Suomen tasavallan presidentti (ruots. Republiken Finlands president) on Suomen kansan valitsema valtionpäämies. Hän johtaa Suomen ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa ja on puolustusvoimien ylipäällikkö.[1] Hän nimittää myös eräät korkeimmat virkamiehet ja korkeimman oikeuden tuomarit. Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa pääministeri ja tämänkin ollessa estyneenä pääministerin sijaisena toimiva ministeri.[2]
Valintamenettely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen presidentinvaali
Suomen tasavallan presidentti on vuodesta 1994 lähtien valittu suoralla kansanvaalilla kuuden vuoden välein. Ehdokkaansa presidentinvaaleihin saavat asettaa sekä rekisteröidyt puolueet, joilla on vähintään yksi edustaja eduskunnassa, että yli 20 000 kannattajan nimilistan keränneet valitsijayhdistykset. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa. Suomen jokaisessa suorassa presidentinvaalissa on tarvittu toinen kierros.
Ennen vuotta 1994 tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat 300 valitsijamiestä suhteellisella vaalitavalla, minkä jälkeen valitsijamiehet valitsivat presidentin. Valitsijamiehiä oli 301 presidentinvaalissa 1982 ja 1988. Presidentti on valittu useita kertoja myös poikkeusmenettelyllä (katso kohta Suomen tasavallan presidentit).
Tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen peräkkäiseen 1991 eli sama henkilö voi olla toimessa (ilman eroa tai kuolemaa) kuusi tai enintään kaksitoista vuotta, joiden on oltava peräkkäiset. Muutoksen taustalla oli Urho Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa.kenen mukaan?
Valintamenettely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen presidentinvaali
Suomen tasavallan presidentti on vuodesta 1994 lähtien valittu suoralla kansanvaalilla kuuden vuoden välein. Ehdokkaansa presidentinvaaleihin saavat asettaa sekä rekisteröidyt puolueet, joilla on vähintään yksi edustaja eduskunnassa, että yli 20 000 kannattajan nimilistan keränneet valitsijayhdistykset. Mikäli yksi ehdokkaista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, hänet valitaan suoraan tasavallan presidentiksi. Muussa tapauksessa kaksi eniten ääniä saanutta ovat vastakkain toisella kierroksella, jolloin enemmän ääniä saanut voittaa. Suomen jokaisessa suorassa presidentinvaalissa on tarvittu toinen kierros.
Ennen vuotta 1994 tasavallan presidentti valittiin valitsijamiesvaalilla. Äänestäjät valitsivat 300 valitsijamiestä suhteellisella vaalitavalla, minkä jälkeen valitsijamiehet valitsivat presidentin. Valitsijamiehiä oli 301 presidentinvaalissa 1982 ja 1988. Presidentti on valittu useita kertoja myös poikkeusmenettelyllä (katso kohta Suomen tasavallan presidentit).
Tasavallan presidentin toimikaudet rajoitettiin kahteen peräkkäiseen 1991 eli sama henkilö voi olla toimessa (ilman eroa tai kuolemaa) kuusi tai enintään kaksitoista vuotta, joiden on oltava peräkkäiset. Muutoksen taustalla oli Urho Kekkosen yli 25-vuotinen hallintokausi, jolloin tasavallan presidentin asema korostui monien mielestä liikaa.kenen mukaan?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Keskutan palstan aiheeksi sopivampi kuin pankkomajurin Halosen eläke sekoilut ja demari itkut palstalla.
Keskustan palstan aiheeksi sopivampi kuin pankkomajurin Halosen eläke sekoilut ja demari itkut palstalla. Eikä vihreidenkään touhut oikein palstalle kuulu.
Keskustan palstan aiheeksi sopivampi kuin pankkomajurin Halosen eläke sekoilut ja demari itkut palstalla. Eikä vihreidenkään touhut oikein palstalle kuulu, eikä kyllä komukka ja sossujututkaan, vaikka yksinkertainen kepuli niitä palstalle spämmää.
Mennään siis tällä aiheella, se on jopa keskustalaista ja saa kelvata siksi kunnes kepuli oppii tavoille ja loptettaa palstalle paskantamisen.