Olen muun sukupuolinen

Mulla on naama norsunvitulla

Alkukana. Muninut suuren munan josta Väinämöinen kuoritui. En kukko enkä kana.

Sukupuolikromosomini ovat XY. Olen siis sukupuoleltani urospuolinen ihminen eli mies. Minulla on myös ulkoapäin havaittavissa olevat urospuolisen yksilön piirteet.

Sukupuoli-identiteetiltäni koen myös olevani mies.

Millä tavalla se ilmenee? Oletko tyytyväinen? Haluaisitko olla mies tai nainen? Entä jos vain ajattelisit olevasi oma itsesi?
Itse naaras. En ole kokenut olevani mies, mutta joskus ehkä olen luonteeltani kuin mies. Äitinikin joskus sanoi, että tykkää enemmän loogisuudesta kuin muista naisellisemmista jutuista. Hän olikin matemaatikko. Suvussa vahvoja naisia paljon, ehkä se periytyy myös käytännössä. Semmoista tiettyä aggressiivisuutta. Itse ehkä tykkään suorapuheisuudesta ja julistankin paljon netissä. Mutta ehkä se ei olekaan ihmiset, jotka eivät mahdu rooleihin, vaan sukupuolistereotypiat, jotka ovat liian ahtaita.
Itse en ennen paljoa netissä mainostanut sukupuolta, vaan kirjoitin anonyyminä, ehkä naisiin suhtaudutaan netissä aggressiivisemmin tai ei oteta tosissaan. Tärkeintä mielestäni se mitä sanoo, eikä kuka sanoo.
Mielipiteetkin ovat lähempänä miehiä kuin naisellista vihervasemmistohömpötystä.

Viherpiiperöiden mielestä sukupuolisuus on liukuva käsite,mutta taitaa kyseisillä tyypeillä liukua ainoastaan tuo järkikulta johonkin toiseen ulottuvuuteen.

Jos ei aikuinen ihminen ymmärrä niinkin yksinkertaista asiaa kuin että kumpaa sukupuolta on niin ei ymmärrä mistään mitään. Holhouksen alle vaan!

Miksi ihmisen ylipäätänsä pitäisi tuntea itsensä olevan yksikäs miksikään. Ei kukaan nainen tai mies ajattele koko ajan olevansa nainen tai mies. Mielestäni sellaisen pohtiminen ajaa mielisairauteen. Ihmettelen myös näitä transsukupuolisia,heille naiseus on liioiteltuja meikkejä ja kammottavia kireitä vaatteita, joita normaali ihminen ei päällensä laittaisi.Minä en heitä sanoisi naistranssukupuolisiksi, kyllä se on jotain muuta jonka psykologia voisi diagnisoida, mutta koska homous leimattiin aikoinaan mielisairaudeksi niin kukaan ei uskalla tutkia ilmiötä siltä kantilta. Se olisi akateeminen itsemurha.

Nykyisin on apua ja tukea saatavana tuollaisissa asioissa joten ammattiauttajien puoleen vain ensimmäiseksi.
Sukupuolisuus kaikissa muodoissaan on luonnollinen osa ihmisiä. Yleensä se pidetään yksityisasiana mutta nyt tuntuu kuin jotkut käyttäytyvät seksuaalisuuden kanssa kuin pini lapsi joka vasta tutustuu omaan ruumiiseensa ja näyttelee löytöjään, kuin he olisivat ensimmäisinä ihmisinä ikimaailmassa löytäneet erilaisuutta ja nyt ylpeilevät etevyydellään.
Julkinen esittely ja "tasa-arvon" tunnustamisen yhteiskunnallisina julistuksina kokonaisuudessaan marginaalisessa asiassa onkin näiden valistajien oman itsensä korostamista, keppihevostelua jonkun toisten joskus vaikeallakin ongelmalla.
Toivomme onnea ja menestystä seksuaalisuutensa kanssa kipuileville mutta hakekaa tukea eitä oikeasti ymmärtäviltä tahoilta, Pride-kulkueiden järjestäjiltä saatte vain lisäystä ahdistukseen.