Suomalaisten hyväuskoisuutta on käytetty hyväksi jopa valtiollisissa suhteissa ja kansainvälisissä yrityskaupoissa. Tavallisia kansalaisia on huijattu puhelinmyynnissä ja sijoitusneuvonnassa. Erityisen hyviä kohteita ovat ikäihmiset. Nuoremmat voivat taas hurahtaa ylivelkaantumiseen.
Puhelimella kaupitellaan etenkin lehtitilauksia ja kännykkäyhteyksiä. Iäkäs, ehkä yksinäinen vastaaja saattaa olla imarreltu yhteydenotosta. Myyjillä on rasiallinen ovelia koukkuja sekä kannustimena provisiopalkkaus. Maireaa myyjää voi olla vaikea torjua selkeästi - saati tylyttää, ettei osta koskaan mitään puhelimessa ja sulkea se.
Myyjät tulkitsevat kohteliaat kieltäytymiset helposti kaupaksi. Esimerkiksi lehden näin syntyneen muka-tilauksen peruuttaminen on usein tarkoituksellisesti hankalaa. Soittokiellon voi hankkia, mutta ne vuotavat.
Joutavat myyntisoitot ovat myös riesa. Valekauppojen arvo ei yleensä ole valtava, mutta jo harkintakyvyltään heikontuneille niitä voi kertyä paljonkin. Omaisten aikaa tuhrautuu vahinkojen minimointiin.
***
Sijoitusneuvonnassa pyörii isoja rahoja niin neuvonnan kohteen kuin kokonaisuutena pankkienkin kannalta. Etenkin, kun niiden korkokate ohentunut. Houkutus ohjata sijoittajia rahastojen hallintopalkkioita maksamaan on siis suuri.
Finanssivalvonta antoi 8.3. neljälle pankille rapsut yli 70-vuotiaiden asiakkaiden kohtelusta. Heitä saattaa ilahduttaa kutsu kahvittelemaan pankkiin, jossa sujuvasanainen, ehkä komeakin nuori mies tai sutjakka nainen esittelee asiakkaalle useinkin outoja asioita. Perintö- ja verotuskoukerot ovat vaikeita nuoremmillekin. Seurauksena jopa miljoonia euroja saattaa siirtyä riskikohteisiin, joita sijoittaja ei kunnolla ymmärrä.
***
Maine on pankin tärkein pääoma, joten aikaa myöten huijaaminen tuskin kannattaa. Kohtuullisesti hajautettu "suora", vakaa osakesalkku on usein paras sijoitus; näin syntyivät esimerkiksi kahden humanistin, Eino Jutikkalan ja Maija Lehtosen äskeiset miljoonatestamentit. Pankkien intressinä on kuitenkin myydä rahastojaan ja pyörittää salkkua yhtenään.
Valtio ei voi vapaassa maassa määrätä kansalaisten kaupanteosta. Sille on kuitenkin säädettävä riittävät rajaehdot. Finanssivalvonnan aktiivisuus on hyvä esimerkki kuluttajaviranomaisille ja -yhteisöille. Virasto yrittää myös hillitä ylivelkaantumista, johon matala korkotaso on houkutellut. Joskus korot nousevat. Niin velallisten kuin pankkien on varauduttava siihen.
Puhelimella kaupitellaan etenkin lehtitilauksia ja kännykkäyhteyksiä. Iäkäs, ehkä yksinäinen vastaaja saattaa olla imarreltu yhteydenotosta. Myyjillä on rasiallinen ovelia koukkuja sekä kannustimena provisiopalkkaus. Maireaa myyjää voi olla vaikea torjua selkeästi - saati tylyttää, ettei osta koskaan mitään puhelimessa ja sulkea se.
Myyjät tulkitsevat kohteliaat kieltäytymiset helposti kaupaksi. Esimerkiksi lehden näin syntyneen muka-tilauksen peruuttaminen on usein tarkoituksellisesti hankalaa. Soittokiellon voi hankkia, mutta ne vuotavat.
Joutavat myyntisoitot ovat myös riesa. Valekauppojen arvo ei yleensä ole valtava, mutta jo harkintakyvyltään heikontuneille niitä voi kertyä paljonkin. Omaisten aikaa tuhrautuu vahinkojen minimointiin.
***
Sijoitusneuvonnassa pyörii isoja rahoja niin neuvonnan kohteen kuin kokonaisuutena pankkienkin kannalta. Etenkin, kun niiden korkokate ohentunut. Houkutus ohjata sijoittajia rahastojen hallintopalkkioita maksamaan on siis suuri.
Finanssivalvonta antoi 8.3. neljälle pankille rapsut yli 70-vuotiaiden asiakkaiden kohtelusta. Heitä saattaa ilahduttaa kutsu kahvittelemaan pankkiin, jossa sujuvasanainen, ehkä komeakin nuori mies tai sutjakka nainen esittelee asiakkaalle useinkin outoja asioita. Perintö- ja verotuskoukerot ovat vaikeita nuoremmillekin. Seurauksena jopa miljoonia euroja saattaa siirtyä riskikohteisiin, joita sijoittaja ei kunnolla ymmärrä.
***
Maine on pankin tärkein pääoma, joten aikaa myöten huijaaminen tuskin kannattaa. Kohtuullisesti hajautettu "suora", vakaa osakesalkku on usein paras sijoitus; näin syntyivät esimerkiksi kahden humanistin, Eino Jutikkalan ja Maija Lehtosen äskeiset miljoonatestamentit. Pankkien intressinä on kuitenkin myydä rahastojaan ja pyörittää salkkua yhtenään.
Valtio ei voi vapaassa maassa määrätä kansalaisten kaupanteosta. Sille on kuitenkin säädettävä riittävät rajaehdot. Finanssivalvonnan aktiivisuus on hyvä esimerkki kuluttajaviranomaisille ja -yhteisöille. Virasto yrittää myös hillitä ylivelkaantumista, johon matala korkotaso on houkutellut. Joskus korot nousevat. Niin velallisten kuin pankkien on varauduttava siihen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.