Minun on pakko myöntää että tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne on niin kutkuttava, että en olisi valmis vaihtamaan turvallisemmalle planeetalle vaikka tietäisin ydinsodan olevan nurkan takana. Hyvät lajitoverit, elämme mielenkiintoisia aikoja.
USA on johtanut vuosikymmeniä "vapaan maailman" taistelua idästä nousevaa uhkaa vastaan, ja vaikka kylmän sodan aikaan kaikki oli väliin hiuskarvan varassa, kaikki ymmärsivät pelisäännöt.
Kaiken tuli jatkua kuin ennen, rooliin koulutetusta Hillary Clintonista piti tulla vapaan maailman seuraava johtaja Obaman jouduttua luopumaan valtikasta. Kansallismielisyyden nousun johdosta demokratiat lännessä ovat joutuneet kohtaamaan sen tosiasian ettei johtajaa valita kulisseissa, sen tekevät äänestäjät.
Erinäisten sattumusten kautta vapaan maailman johtajaksi kruunattiin Mr. Donald Trump, mies joka ammensi ideologiansa oikeistopopulismista ja uhkasi lopettaa idän ja lännen vastakkainasettelun. Läntisen maailman suvaitsevaisuus ei riittänyt enää tähän, Trump sai lehdistöltä kylmää kyytiä ja virkanimitykset kotimaassaan ovat jatkuvan viivytyksen kohteena. Hänen ei toivota saavan aikaiseksi yhtäkään päätöstä virkakaudellaan.
Täysin yllättäen Donald muutti taktiikkaansa lähi-idässä, taktiikkahan olisi jatkuessaan johtanut Venäjän tukemien shiiamuslimien aseman vahvistumiseen alueella. Donald Trump teki jotakin jota suvaitsevainen maailma kaipasi johtajaltaan, hän osoitti että itä ja länsi eivät ole lähentymässä.
Kuin varmemmaksi vakuudeksi sitoutumisestaan suvaitsevaisuuteen Donald Trumpin huhutaan olevan antamassa lähtöpasseja lähimmille neuvonantajilleen jotka olivat ajaneet idän ja lännen vastakkainasettelun liennytystä. Näyttäisi siis siltä, että vain agressiivisella idänpolitiikalla Trump voisi saada liikkumatilaa sisäpolitiikassa.
Minua kiinnostaa nämä asetelmat, tulevaisuus näyttää oliko Donald Trump oikeasti räyhäke vai peluri. Mikä on idän ja lännen suhteiden tulevaisuus.
USA on johtanut vuosikymmeniä "vapaan maailman" taistelua idästä nousevaa uhkaa vastaan, ja vaikka kylmän sodan aikaan kaikki oli väliin hiuskarvan varassa, kaikki ymmärsivät pelisäännöt.
Kaiken tuli jatkua kuin ennen, rooliin koulutetusta Hillary Clintonista piti tulla vapaan maailman seuraava johtaja Obaman jouduttua luopumaan valtikasta. Kansallismielisyyden nousun johdosta demokratiat lännessä ovat joutuneet kohtaamaan sen tosiasian ettei johtajaa valita kulisseissa, sen tekevät äänestäjät.
Erinäisten sattumusten kautta vapaan maailman johtajaksi kruunattiin Mr. Donald Trump, mies joka ammensi ideologiansa oikeistopopulismista ja uhkasi lopettaa idän ja lännen vastakkainasettelun. Läntisen maailman suvaitsevaisuus ei riittänyt enää tähän, Trump sai lehdistöltä kylmää kyytiä ja virkanimitykset kotimaassaan ovat jatkuvan viivytyksen kohteena. Hänen ei toivota saavan aikaiseksi yhtäkään päätöstä virkakaudellaan.
Täysin yllättäen Donald muutti taktiikkaansa lähi-idässä, taktiikkahan olisi jatkuessaan johtanut Venäjän tukemien shiiamuslimien aseman vahvistumiseen alueella. Donald Trump teki jotakin jota suvaitsevainen maailma kaipasi johtajaltaan, hän osoitti että itä ja länsi eivät ole lähentymässä.
Kuin varmemmaksi vakuudeksi sitoutumisestaan suvaitsevaisuuteen Donald Trumpin huhutaan olevan antamassa lähtöpasseja lähimmille neuvonantajilleen jotka olivat ajaneet idän ja lännen vastakkainasettelun liennytystä. Näyttäisi siis siltä, että vain agressiivisella idänpolitiikalla Trump voisi saada liikkumatilaa sisäpolitiikassa.
Minua kiinnostaa nämä asetelmat, tulevaisuus näyttää oliko Donald Trump oikeasti räyhäke vai peluri. Mikä on idän ja lännen suhteiden tulevaisuus.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Trump on huomannut, että pommikampanjat ulkomailla tuovat sisäpoliittista kannatusta - ainakin aluksi.
http://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005170857.html
Jemen, Syyria, Afganistan...
"Trump on huomannut, että pommikampanjat ulkomailla tuovat sisäpoliittista kannatusta - ainakin aluksi."
Trump on huomannut myös, että pörssejä voi ohjailla pudottelemalla pommeja.
"Yhdysvaltojen Afganistaniin torstaina pudottama pommi on saanut aasialaiset sijoittajat hermostumaan suurvaltojen välisten poliittisten jännitteiden lisääntymisestä.
Myös Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean uhittelu on lisännyt sijoittajien pelkoja.
Perjantaina muun muassa Tokion pörssissä rahapiirit olivat valmiita myymään sijoituksiaan alkuvuotta halvemmalla.
Tokion pörssin osakkeiden keskimääräistä hintakehitystä kuvaava yleisindeksi putosi tämän vuoden alhaisimmalle tasolleen.
Perjantaina Nikkei-indeksin pudotus oli 0,49 prosenttia. Viikon aikana osakkeiden hinnat ovat keskimäärin halventuneet jo lähes kaksi prosenttia.
Etelä-Korean Kospi-indeksi heikkeni 0,64 prosenttia ja Shanghain Composite-indeksi 1,06 prosenttia."
Markkinoilla arvellaan, että kansainvälinen poliittinen jännite tulee vaikuttamaan kursseihin.