Vaalikampanja 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Juha Sipilän vaalikampanjaa leimasi hänen asemansa keskustan puheenjohtajana. Kannatusmittauksissa ennen vaalia oppositiopuolue keskusta oli suurin puolue, joten Sipilällä oli vahva asema nousta seuraavaksi pääministeriksi[27]. Sipilän linjana vaaleissa oli rajata tulevat leikkaukset 2,3 miljardiin euroon, mikä oli suurista puolueista pienin leikkauslupaus[28]. Sipilä väläytti myös mahdollisuutta että vaalien jälkeen toteutettavat leikkaukset olisivat tätä pienempiä. Eläkeläisten, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja muiden yhteiskunnan tukia saavien tukitasosta Sipilä lupasi olla leikkaamatta lainkaan.[29] Erityisesti opiskelun ja koulutuksen resursoinnin puolesta Sipilä kampanjoi näyttävästi Ylioppilaskuntien liiton kanssa yhdessä otetuissa promokuvissa, joissa Sipilä puolusti koulutuksen ja opintotuen rajaamista kokonaan leikkausten ulkopuolelle.[30] Lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen Sipilä puolusti Ylen pääministeritentissä lupaamalla että pääsyä julkiseen päivähoitoon ei tulla rajaamaan[31].
Pääministerikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevään 2015 eduskuntavaaleissa Sipilä oli koko maan ääniharava saaden 30 758 ääntä.[32] Keskustan kannatus oli 21,1 prosenttia ja se nousi 49 kansanedustajalla Suomen suurimmaksi puolueeksi.[33] Vaalien jälkeen Sipilä valittiin eduskunnan puhemieheksi sekä hallitustunnustelijaksi. Hän pyrki samanaikaisesti luomaan myös niin sanotun yhteiskuntasopimuksen, johon hallituspuolueet ja muut osapuolet kuten työmarkkinajärjestöt sitoutuisivat.[34] Hallitustunnustelut etenivät Sipilän luomassa aikataulussa ja hän sai kiitosta hallituskumppaneiltaan.[35] Hallituksen ulkopuolelle jätetyt SDP ja Vasemmistoliitto kritisoivat hallitusneuvotteluja näytelmäksi. Sen sijaan yhteiskuntasopimusneuvottelut päättyivät tuloksettomina.[36]
Eduskunta valitsi Sipilän pääministeriksi 28. toukokuuta 2015 äänin 128 puolesta, 62 vastaan.[37] Sipilän hallituksessa keskustalla on kuusi paikkaa, perussuomalaisilla ja kokoomuksella kummallakin neljä.[35]
Tutkijoita vähättelevä lausunto vuonna 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oltuaan pääministerinä noin puoli vuotta Sipilä antoi YLEn A-studiossa 2.12.2015 lausunnon, jonka monet tulkitsivat vähättelevän akateemista oppineisuutta. Sipilän lausuma oli seuraava:[38]
” Nyt pitäisi löytää niitä ihmisiä, jotka kertovat, että mitä nyt pitäisi tehdä. Niitä on ihan liikaa nyt Suomessa, jotka kertovat, mitä nyt tässä tilanteessa ei saa tehdä. Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä. Nyt hallitus ei vain voi seisoa kädet taskuissa ja katsoa, kuinka työttömyys kasvaa. Meidän täytyy nyt tehdä jotakin. ”
Uusi Suomi katsoi otsikossaan oppineiden joutuneen “yleisen vitsin kohteiksi”. Artikkelissa vihreiden Ville Niinistö kritisoi Sipilää seuraavasti: “Mitä maallemme on tapahtunut, kun tiedon pilkkaaminen on ihan pääministeritason viisautta? Tällä viisaudella Sipilän hallitus leikkaa eniten korkeakouluilta, tutkimuksesta ja varhaiskasvatuksesta.”[39]
Ilmaus “kaiken maailman dosentit” jäi osaksi suomalaista poliittista diskurssia. Vielä melkein puolitoista vuotta myöhemmin YLE:n tv-uutiset nosti tämän kohun esiin. Silloin historiantutkija, dosentti Mika Tervonen kommentoi tätä seuraavasti:[38]
” Jos maata johdetaan semmoisella tavalla, jossa ajatellaan, että faktat ei kuulu siihen päätöksentekoon, niin silloin voi miettiä, että jos tutkittu tieto ei kelpaa päätöksenteossa, niin millä perusteilla niitä päätöksiä sitten tehdään.
Juha Sipilän vaalikampanjaa leimasi hänen asemansa keskustan puheenjohtajana. Kannatusmittauksissa ennen vaalia oppositiopuolue keskusta oli suurin puolue, joten Sipilällä oli vahva asema nousta seuraavaksi pääministeriksi[27]. Sipilän linjana vaaleissa oli rajata tulevat leikkaukset 2,3 miljardiin euroon, mikä oli suurista puolueista pienin leikkauslupaus[28]. Sipilä väläytti myös mahdollisuutta että vaalien jälkeen toteutettavat leikkaukset olisivat tätä pienempiä. Eläkeläisten, lapsiperheiden, opiskelijoiden ja muiden yhteiskunnan tukia saavien tukitasosta Sipilä lupasi olla leikkaamatta lainkaan.[29] Erityisesti opiskelun ja koulutuksen resursoinnin puolesta Sipilä kampanjoi näyttävästi Ylioppilaskuntien liiton kanssa yhdessä otetuissa promokuvissa, joissa Sipilä puolusti koulutuksen ja opintotuen rajaamista kokonaan leikkausten ulkopuolelle.[30] Lapsen oikeutta varhaiskasvatukseen Sipilä puolusti Ylen pääministeritentissä lupaamalla että pääsyä julkiseen päivähoitoon ei tulla rajaamaan[31].
Pääministerikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevään 2015 eduskuntavaaleissa Sipilä oli koko maan ääniharava saaden 30 758 ääntä.[32] Keskustan kannatus oli 21,1 prosenttia ja se nousi 49 kansanedustajalla Suomen suurimmaksi puolueeksi.[33] Vaalien jälkeen Sipilä valittiin eduskunnan puhemieheksi sekä hallitustunnustelijaksi. Hän pyrki samanaikaisesti luomaan myös niin sanotun yhteiskuntasopimuksen, johon hallituspuolueet ja muut osapuolet kuten työmarkkinajärjestöt sitoutuisivat.[34] Hallitustunnustelut etenivät Sipilän luomassa aikataulussa ja hän sai kiitosta hallituskumppaneiltaan.[35] Hallituksen ulkopuolelle jätetyt SDP ja Vasemmistoliitto kritisoivat hallitusneuvotteluja näytelmäksi. Sen sijaan yhteiskuntasopimusneuvottelut päättyivät tuloksettomina.[36]
Eduskunta valitsi Sipilän pääministeriksi 28. toukokuuta 2015 äänin 128 puolesta, 62 vastaan.[37] Sipilän hallituksessa keskustalla on kuusi paikkaa, perussuomalaisilla ja kokoomuksella kummallakin neljä.[35]
Tutkijoita vähättelevä lausunto vuonna 2015[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oltuaan pääministerinä noin puoli vuotta Sipilä antoi YLEn A-studiossa 2.12.2015 lausunnon, jonka monet tulkitsivat vähättelevän akateemista oppineisuutta. Sipilän lausuma oli seuraava:[38]
” Nyt pitäisi löytää niitä ihmisiä, jotka kertovat, että mitä nyt pitäisi tehdä. Niitä on ihan liikaa nyt Suomessa, jotka kertovat, mitä nyt tässä tilanteessa ei saa tehdä. Löytyy kaiken maailman dosenttia, jotka kertovat, että tätä ja tätä ei saa tehdä. Nyt hallitus ei vain voi seisoa kädet taskuissa ja katsoa, kuinka työttömyys kasvaa. Meidän täytyy nyt tehdä jotakin. ”
Uusi Suomi katsoi otsikossaan oppineiden joutuneen “yleisen vitsin kohteiksi”. Artikkelissa vihreiden Ville Niinistö kritisoi Sipilää seuraavasti: “Mitä maallemme on tapahtunut, kun tiedon pilkkaaminen on ihan pääministeritason viisautta? Tällä viisaudella Sipilän hallitus leikkaa eniten korkeakouluilta, tutkimuksesta ja varhaiskasvatuksesta.”[39]
Ilmaus “kaiken maailman dosentit” jäi osaksi suomalaista poliittista diskurssia. Vielä melkein puolitoista vuotta myöhemmin YLE:n tv-uutiset nosti tämän kohun esiin. Silloin historiantutkija, dosentti Mika Tervonen kommentoi tätä seuraavasti:[38]
” Jos maata johdetaan semmoisella tavalla, jossa ajatellaan, että faktat ei kuulu siihen päätöksentekoon, niin silloin voi miettiä, että jos tutkittu tieto ei kelpaa päätöksenteossa, niin millä perusteilla niitä päätöksiä sitten tehdään.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Keskustan palstan aiheeksi sopivampi kuin pankkomajurin Halosen eläke sekoilut ja demari itkut palstalla. Eikä vihreidenkään touhut oikein palstalle kuulu.
Keskustan palstan aiheeksi sopivampi kuin pankkomajurin Halosen eläke sekoilut ja demari itkut palstalla. Eikä vihreidenkään touhut oikein palstalle kuulu, eikä kyllä komukka ja sossujututkaan, vaikka yksinkertainen kepuli niitä palstalle spämmää.
Mennään siis tällä aiheella, se on jopa keskustalaista ja saa kelvata siksi kunnes kepuli oppii tavoille ja loptettaa palstalle paskantamisen.
Pankkomajurin toiveesta, komukka ja sossupuheiden palstalle spämmäämisen vuoksi, on syytä muistuttaa oikeasta keskustalaisuudesta.
No, tämä ei kai oikein ole sitä oikeaa keskustalaisuutta ainakaan kaikkien mielestä.
Pankkomajurilla ollut taas sisällöllinen ilta.
Pankkomajuri kiljuissa jotain Jytilää kaipailee, rakastaja lienee.
Jup