Aseman koulu halutaan purkaa, vaikka Kauppalankadulla on monta huonokuntoista vanhaa liiketaloa, jotka lanaamalla saisi hyvää tonttimaata uudisrakennuksille ihan ydinkeskustasta. Mikäköhän salaliitto siinäkin on, että niitä ei saada katukuvaa rumentamasta.
Uudistaloja Kauppalankadulle
Asdeko
11485
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Totta tosiaan nehän eivät ole kovin kauniita jotain 1960/1970-luvun romuskoja.
Ei kiinnosta, koska ne ovat yksityisomistuksessa. Yhteiskunnan omistamat kohteet kiinnostavat ahneita.
Tyhjiä tontteja löytyy vierestä. Rautatienrakentajien patsaan ja Kauppalankadun välissä on tyhjä ryteikköinen metsikkö. Toinen tyhjä ja suuri tontti on Urakankadun ja Riihimäenkadun risteyksessä. Jos ovat johonkin kaavoitetut, niin ei Hyvinkäällä ole ennekään kauaa mennyt kaavamuutoksen jos hakijat ovat "sopivat". Ei muuta kuin toimeksi vaan.
Eivät kelpaa, koska silloin uuden koulun rakentajatahot jäisivät ilman. Tulisi tappiota hyville tutuille.
Laittakaa noihin liiketaloihin rahat kiinni ja uusia tilalle. Tosin ahneilla jää voitot vähemmälle, mutta veronmaksajat tykkäisi ja lapsilla säilyisi koulu lähellä.
Kävin aikanaan 1960-64 kansakoulun ko. koulussa. Oppilasmäärä silloin 700-800, nykyään 250....uusia peruskoulun ala asteita rakennettu joka puolelle...
Ne ns. liiketalot ovat aikansa eläneitä. Kivijalkaliikkeitä kyllä kaivataan ja korona toi esiin niiden tarpeellisuuden kun kukaan ei halunnut mennä asioimaan ostoshelvetteihin. Asuintaloja siihen ja tarpeeksi kerroksia, koska korkeilla taloilla säästetään tarve tuhota viimeisiä historiallisia kohteita.
Totta, pinoamalla sopivasti asuntoja päällekkäin säästetään vanhoja, arvokkaita kohteita seuraaville sukupolville katseltaviksi ja käytettäväksi. Hyvinkäällä on todella paljon hengettömiä, käsittämättömän rumia ja paljon tonttitilaa vieviä keski-ikäisiä, ammattitaidottomien suunnittelijoiden sepustamia rötisköitä jotka hallitsevat keskustaa ja kammottavat muualta tulleita. Hyvinkääläiset ovat kai tottuneet niihin. Kauppalankadun apteekin puoleinen sivu Apteekista Urheilukatuun saakka pitäisi purkaa pois ja rakentaa uudelleen. Samoin Uudenmaankadun eteläpuoli kymppitalosta taidetaloon (ent yhteiskoulu) saakka. Kadun toinen puoli Salonkadusta Yhteiskouluun saakka korjautuukin jo tehdyillä päätöksillä.
Suomeen kehittyi 60-luvun alusta alkaen outo ammattikunta: Vajaakykyiset arkkitehdit ja heidän jatkonaan ammattitaidottomat ja yksinkertaisia fysiikan lakeja tuntemattomat rakennusalan kaavakkeiden kääntelijät. Heillä ei ole/ollut kykyä käsittää esimerkiksi harjakaton ja räystäiden merkitystä. Siitä sai kärsiä Suomessa tuhannet omakotitalojen rakentajat, Hyvinkäälläkin 70- ja 80 luvulla ”hallinnut” jääräpäinen raktarkastaja aiheutti omakotitalojen rakentajille miljoonien vahingot idioottimaisten, Suomen sääoloihin täysin sopimattomien tasakattojen uudelleen harjakatoiksi rakentamisen kautta.
Ei nykyisetkään arkkitehdit osaa tehdä muuta kuin rumaa "laatikkoarkkitehtuuria", jota nytkin joudumme Hyvinkään keskustan lähialueella pakostakin katselemaan. Onko kaupungin rakennusvalvontakin niin osaamatonta että sallivat laatikoiden rakentamisen. Halvalla saadaan tällöin todella rumaa katseltavaa. Nämäkin tietysti on tekninen lautakunta hyväksynyt läppäriä tihrustaen, kuten katuväylien piirustuksetkin. Kansaa ketuttaa, mutta puolue palkitsee.
Nyt on tuokin kohde tulossa ensin purettavaksi ja sitten rakennetaan hyvin tiiviisti Hyvinkään malliin koko korttelin verran tornitaloja. Mikä grynderiryhmä kohteen saa on vielä avoin. Yksityisomistus ei aiheuta harmia veronmaksajille, kuten koulutontit. Siinä tiiveydessä Uudenmaankadun - Salonkadun risteyksen ahtaus kalpenee, koska autopaikat menee kolmeen kellarikerrokseen ja parvekkeista tulee ns. ranskalaiset "nysät". Siis ei mitään uutta Hyvinkäällä.
Ensimmäisenä lähtee purkuun Donnerinkadun ja Kauppalankadun risteyksessä oleva entisen "apteekin talo", joka jo nyt tyhjenee osakkaista / vuokralaisista. Onko kohteessa vielä yhden grynderiryhmän toimistokin ja on sillä osuutta nopeaan päätökseen kohteen purkamisen ja rakennusluvan suhteen ?