisesta vastaavat myös tuhannet erilaiset miRNA-molekyylit. Informaatio solun erilaistumiseksi annetaan solun ulkopuolelta. Siksi immuunipuolustusjärjestelmä voi vaihtaa lennossa solun tehtävää. Ihmisestä otetut kantasolut alkavat erilaistua hiiren sydämessä, koska hiiren sydämen solut ohjaavat epigeneettisten merkkien paikalleenasettamisen geenisekvenssiin, joka on hyvin samankaltainen hiiren ja ihmisen välillä.
Koska informaatio jaetaan periaatteella ylhäältä alaspäin, eli vanhemmilta alkiolle, ei yksisoluisen eliön kehittyminen monisoluiseksi ole mahdollista. Sama periaate, eli miRNA-ohjattu epigeneettisten markkereiden tiedonsiirto toimii mm. pienimmillä monisoluisilla eliöillä, kuten sukkulamato C. Elegans:illa, jolla on vain 1031 solua.
Palstan ateistitkin voisivat jo soittaa kyseisen oppilaitoksen tutkijoille ja antaa muutaman valistuneen ohje siitä, miten solun erilaistuminen tapahtuu. Geenit eivät ohjaa elämää, elämäntapa ohjaa geenejä. Älkää eksykö, hyvät ihmiset.
Linkki ketjussa.
Kun solujen erilaistuminen ei toimi
16
218
Vastaukset 16
http://www.abcam.com/kits/the-role-of-micrornas-in-stem-cells-and-differentiation
Ja tässä lisätietoa mekanismista, joka tulee laittamaan koko perinnöllisyystieteen uusiksi.Toisaalta miRNA:n tuottaa ja sitä säätelee DNA (Wikipedia):
"Encoded by eukaryotic nuclear DNA in plants and animals and by viral DNA in certain viruses whose genome is based on DNA, miRNAs function via base-pairing with complementary sequences within mRNA molecules."
Aivopesty epälooginen sekopoltsi taas projisoimassa...
Ei näille jutuille voi enää kuin nauraa.- Knark5
Kun tietäis mikä tuota heppulia pohjimmiltaan vaivaa. Tuollaisen ymmärtämiseen ei maalaisjärki enää riitä ja kaupunkilaisjärjelläkin on vaikeuksia.
Muuten puuttumatta hömpötykseesi:
"Koska informaatio jaetaan periaatteella ylhäältä alaspäin, eli vanhemmilta alkiolle, ei yksisoluisen eliön kehittyminen monisoluiseksi ole mahdollista."
Tuollasia yksisoluisten organismien muuttumista monisoluisiksi kannoiksi ja niiden solujen erikoistumista eri tehtäviin on havaittu useamman kerran eri laboratorioissa, joten väitteesi ei ole totta.Höpöhöpö. On havaittu esim. Volvox -leväsolujen ajautumista solurykelmiin, jotka ovat pian hajonneet, kun solut ovat jääneet ilman ravintoa.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Höpöhöpö. On havaittu esim. Volvox -leväsolujen ajautumista solurykelmiin, jotka ovat pian hajonneet, kun solut ovat jääneet ilman ravintoa.
"Höpöhöpö. On havaittu esim. Volvox -leväsolujen ajautumista solurykelmiin, jotka ovat pian hajonneet, kun solut ovat jääneet ilman ravintoa."
Haha. Juu, eliöt kuolevat ilman ravintoa. Tuliko tämä yllätyksenä lapsille biologiaa opettavalle opettajalle?- MikäOnLiianVaikeaa
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Höpöhöpö. On havaittu esim. Volvox -leväsolujen ajautumista solurykelmiin, jotka ovat pian hajonneet, kun solut ovat jääneet ilman ravintoa.
"Kun biologit olivat karsineet ja kasvattaneet valikoiduista levistä uuden leväviljelmän 73 kertaa, levät alkoivat käyttäytyä uudella tavalla. Ne asettuivat itsekseen ryhmiin yhteisen kalvon suojiin. Yksisoluiset levät olivat siis aikeissa lyöttäytyä yhteen ja muodostaa yhden elimistön. Yksisoluisista eliöistä oli kehittynyt monisoluisia yksilöitä.
Levässä käynnistyi kaksivaiheinen elinkierto
Kun eliö oli aikansa kasvanut, siitä erkani soluja. Irronneet solut lähtivät omille teilleen, kasvoivat, alkoivat jakautua JA KEHITTYIVÄT UUSIKSI MONISOLUISIKSI LEVIKSI." Kerropa mistä monisoluiset levät saivat epigeneettisen informaation, mikä tarvitaan kunkin leväsolun erilaistumiseen? Jos kaikissa soluissa on vain sama geenisekvenssi, ei erilaistumista tapahdu.
- Epäjumalienkieltäjä
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Höpöhöpö. On havaittu esim. Volvox -leväsolujen ajautumista solurykelmiin, jotka ovat pian hajonneet, kun solut ovat jääneet ilman ravintoa.
Pelkästään sienikunnasta löytyy kaikki yksisoluisen ja monisoluisen eliön välimuodot aina jakautumiskykyisestä haploidisesta yksisoluisesta lähtien. Sinulla taas usko on tärkeämpää kuin todellisuus.
- aito.oikea.peltiseppä
"Palstan ateistitkin voisivat jo soittaa kyseisen oppilaitoksen tutkijoille ja antaa muutaman valistuneen ohje siitä, miten solun erilaistuminen tapahtuu."
Ja näin kreationisti-nihilisti myöntää ettei oma uskallus riitä, vaan pitää turvautua ateistien apuun.- ateistit
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Uskalluksesta se ei ole kiinni, mutta ateisti kuuntelee mieluummin toista ateistia.
Ehkä siksi että tietää tämän toimivan ja ajattelevan todellisuuden pohjalta.
RaamattuOnTotuus kirjoitti:
Uskalluksesta se ei ole kiinni, mutta ateisti kuuntelee mieluummin toista ateistia.
Entä mistä tiedät Johns Hopkinsin tutkijoiden mahdollisen ateistisuuden?
>>Koska populaatiogenetiikka ja evoluutio-utopiaan perustuva molekyylibiologia eivät tutki solua avoimesti, eli ilman evoluutio-opin mukaisia olettamuksia, ovat tutkijoiden päät sekaisin eikä logiikka toimi.<<
Soluja biologian alalla tutkitaan lähinnä solubiologia -nimisen tieteenhaaran piirissä. Ei populaatiogenetiikassa tai molekyylibiologiassa, joiden painotusalueet ovat hieman erit kuin solubiologian.
Eli sekaisin eivät ole tutkijain päät, vaan ketjun aloittajan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ny se loppuu ( Kuhmo)
Yhtiö on myyty. Notta yyteet meleko äkkiä, notta. Pelastautukoon ken voi. Notta se on tuulista pian.812516Parikymppinen hakkasi nelikymppisen kriittiseen tilaan
Ja ihminen jäi junan alle lautiosaaressa...paljon on taas sattunut ja tapahtunut. Ketähän nämä uhrit mahtaa olla 🤔 htt422116Kaivattusi tärkein ulkoinen tuntomerkki
Onko jokin muu kuin yleinen kuten kaunis, laiha. hyväkroppainen jne.28965- 32867
Äimän käki
Olen vähää vaille viisikymppinen mies, ja olen elellyt ilman parisuhdetta parisen vuotta. Nyt vihdoin ja viimein tuntuu,154788Nainen, miten suhtautuisit
Jos mies ehdottaisi tapaamista? Entä siihen, jos mies kertoisi tapaamisessa tunteistaan ja haluaisi seurustella?58650Paikallinen autokorjaamo
Kyllä alkaa vituttamaan, palvelua haluaisi niin jono ovelle ja yksi myyjä. Auto valmistunut kuntoon niin kukaan ei ilmoi6538- 21515
Vihdoinkin tarjolla sushia!
Onpa mukava, että tän paikkakunnan ruokatarjonta laajenee. Ensi lauantaina pääsee herkuttelemaan kun Kukkoloilta saa su78501- 33492