Kekkosen sairaudesta ei ole julkaistu lääketieteellistä selvitystä. Henkilääkäreiden Pentti Halosen ja Erkki Kivalon presidentin tilasta antamat lausunnot olivat äärimmäisen diplomaattisia. Sairauskertomus on viety Meilahden sairaalan arkistosta eikä sen sijaintia tiedetä. Käytettävissä olevien tietojen valossa kyse oli ilmeisesti ateroskleroosiin liittyvästä vaskulaarisesta dementiasta. Sairauden vaikutusta viranhoitoon ei kuitenkaan ole osoitettu.lähde?
Kekkosen kuoltua Tamminiemestä tehtiin Urho Kekkosen museo, joka avattiin yleisölle vuonna 1987.[9]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urho Kekkonen meni naimisiin vuonna 1926 Sylvi (Sylvia Salome) Uinon (12. maaliskuuta 1900 – 2. joulukuuta 1974) kanssa. Vuonna 1928 heille syntyivät kaksospojat Taneli (4. syyskuuta 1928 – 11. heinäkuuta 1985) ja Matti (4. syyskuuta 1928 – 3. heinäkuuta 2013). Taneli Kekkonen toimi suurlähettiläänä ja meni naimisiin K. A. Fagerholmin tyttären Britan kanssa vuonna 1952.[18] Matti Kekkonen työskenteli hallitusneuvoksena, ja hänen puolisonsa oli Marja Linnankivi. Kekkosen lapsenlapsista Brita ja Taneli Kekkosen poika Timo Kekkonen työskentelee innovaatiojohtajana Elinkeinoelämän keskusliitossa.[64]
Naissuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kekkosen naissuhteet ovat saaneet valtavasti huomiota, ja niistä on kirjoitettu lähinnä Kekkosen kuoleman jälkeen. Eräs Kekkosen naisystävistä, suurlähettiläs Jaakko Hallaman puoliso Anita Hallama on julkaissut päiväkirjojaan ja otteita Kekkoselta saamistaan kirjeistä.[65] Raija Orasen romaaneissa on kuvattu Kekkosen suhteita sekä Hallaman että toimittaja Anne-Marie Snellmanin kanssa.[66][67] Orasen mukaan Kekkosella oli rakkaussuhde myös itseään 47 vuotta nuorempaan toimittajan Maarit Tyrkköön.[68] Tyrkkö itse on kertonut tästä vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassaan Tyttö ja nauhuri.[69]
Merkitys ja vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jälkimaine ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kekkonen metsällä Neuvostoliiton johtajien kanssa vuonna 1963.
Urho Kekkosen suurimpana ansiona on pidetty Suomen idänsuhteiden ansiokasta hoitamista maailmanpoliittisesti vaikealla aikakaudella. Poliitikkona Kekkonen ei tyytynyt vain hakemaan kompromisseja, vaan nujersi monet sisäpoliittiset kilpailijansa, osan kovinkin ottein. Hän hyödynsi henkilökohtaisia idänsuhteitaan sisäpolitiikassa siten, että jopa monet poliittiset vastustajat alkoivat pitää häntä korvaamattomana. Kekkosta onkin kritisoitu Suomen hankalan aseman hyödyntämisestä henkilökohtaisen edun tavoittelussa. Politiikan strategisessa valtapelissä Kekkonen oli taituri.lähde? Ruotsalainen Expressen-iltapäivälehti piti pääkirjoituksessaan 25. syyskuuta 1977 Kekkosen liiallista vaikutusvaltaa Suomen politiikassa vahingollisena.[70]
Läntisissä demokratioissa Kekkosen presidenttikausi oli poikkeuksellisen pitkä. Tätä on selitetty karismalla, häikäilemättömällä taktikoinnilla, kansansuosiolla ja kylmän sodan aikakauden poliittisella herkkyydellä. Suomen politiikkaa varjosti miltei koko Kekkosen presidenttiyden ajan suurvaltojen valtapeli, jossa Suomen sijainti ainoana länsimielisenä Neuvostoliiton rajanaapurina oli strategisesti herkkä. Kekkonen säilytti suurvaltojen painostuksenkin alla asemansa arvostettuna valtiomiehenä sekä idässä että lännessä. Hänen poliittisen uransa suurimpana kansainvälisenä tunnustuksena voidaan pitää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ETYKin järjestämistä Helsingissä 1975, jossa Kekkonen isännöi suurvaltojen huippukokousta kylmän sodan lievittämiseksi.lähde?
Urho Kekkosen kuoltua media alkoi kirjoittaa hänestä vapaammin. Sittemmin on myös julkaistu useita häntä käsitteleviä kirjoja ja hänen päiväkirjansa vuosilta 1958–1981.[71][72]
Kekkosen jälkeen Suomen presidentin valtaoikeuksia on kavennettu. Niitä on 1980-luvulta lähtien siirretty eduskunnalle ja hallitukselle. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa presidentin päätehtäväksi jäi ulkopolitiikan hoito yhdessä valtioneuvoston kanssa.[73]
Kekkosen viimeisen kauden keskeytymisen jälkeen myöhemmät presidentit ovat ottaneet tavakseen tiedottaa julkisuuteen terveydentilastaan.[74][75]
Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Urho Kekkonen sijoittui kolmanneksi 57 456 äänellä edellään Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Risto Ryti.[76]
Kekkosen kuoltua Tamminiemestä tehtiin Urho Kekkosen museo, joka avattiin yleisölle vuonna 1987.[9]
Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Urho Kekkonen meni naimisiin vuonna 1926 Sylvi (Sylvia Salome) Uinon (12. maaliskuuta 1900 – 2. joulukuuta 1974) kanssa. Vuonna 1928 heille syntyivät kaksospojat Taneli (4. syyskuuta 1928 – 11. heinäkuuta 1985) ja Matti (4. syyskuuta 1928 – 3. heinäkuuta 2013). Taneli Kekkonen toimi suurlähettiläänä ja meni naimisiin K. A. Fagerholmin tyttären Britan kanssa vuonna 1952.[18] Matti Kekkonen työskenteli hallitusneuvoksena, ja hänen puolisonsa oli Marja Linnankivi. Kekkosen lapsenlapsista Brita ja Taneli Kekkosen poika Timo Kekkonen työskentelee innovaatiojohtajana Elinkeinoelämän keskusliitossa.[64]
Naissuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kekkosen naissuhteet ovat saaneet valtavasti huomiota, ja niistä on kirjoitettu lähinnä Kekkosen kuoleman jälkeen. Eräs Kekkosen naisystävistä, suurlähettiläs Jaakko Hallaman puoliso Anita Hallama on julkaissut päiväkirjojaan ja otteita Kekkoselta saamistaan kirjeistä.[65] Raija Orasen romaaneissa on kuvattu Kekkosen suhteita sekä Hallaman että toimittaja Anne-Marie Snellmanin kanssa.[66][67] Orasen mukaan Kekkosella oli rakkaussuhde myös itseään 47 vuotta nuorempaan toimittajan Maarit Tyrkköön.[68] Tyrkkö itse on kertonut tästä vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassaan Tyttö ja nauhuri.[69]
Merkitys ja vaikutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jälkimaine ja perintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kekkonen metsällä Neuvostoliiton johtajien kanssa vuonna 1963.
Urho Kekkosen suurimpana ansiona on pidetty Suomen idänsuhteiden ansiokasta hoitamista maailmanpoliittisesti vaikealla aikakaudella. Poliitikkona Kekkonen ei tyytynyt vain hakemaan kompromisseja, vaan nujersi monet sisäpoliittiset kilpailijansa, osan kovinkin ottein. Hän hyödynsi henkilökohtaisia idänsuhteitaan sisäpolitiikassa siten, että jopa monet poliittiset vastustajat alkoivat pitää häntä korvaamattomana. Kekkosta onkin kritisoitu Suomen hankalan aseman hyödyntämisestä henkilökohtaisen edun tavoittelussa. Politiikan strategisessa valtapelissä Kekkonen oli taituri.lähde? Ruotsalainen Expressen-iltapäivälehti piti pääkirjoituksessaan 25. syyskuuta 1977 Kekkosen liiallista vaikutusvaltaa Suomen politiikassa vahingollisena.[70]
Läntisissä demokratioissa Kekkosen presidenttikausi oli poikkeuksellisen pitkä. Tätä on selitetty karismalla, häikäilemättömällä taktikoinnilla, kansansuosiolla ja kylmän sodan aikakauden poliittisella herkkyydellä. Suomen politiikkaa varjosti miltei koko Kekkosen presidenttiyden ajan suurvaltojen valtapeli, jossa Suomen sijainti ainoana länsimielisenä Neuvostoliiton rajanaapurina oli strategisesti herkkä. Kekkonen säilytti suurvaltojen painostuksenkin alla asemansa arvostettuna valtiomiehenä sekä idässä että lännessä. Hänen poliittisen uransa suurimpana kansainvälisenä tunnustuksena voidaan pitää Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssi ETYKin järjestämistä Helsingissä 1975, jossa Kekkonen isännöi suurvaltojen huippukokousta kylmän sodan lievittämiseksi.lähde?
Urho Kekkosen kuoltua media alkoi kirjoittaa hänestä vapaammin. Sittemmin on myös julkaistu useita häntä käsitteleviä kirjoja ja hänen päiväkirjansa vuosilta 1958–1981.[71][72]
Kekkosen jälkeen Suomen presidentin valtaoikeuksia on kavennettu. Niitä on 1980-luvulta lähtien siirretty eduskunnalle ja hallitukselle. Vuoden 2000 perustuslakiuudistuksessa presidentin päätehtäväksi jäi ulkopolitiikan hoito yhdessä valtioneuvoston kanssa.[73]
Kekkosen viimeisen kauden keskeytymisen jälkeen myöhemmät presidentit ovat ottaneet tavakseen tiedottaa julkisuuteen terveydentilastaan.[74][75]
Vuonna 2004 järjestetyssä Suuret suomalaiset -äänestyksessä Urho Kekkonen sijoittui kolmanneksi 57 456 äänellä edellään Carl Gustaf Emil Mannerheim ja Risto Ryti.[76]
Vastaukset 8
Vanhimmat
Keskustallaan nyt edes Keskustalaisesta suurmiehestä, on edes aihepiiriin kuuluvaa tarinaa.
Pankkomajuri kun sekopäissään oksentaa kaiken maailman tarinoita, ja valehtelee niin perkeleesti.
Up
Keskustan palstan aiheeksi sopivampi kuin pankkomajurin Halosen eläke sekoilut ja demari itkut palstalla. Eikä vihreidenkään touhut oikein palstalle kuulu.
Pankkomajurin toiveesta, komukka ja sossupuheiden palstalle spämmäämisen vuoksi, on syytä muistuttaa oikeasta keskustalaisuudesta.
Merkkihenkilö selvästi, kun lapsenlapsenkin työpaikka on kerrottu. :D
Pankkomajurilla ollut taas sisällöllinen ilta.
Pankkomajuri kiljuissa jotain Jytilää kaipailee, rakastaja lienee.
Jup