Helsinki on nykyään merkityksetön minulle, vaikka olen asunut ja elänyt täällä koko ikäni. Viimeisten 27 vuoden aikana Helsingin
museot on tullut niin nähtyä, vaikka ei siinä mitään, Ateneumissa
on mukava katsella 1750-1910-lukujen taidetta ja Suomenlinnassa 1750-1910-lukujen arkkitehtuuria. 1987-1996 Helsinki
merkitsi minulle jonkin verran tai siis Helsinki oli tuolloin jännempi
paikka olla ja elää kun oli vielä lankapuhelimet, puhelinkioskit ja kirjeet joilla hoidettiin viestintä, olinhan tuolloin sellaiset 3-12v. Joskus kieltämättä haikailen vv. 1921-1930 Helsinkiin kun Arthur Castrén oli kaupunginjohtajana sekä vv. 1930-1944 Helsinkiin kun Antti Tulenheimo oli kaupunginjohtajana vaikka Tulenheimon kaudelle sattui Talonpoikaismarssi, ilmapommitukset, ostorkorttiaika ja elintarvikepula sekä vv. 1944-1956 Helsinkiin kun Eero Rydman oli kaupunginjohtajana jolloin vielä jatkui 1954 saakka ostokorttiaika Suomessa, mutta jolloin järjestettiin Helsingin olympialaiset 1952 ja Coca Cola sekä Hot Dog (hodari) saapuivat Suomeen ja Lonkero- (long drink) juomaa alettiin myydä kaupoissa.
Kun katselen Signe Branderin mustavalkovalokuvia vv. 1907-1913, tulee herkästi minulle haikea huokaus kuinka tuolloin kaikki oli järjestyksessä ja oltiin vähään tyytyväisiä vaikka köyhyys ja lapsikuolleisuus oli korkea tuolloin Suomessa ja terveydenhoito vielä jopa alkeellista. Tuolloin helsinkiläislapsilla oli tilaa temmeltää Helsingissä ja metsäalaakin oli paljon enempi kuin nykyään, joka on harmillista että nykyään viheralueet ovat rakentamisen uhan alla koko ajan. Muistan toki omanikin toimintaympäristön 1987-1996 paljon inspiroivampana ja virikkeellisempänä kuin tänä päivänä 2017, 21 vuoden jälkeen. Nykyään Helsinki tuntuu ajoittain pelottavalta ja ahdistavalta sekä yksinäisyyteen sysäävältä, kun et kelpaa kenellekään ystävyys- tai romanttisessa mielessä, olet pohjasakkaa ja saat kulkea muiden seassa muukalaisena. Jos tämä seikka ei vituta henkilöitä, jotka ovat tämän kokeneet, myös minä mukaanlukien, niin mikä sitten oikein vituttaa ja risoo elämässä?
Hienoa oli, kun 1905-1995 Helsingin katukuvassa olivat Osuuskauppa Elannon inhimillisemmän kokoiset lähiruokakaupat.
Citymarket ja Prisma kun tulivat jäädäkseen, kauppojen neliömetrit suurenivat, ei tahdo enään löytää jotain tiettyä tuotetta ja liikaa valinnanvaraa ja sitä surullisen kuuluisaa lisäainehöttöä on tarjolla joka lähtöön.
Odotan aina innolla kesäkautta, ja hienoa oli 2016 kun Vallisaari avautui helsinkiläisille, ja voi miten ihanaa on metsämaisema Espoon Nuuksiossa, suosittelen kaikille lämpimästi, Nuuksiossa ei liikenteen melu häiritse, hyvä jos korpin raakuntaa, palokärjen koputusta ja pöllön huhuntaa kuulee siellä, paljon parempi ääniskaala nimittäin nuo lintujen äänet.
Puolustan Vartiosaarta, Kivinokkaa, Keskuspuistoa ja Malmin lentokenttää. Näille main Helsinkiä ei saa missään nimessä rakentaa asuintaloja! Grynderit pysykööt loitommalla näiltä main
Helsinkiä!
Lapsena oli siistiä kulkea metrolla Helsingissä, oli siistiä mennä metroasemalle ja astua metron kyytiin, nykyään enimmäkseen ärsyttää kulkea sillä, tuolloin lapsuudessa näki enemmän punkkareita, rokkareita ja hevareita Helsingissä.
Tässä kuvat, mitä tarkoitan:
Sex Pistols
http://www.punkglobe.com/sexpistolsrotten109.html
Hanoi Rocks
http://eil.com/shop/moreinfo.asp?catalogid=318492
Metallica
http://www.metallicaworld.co.uk/ride16.jpg
No niin... nyt sitten toivon asiallista keskustelua kirjoituksestani,
kiitos! :) Rauhaa, Harmoniaa ja Rakkautta kaikille tasapuolisesti.
Ystävällisin terkuin
Vesimies84 (Antti Lehto)
Helsingissä lauantaina 1.4.2017
museot on tullut niin nähtyä, vaikka ei siinä mitään, Ateneumissa
on mukava katsella 1750-1910-lukujen taidetta ja Suomenlinnassa 1750-1910-lukujen arkkitehtuuria. 1987-1996 Helsinki
merkitsi minulle jonkin verran tai siis Helsinki oli tuolloin jännempi
paikka olla ja elää kun oli vielä lankapuhelimet, puhelinkioskit ja kirjeet joilla hoidettiin viestintä, olinhan tuolloin sellaiset 3-12v. Joskus kieltämättä haikailen vv. 1921-1930 Helsinkiin kun Arthur Castrén oli kaupunginjohtajana sekä vv. 1930-1944 Helsinkiin kun Antti Tulenheimo oli kaupunginjohtajana vaikka Tulenheimon kaudelle sattui Talonpoikaismarssi, ilmapommitukset, ostorkorttiaika ja elintarvikepula sekä vv. 1944-1956 Helsinkiin kun Eero Rydman oli kaupunginjohtajana jolloin vielä jatkui 1954 saakka ostokorttiaika Suomessa, mutta jolloin järjestettiin Helsingin olympialaiset 1952 ja Coca Cola sekä Hot Dog (hodari) saapuivat Suomeen ja Lonkero- (long drink) juomaa alettiin myydä kaupoissa.
Kun katselen Signe Branderin mustavalkovalokuvia vv. 1907-1913, tulee herkästi minulle haikea huokaus kuinka tuolloin kaikki oli järjestyksessä ja oltiin vähään tyytyväisiä vaikka köyhyys ja lapsikuolleisuus oli korkea tuolloin Suomessa ja terveydenhoito vielä jopa alkeellista. Tuolloin helsinkiläislapsilla oli tilaa temmeltää Helsingissä ja metsäalaakin oli paljon enempi kuin nykyään, joka on harmillista että nykyään viheralueet ovat rakentamisen uhan alla koko ajan. Muistan toki omanikin toimintaympäristön 1987-1996 paljon inspiroivampana ja virikkeellisempänä kuin tänä päivänä 2017, 21 vuoden jälkeen. Nykyään Helsinki tuntuu ajoittain pelottavalta ja ahdistavalta sekä yksinäisyyteen sysäävältä, kun et kelpaa kenellekään ystävyys- tai romanttisessa mielessä, olet pohjasakkaa ja saat kulkea muiden seassa muukalaisena. Jos tämä seikka ei vituta henkilöitä, jotka ovat tämän kokeneet, myös minä mukaanlukien, niin mikä sitten oikein vituttaa ja risoo elämässä?
Hienoa oli, kun 1905-1995 Helsingin katukuvassa olivat Osuuskauppa Elannon inhimillisemmän kokoiset lähiruokakaupat.
Citymarket ja Prisma kun tulivat jäädäkseen, kauppojen neliömetrit suurenivat, ei tahdo enään löytää jotain tiettyä tuotetta ja liikaa valinnanvaraa ja sitä surullisen kuuluisaa lisäainehöttöä on tarjolla joka lähtöön.
Odotan aina innolla kesäkautta, ja hienoa oli 2016 kun Vallisaari avautui helsinkiläisille, ja voi miten ihanaa on metsämaisema Espoon Nuuksiossa, suosittelen kaikille lämpimästi, Nuuksiossa ei liikenteen melu häiritse, hyvä jos korpin raakuntaa, palokärjen koputusta ja pöllön huhuntaa kuulee siellä, paljon parempi ääniskaala nimittäin nuo lintujen äänet.
Puolustan Vartiosaarta, Kivinokkaa, Keskuspuistoa ja Malmin lentokenttää. Näille main Helsinkiä ei saa missään nimessä rakentaa asuintaloja! Grynderit pysykööt loitommalla näiltä main
Helsinkiä!
Lapsena oli siistiä kulkea metrolla Helsingissä, oli siistiä mennä metroasemalle ja astua metron kyytiin, nykyään enimmäkseen ärsyttää kulkea sillä, tuolloin lapsuudessa näki enemmän punkkareita, rokkareita ja hevareita Helsingissä.
Tässä kuvat, mitä tarkoitan:
Sex Pistols
http://www.punkglobe.com/sexpistolsrotten109.html
Hanoi Rocks
http://eil.com/shop/moreinfo.asp?catalogid=318492
Metallica
http://www.metallicaworld.co.uk/ride16.jpg
No niin... nyt sitten toivon asiallista keskustelua kirjoituksestani,
kiitos! :) Rauhaa, Harmoniaa ja Rakkautta kaikille tasapuolisesti.
Ystävällisin terkuin
Vesimies84 (Antti Lehto)
Helsingissä lauantaina 1.4.2017
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.