Pakkoruotsi aiheuttaa poikien syrjäytymisen elämästä. Kouluissa heitä ei kiinnosta pätkääkään opiskella ruotsia ja turhautuneina alkavat häiriköimään pakkotunneilla.
Koulunkäynti keskeytyy ja he jäävät kaiken toiminnan ulkopuolelle. On vaikea ymmärtää, että osallistuminen aivan turhan kielen opiskeluun on niin tärkeää, että voimme uhrata niin suuren osan nuoristamme. Opetussuunnitelmaa on helppo muuttaa. Koululainen saa vapautuksen uskonnosta, ei ruotsin kieli voi olla tärkeämpi kuin Jumala. Pistäkää vanhemmat aikaan vaikka koululakko. Ei ne nuoret kuitenkaan ruotsia opi, eikä heille ole edes hyötyä koko kielestä Ruotsi on tarkoitettu rikkaiden suomenruotsalaisten seurustelukieleksi. Sampo Terho ja Jussi Halla-aho ovat asiasta yhtä mieltä.
Asian voi nostaa vaaliteemaksi ja saadaan nuorten äänet.
Euroopan tilastot paljastivat julman faktan: Jo joka kuudes nuori aikuinen on syrjäytynyt Suomessa
KOTIMAA11.08.2016 22.16
JANNE RUOTSALAINEN / AAMULEHDEN ARKISTO
Euroopan tilastot paljastivat julman faktan: Jo joka kuudes nuori aikuinen on syrjäytynyt Suomessa
Eurostatin tilastosat kävi ilmi, että Suomessa syrjäytyneitä nuoria aikuisia on joka kuudes.
STT, Aamulehti
Syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut Suomessa yli neljä prosenttiyksikköä vuosina 2006–2015, selviää Eurostatin tilastoista.
Viime vuonna 15,7 prosenttia 20–24-vuotiaista suomalaisnuorista ei opiskellut tai ollut työelämässä. Osuus on samaa luokkaa esimerkiksi Viron ja Latvian kanssa.
Suomi jää hieman koko Euroopan unionin tason alapuolelle: vuonna 2015 EU-maiden 20–24-vuotiaista 17,3 prosenttia oli ilman työ- tai koulutuspaikkaa. Se tarkoittaa melkein viittä miljoonaa nuorta.
Muissa Pohjoismaissa tilanne parempi
Myös Tanskassa syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut, mutta luku on edelleen reilusti alle 10 prosenttia. Ruotsissa syrjäytyneiden nuorten määrä on laskenut.
Saksassa kehitys on ollut päinvastaista kuin Suomessa, sillä vuonna 2006 maan syrjäytyneiden nuorten osuus oli 15,2 prosenttia ja viime vuonna enää 9,3 prosenttia.
Syrjäytyneiden nuorten osuus on kasvanut eniten talousvaikeuksista kärsineissä Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Italiassa syrjäytyneitä on 20–24-vuotiaista melkein kolmannes.
Suomalaisista 20–24-vuotiaista hieman suurempi osa oli työssäkäyviä viime vuonna kuin vuonna 2006. Viime vuonna heidän osuutensa oli 32 prosenttia.
Opiskelevien osuus oli vuonna 2006 hieman suurempi kuin vuonna 2015.
Niitä, jotka käyvät sekä töissä että opiskelevat, oli viime vuonna vähemmän kuin vuonna 2006. Vuonna 2006 heitä oli 28,3 prosenttia, viime vuonna 24,9 prosenttia.
Asiasta uutisoi ensin Kauppalehti.
Koulunkäynti keskeytyy ja he jäävät kaiken toiminnan ulkopuolelle. On vaikea ymmärtää, että osallistuminen aivan turhan kielen opiskeluun on niin tärkeää, että voimme uhrata niin suuren osan nuoristamme. Opetussuunnitelmaa on helppo muuttaa. Koululainen saa vapautuksen uskonnosta, ei ruotsin kieli voi olla tärkeämpi kuin Jumala. Pistäkää vanhemmat aikaan vaikka koululakko. Ei ne nuoret kuitenkaan ruotsia opi, eikä heille ole edes hyötyä koko kielestä Ruotsi on tarkoitettu rikkaiden suomenruotsalaisten seurustelukieleksi. Sampo Terho ja Jussi Halla-aho ovat asiasta yhtä mieltä.
Asian voi nostaa vaaliteemaksi ja saadaan nuorten äänet.
Euroopan tilastot paljastivat julman faktan: Jo joka kuudes nuori aikuinen on syrjäytynyt Suomessa
KOTIMAA11.08.2016 22.16
JANNE RUOTSALAINEN / AAMULEHDEN ARKISTO
Euroopan tilastot paljastivat julman faktan: Jo joka kuudes nuori aikuinen on syrjäytynyt Suomessa
Eurostatin tilastosat kävi ilmi, että Suomessa syrjäytyneitä nuoria aikuisia on joka kuudes.
STT, Aamulehti
Syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut Suomessa yli neljä prosenttiyksikköä vuosina 2006–2015, selviää Eurostatin tilastoista.
Viime vuonna 15,7 prosenttia 20–24-vuotiaista suomalaisnuorista ei opiskellut tai ollut työelämässä. Osuus on samaa luokkaa esimerkiksi Viron ja Latvian kanssa.
Suomi jää hieman koko Euroopan unionin tason alapuolelle: vuonna 2015 EU-maiden 20–24-vuotiaista 17,3 prosenttia oli ilman työ- tai koulutuspaikkaa. Se tarkoittaa melkein viittä miljoonaa nuorta.
Muissa Pohjoismaissa tilanne parempi
Myös Tanskassa syrjäytyneiden nuorten määrä on kasvanut, mutta luku on edelleen reilusti alle 10 prosenttia. Ruotsissa syrjäytyneiden nuorten määrä on laskenut.
Saksassa kehitys on ollut päinvastaista kuin Suomessa, sillä vuonna 2006 maan syrjäytyneiden nuorten osuus oli 15,2 prosenttia ja viime vuonna enää 9,3 prosenttia.
Syrjäytyneiden nuorten osuus on kasvanut eniten talousvaikeuksista kärsineissä Italiassa, Kreikassa ja Espanjassa. Italiassa syrjäytyneitä on 20–24-vuotiaista melkein kolmannes.
Suomalaisista 20–24-vuotiaista hieman suurempi osa oli työssäkäyviä viime vuonna kuin vuonna 2006. Viime vuonna heidän osuutensa oli 32 prosenttia.
Opiskelevien osuus oli vuonna 2006 hieman suurempi kuin vuonna 2015.
Niitä, jotka käyvät sekä töissä että opiskelevat, oli viime vuonna vähemmän kuin vuonna 2006. Vuonna 2006 heitä oli 28,3 prosenttia, viime vuonna 24,9 prosenttia.
Asiasta uutisoi ensin Kauppalehti.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kutsukaa parlamentaarinen työryhmä
selvittämään Suomen kielipolitiikkaa. RKP:n pitkän hallituskauden jäljiltä kieltenopetus on karmeassa jamassa. Kokoomus ei pysty asiaa hoitamaan.
Soini pisti RKP:n järjestykseen ropeloimisesta!
Soini voisi ehdottaa suuren parlamentaarisen työryhmän perustamista selvittelemään Suomen kielikoulutuksen järkeistämistä. RKP ja oppositio voidaan toki jättää selvityksen ulkopuolelle. Kielilakien laatimiseen asiantuntija apua voitaisiin hakea Ruotsista.
Lukion suorittaneella ja ruotsin kielen vapaaehtoisiin yo-kirjoituksiin osallistuvalla pitää olla niin hyvä kielitaito, että pystyy osallistumaan jatko-opintojen ruotsinkieliseen pääsykokeeseen. Pakolla ruotsia opettamalla se ei tule onnistumaan.
Suomi tuhlaa järjettömän määrän rahaa ja energiaa RKP:n tahdon mukaan järjestettyyn kielikoulutukseen. Pakkoruotsi on täydellinen fiasko!
Soini varoitti ”ropeloimasta” perhevapaita
Perussuomalaiset torppasi jälleen kerran puheet perhevapaiden uudistamisesta.
Perussuomalaiset ei halua parlamentaarista työryhmää, jossa valmisteltaisiin perhevapaiden uudistamista, sanoo perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini.
Soini kertoi tiedotteessa, että perussuomalaiset ovat toistuvasti tehneet selväksi, ettei perhevapaita "ropeloida" tai romuteta tällä hallituskaudella.
Soinin mukaan hallitusohjelma on yksiselitteinen, eikä asian jauhaminen julkisuudessa auta yhtään mitään.
RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson ehdotti työryhmän perustamista aikaisemmin tänään. Hänen mukaansa olisi myös paikallaan yhdistää uudistukseen päivähoitomaksujen päivitys.
Puolue ajaa neljän tunnin maksutonta varhaiskasvatusta kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille. Päivähoidossa pitäisi opettaa englantia.