Rakennusliikkeiden armoittamat tamperelaiset kunnallispäättäjät, aiotteko todella tukehduttaa kaikki tamperelaiset asukkaanne hirvittävän rumien betonikolossien alle, joita on suunniteltu Eteläpuistoon, Ranta-Tampellaan, Härmälään ja Niemenrantaan? Jos aioitte, niin näkemiin, me lähdemme Turkuun. Siellä on sentään Aurajoen rannat säilytetty puistoalueena.
Aiotteko tukehduttaa meidät taloröttelöiden alle?
topakkatäti
32380
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Unohdit vallan Santalahden, se rakennetaan ihan pian. Tuolla kuvien kanssa.
http://moro.aamulehti.fi/2017/04/20/asumaan-2019-tamantyylisia-taloja-nousee-piakkoin-santalahteen/
Taas on luvassa geneerisiä laatikoita epäsymmetrisillä ikkunoilla. Osaakos muuten kukaan kertoa, mistä nuo tietyt trendit päätyvät suomalaiseen arkkitehtuuriin?
Kun keskustaan valmistui pari hotellia tuossa vuoden 2010 paikkeilla, niin huomiota kiinnittivät nuo ikkunat, jotka olivat sikinsokin ripoteltu julkisivuun. Pisti silloin silmään, mutta eivät enää, kun ne ovat "standardi" kansallisessa rakennussuunnitelmassa.
Sitä vaan ihmettelen, että onko tämä jokin Suomen arkkitehtiliiton suositus uusille julkisivuille, vai hallitseeko Suomen rakennusbusinesta vain muutama rakennusliike, joiden listoilla on pari, kolme arkkitehtiä, joilla on hirmuinen halu ripotella ikkunoita?
Toki muitakin trendejä voi noista suunnitelmista bongata. Yksi liittyy epätasaisiin kattoihin ja toinen kummallisiin laatikkoulokkeisiin, joita aikaisemmin myös parvekkeiksi kutsuttiin. Kolmas on kerroksellisuus, eli talot näyttävät kirjapinoilta, missä aina muutaman kerroksen välein muutetaan jotain säännöllistä rakennetta.
Googlettakaapa Helsingin Clarion hotelli. Aivan kuin yksi yhteen Torni-hotellin kanssa. Onko sama arkkitehti, rakennusyhtiö, vai vaatiiko rakennuslautakunta kyseistä julkisivua, vai mikä se on, että nämä yksilöllisiksi, katseenkiinnittäjiksi ja luoviksi kutsut rakennukset ovat kuin toistensa kopioita? Luonnollisesti kummassakin hotellissa on se pakollinen näköalatasanne ja terassi.
Mutta yksilöllisyys, luovuus, raikkaus ja mitä lie markinamiesten sloganeita sitä onkaan, niin aina näyttävät uppoavan hyvin suomalaiseen rahvaaseen.
> Osaakos muuten kukaan kertoa, mistä nuo tietyt trendit päätyvät suomalaiseen arkkitehtuuriin?>
No eilen tuli telkkarista kuvia samantapaisista röttelöistä ja rantarakentamisesta ohjelmassa jossa käsitellään arkkitehtien mokia. Taloista joita oli rakennettu Brasiliassa 1960 ja-70 lukujen sikäläisessä rakennusbuumissa Santoksen kaupunkissa, unohtivat siellä vain paaluttaa kunnolla, reilu sata taloa on enemmän tai vähemmän vinossa...
Kuvia Santoksesta, on ne aika kallellaan.
http://www.amusingplanet.com/2013/04/the-leaning-buildings-of-santos-brazil.html
"Toki muitakin trendejä voi noista suunnitelmista bongata. Yksi liittyy epätasaisiin kattoihin"
Mieluummin epätasainen katto - mieluiten harjakatto - kuin tasakatto. Tasakatot ovat kamalan näköisiä.
Ei taloihin niin kauhean helppo ainakaan näin maallikon mielestä ole keksiä yksilöllisyyttä, koska muotoja on rajoitettu määrä. Esim. ikkunoiden sijoittelu, ei siinä kauheasti vaihtoehtoja ole; joko riviin tai epätasaisesti. Epätasaista sijoittelua tosiaan suositaan nykyään.
Hienoin ja kekseliäin nykyaikainen rakennus, jonka tiedän, on ehkäpä Bilbaon Guggenheim-museo. Todella kekseliäs, mutta suomi-arkkitehdeiltä ei voi samaa odottaakaan.
Suomessa hieno rakennus -äärettömän yksinkertainen, pelkistetty ja kaunis- on Helsingissä Narikkatorilla oleva Kampin kappeli. Ja pintamateriaali on puuta, joka on mahtava materiaali siinä.
Helsingistä taas ruma ja nykyaikainen rakennus on Mannerheimintiellä musiikkitalo. Hyi helvetti; v äri on ruma tummanvihreä, tasakatto, ei mitään muotoa tai erikoisuutta ja pinnassa on jo nyt ihmeellisiä tummentumia.
Tampereella ruma nykyaikainen rakennus on Tampere-talo. Katsopa sitä; siinä on valtava määrä teräviä kulmia, pinta on hirveän näköistä laattaa (kuin kylpyhuoneesta) ja tasakatto. Se on kuin viivottimella piiretty talo. Tampere taloa ei varmaan koskaan ole missään arvosteltu rumaksi. Kai se on jonkinlainen tabu.
>Tampereella ruma nykyaikainen rakennus on Tampere-talo. >
Jättivessaksihan sitä jotkut on sanoneet.
Merihakaa Tamperella matkitaan, se äänestettiin taannoin Suomen rumimmaksi asuinalueeksi.
" se äänestettiin taannoin Suomen rumimmaksi asuinalueeksi. "
Kohta koko Tampereen voi ilmoittaa siihen kisaan, no Teiskoa ei huomioida, siellä on liikaa vihreetä.
Kaupungin luonto on jo pilalla. Siksi on parempi rakentaa se alue täyteen rakennelmia kuin vallata lisää alueita koskemattomalta luonnolta.
Kaupunki voi järjestää bussikuljetuksia luonnossa viihtyville asukkaille, esimerkiksi Lempäälän puolella kulkevan retkeilyreitti Birgitan polun päätepisteisiin.
Bussit saastuttaa, enää ei ole trollikoita, eikä ratikallakaan pääse Birgitanpolulle tai edes Kaarinanpolulle.
Taitaa olla tuo kaarinanpolun Tampereenpuoleinen pääty aika pilalla jo, umpeenkasvanutta rytöä.
Ratinan betonikolossi,ei voi olla todellista,että sellaisen voi ja saa rakentaa.Näky on järjetön, ostosparatiisi.Mistä sinne riittää kauppiaita ja ennenkaikkea asiakkaita.Vieressä koskikeskus,tullintori.Keskusta jo valmiiksi täynnä tyhjiä liiketiloja,tyhjiä parkkitiloja,nyt on mielestäni kyllä mopo lähtenyt käsistä.Toivottavasti olen väärässä.
Hätäaputöitä.... milläs luulette tämän "nousukauden" käynnistyneen? ;)
Ely-keskuskin hehkuttaa parin prosenttuyksikön laskulla työttömyysluvuissa... rakentaminen, kuljetus ja korjaus työllistävät...
Tampereen ratikkahanke on vetänyt koko euroalueen talouskasvuun! Kreikkalaisetkin maksavat luultavasti kohta velkansa takaisin. Kiitos Tampereen ratikan!
http://www.mtv.fi/uutiset/talous/artikkeli/laajaa-optimismia-talouskasvu-euroalueella-nopeinta-kuuteen-vuoteen/6399794
Pääkaupunkiseudulla Pisara-rata, Länsimetro, lisää asuntoja tiivisrakentamisen nimissä, Keskuspuisto asuntorakentamiselle... kuulostaako tutulta? ;)
Siinä se on Suomen "talouskasvu" pähkinänkuoressa. Kas kun eivät seuraavaksi keksi rakentaa Pirkkalaan avaruusasemaa. Ongelma näissä on se, että ne eivät ole itsessään tuottavia. Lainaa otetaan kuin viimeistä päivää, kun raha on halpaa, ja sillä luodaan työpaikkoja. Mitä massiivisempia projekti sitä parempi.
Ja se raha on halpaa, koska Euroopan keskuspankilla on rahanluontioikeus. Ne painaa yhdessä kuukaudessa yli 40 miljardin euron edestä rahaa, mitä pumpataan Euroopan talousalueelle.
Jos talous kasvaisi oikeasti, sitä ei tehtäisi lainarahalla. Nythän lainamäärät nousevat hirmuista vauhtia, ja Suomen kotitalouksien velkataakka lisääntyy miljardeilla joka vuosi (onkohan melkein yksi yhteen näiten rakennusprojektien kulujen kanssa?). Asuntokauppa on loistava tapa "pestä" tämä halpa lainaraha talouskasvuksi, kun uudesta rakentamisesta ja vanhan myynnistä maksetaan palkkoja, myyntivoittoja, veroja yms.
Sitten on tietysti yhteisen omaisuuden myyminen ja kassavarannon tyhjäksi pumppaaminen. Eikös se Arhinmäki jo Sipilän hallituksen pumppuhommista "käräyttänyt"? Milloin panttilainakonttorissa käynnistä on tehty vakavaraisuuden merkki? Eikö ole ihmeellistä, tästä uutisesta ei ole kuin parisen kuukautta ja aina vaan sama talouskasvuhumppa jatkuu mediassa, vaikka talouskasvu-uutisointi on osoitettu hattaraksi:
- https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/214115-paavo-arhinmaki-repaisi-puhelimen-esiin-eduskunnassa-tama-oli-uutinen-juha-sipila-me
- http://yle.fi/uutiset/3-9449336
Euroopan Keskuspankki se vain pumppaa, painaa rahaa, alentaa korkoja, pumppaa raivoisasti vuodesta toiseen:
- http://www.reuters.com/article/us-ecb-policy-idUSKBN0KU2ST20150122
- http://www.express.co.uk/news/politics/739864/European-Central-Bank-pound-sterling-US-dollar-Italy-referendum-Eurozone-EU
Pumppaamisella on toinenkin merkitys, devalvaatio, paperirahan painanta. Saahan siinä ihmetellä, miksi rahan arvo pankkitileillä laskee kuin lehmän häntä ;) Ja kun korot ovat nollassa, niin mistään ei kansa saa säästöilleen vastinetta, kun niistä ei makseta korkoa. EKP SIIS SYÖ TOIMINNALLAAN EPÄSUORASTI SINUN SÄÄSTÖSI. Ovat kyllä pankkitilillä, mutta finanssipolitiikka johtaa siihen, että rahat livautetaan sieltä kuitenkin ja päätyvät järjettömän bondienostojen ja rahanjaon myötä muiden taskuun.
Suomessakin Euroopan monetaariseen unioniin pääsyn ehtona oli se matala infalaatio ja luonnollisesti olemattomat korot...sen takia uhrattiin jopa eläkerahastot velkojen peittelyyn. Suomikin kun keplotteli itsensä euroon hieman Kreikan tavoin lukuja kaunistellen...
"Kriisiin ajautunut Kreikka ei ole ainoa euromaa, joka on keplotellut velkalukujaan kauniimmiksi. Euroon pyrkiessään myös Suomi turvautui kepulikonsteihin...
Eläkelaitosten sijoitukset
osaksi valtiontaloutta
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001664064.html
Metroilua ja sen sellaista.
>Miksi länsimetroprojekti epäonnistui?
Hiukkasen hankala sanoa, koska asiaa käsittelevä raportti on salattu.
Länsimetro on monellakin tapaa surullinen esimerkki ongelmista...avoimuuden puuttesta ja kehnosta hallinnosta. Projekti venyy, budjetti ylittyy räikeästi ja muiden kuin työryhmän sisäpiiriläisten on erittäin vaikea seurata mitä on tekeillä ja mikä on mennyt pieleen.
Projektien venyminen ja budjettien ylittyminen eivät tietenkään ole pelkästään julkisen sektorin ongelma. Välillä vaikuttaisi kuitenkin siltä, että julkisen sektorin suuret rakennusprojektit ovat näille ongelmille huomattavan alttiita - ja tämän ongelman luulisi kiinnostavan meitä kaikkia, puhutaanhan jälleen yhteisistä resursseistamme. >
http://artolampila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/235911-miksi-lansimetroprojekti-epaonnistui
Ratinan kauppakeskus on kyllä uskomattoman ruma ja sen lisäksi aivan liian suuri! Sinne tulevat samat kaupat kuin jo olemassa olevissa liikekeskuksissa - eikö edes mitään uutta saada, vaikka niin "houkutteleva" paikka on? Samapa se, en aio kuitenkaan mennä.
Ei kyllä ymmärrä, miten tuollainen houkuttaa muita kun energiajuomasta pöriseviä jonneja ja muita vastaavia epäkurantteja ns. asiakkaita.
"Jos aioitte, niin näkemiin, me lähdemme Turkuun."
...lupaat vaan...
Ei kai sillä enää niin väliä ole kun näyttäisi tuo kuuluisa "Turun tauti" levinneen jo Tampereellekin.
Tamperelaisia taitaa palstan perusteella kiinnostaa enemmän noi aivottomat tietämättömyyttä täynnä olevat avaukset lottovoitosta ja muu sellainen joutava..
Hei!
Minäkin olen ihmetellut tätä RAKENNUSLAIN VASTAISTA toimintaa nimeltä: kaupunkirakentaminen Tampereella.
Luin taannoin rakennuslakia - LUE SINÄKIN - siellä on painettuna, että rakennetun asuinympäristön pitäisi olla viihtyisä, terveellinen, entistä rakennuskantaa myötäilevä ja ESTEETTINEN. Tämän viimeisen sanan merkitystä piti oikein nykysuomen sanakirjasta etsiä ja sieltä löytyy sanalle selitys: kaunis. Käsitän sen ainakin siten, että JOTAIN kauneutta pitäisi löytyä!
Tiedämme, että tonttimaa kasvukeskuksissa on erikoisen kallista mutta miten sille kannattaa rakentaa rumia ja elinkaareltaan n. 50v kestäviä taloja? Onko Suomella varaa siihen? Ennen oli varaa rakentaa kauniita ja kestäviä rakennuksia. Siitä ovat esimerkkeinä vaikka Helsingin kantakaupungin komeat vanhat kivitalot ja maaseudun yli satavuotiaat harmoniaa henkivät ja yleensä terveet hirsitalot.
Jos arkkitehdeiltä puuttuu kykyä luoda viihtyisiä taloja NIIN LAITETAAN KANSA ÄÄNESTÄMÄÄN eri vaihtoehdoista ja arkkitehdit TODELLA kilpailemaan luovuudellaan!
Voitaisiin tietysti laittaa myös rakennusliike ym. maksamaan sakkoja asukkaiden rumiksi äänestämistä betonibunkkereista, sillä ovathan he selvästi rikkoneet lakia.
Yhtä häiritsevänä koen myös älyttömän tiiviin ja osin liian korkean rakennuskannan.
Korkea asuinkanta mahdollistaa paremmat tuotot rakentajille per rakennettu neliö. Aika simppeliä. Yhdet perustat/kivijalat mutta enemmän kerroksia niiden päällä.
Tampereen ongelma on ollut alusta saakka tyylien ja tekniikoiden tilkkutäkkimäisyys. On juukenttia, on uusklassismia, on 60-luvun brutalismia, 80-luvun betonielementtiä... nyt kaupunkikuva "piristyy" tuosta kummasti, kun saadaan pari wau-arkkitehtuuria edustavaa rakennusta tuon pitkän epäonnitumisten suoran päätteeksi, vai piristyykö?
Tampereella tai Helsingissä ulkonäöllä tai viihtyisyydellä ei ole koskaan ollut merkitystä. Turku on ainoa mainitsemisen arvoinen kaupunki. Nämä muut ovat paisuneita 60- ja 70-luvun tuotoksia. Vantaa ehkä pahin, 70-luvulla vielä Helsingin maalaiskunta, pelkkää peltoa, alle 40 000 asukasta, ja nyt lähes 200 000 asukasta nopeasti nousseissa elementtitaloissa - nopeasti ja halvalla. Pelkkää pelolle väännettyä betonia. Sama meno nyt Tampereella 2017, vaikka julkisivuja onkin elävöitetty ornamenttimaisilla ikkunarivistöillä.
Mihin toimenpiteisiin aiot ryhtyä, että tuo lainvastainen toiminta loppuu?
On ihan kiinnostava ehdotus, että annetaan asukkaiden äänestää, mikä rakennusliike on rikkonut lakia. Voisikohan tuota ajatusta laajentaa muuallekin, vaikka liikenteeseen? Äänestetään, ajoiko joku liian kovaa tai oliko joku liian kännissä?
minä annan ainakin 100 pistettä Tampereelle rohkeudesta ja taidosta kehittää kaupunkia.
me emme elä emmekä halua elää missään museossa, jonka toiminnot määrittelee joku museovirkamies. ei, ei ja ei. parempi uudistua eikä saa jämähtää. .
hyvä Manse !!!
Mutta kun ratikkahan on tekniikaltaan ihan museokamaa.! Uutta tekniikkaa olisivat sähköbussit jotka eivät ole sidottuja mihinkään kiskoihin.
Tarkoitatko museum of architectural ugliness ... ?
Tarkoitatko nyt siis Tampereen tulevan ratikan tekniikkaa, vai ratikkaa konseptina yleisesti?
tekniikka ja konsepti ovat 100-vuotta vanhaa teknologiaa,
nykyaikaisia olisivat kääntyvät kumipyörät ja ladattava akkuteknologia,
hyper-loop-konsepti olisi myös tulevaisuutta
Ilmatäytteiset kumipyörät ovat 1800-luvun loppupuolelta, Sähköllä ladattavia busseja oli 1900-luvun alussa. Lisäksi hyperloopin idean kaltainen paineeseen perustuva järjestelmä oli käytössä 1870-luvulla New Yorkissa.
Monen asian ideat ja konseptit ovat vanhoja, mutta silti ne voivat olla edelleen hyviä ja toimivia.
Jep, Aurajokeen viettävä kapeahko nurmipenkere ja puurivi kadun varrella käy turkulaisesta puistosta? No sitten vaikka Ratinanrannan kävelybaana Pyhäjärven rannalla on puistoa.
Aikoo ne, yksiselitteisesti.