Pääministeri tulee olemaan eduskunnan edessä lähipäivinä antamassa ilmoituksensa. Kysymys on nyt siitä saammeko seurata "jäätteenmäet". Minä en tiedä mitään? En ole saanut tietää mitään? Jaa-a. Mitenkähän keskustalainen kansan vedättäminen nyt tapahtuu. Saahan ainakin kirjoittamisen ja puheenaihetta siihen saakka, kun tulee
koko totuus.
ULKOMINISTERIÖ JA TIEDOTUS
Ulkoministeriö kertoo oman osuutensa Intian valtameren tuhon kriisinhoidossa. Sinänsä karmeata kerrontaa. Ulkoministeriö oli alastomana, kun sen olisi pitänyt olla valmiina.
Ministeriössä ei oltu noudatettu määräystä valmistaa ohjeet Intian valtameren tuhon kaltaiseen yllättävään tilanteeseen. Sen järjestelmät rakentuivat "tavanomaiseen" sotilaalliseen tiedottamiseen.
On kunnioitettavaa, että ulkoministeriö ei ryhtynyt salailemaan epäonnistumista, vaan toimi avoimesti, niinkuin on aina pitänyt tapahtua ja pitää jatkossa tapahtua valtionhallinnossa. Selvityksen tekemistä oli arvosteltu ennakkoon. On kerrottu, että ulkoministeriön pyrkivän peittelemaan ongelmansa.
Ulkoministeriön sisäinen selvitys ei kuitenkaan ota kantaa oleelliseen. Ja se tietysti ei sen tehtäviin kuulukkaan.
PELASTUSTOIMINTA JA VALMIUSPÄÄLLIKÖT
Odottaa sopii, että tämä selvitetään, koska se oli jokatapauksessa suurempi ja kohtalokkaampi ongelma. Jo tapanin aamuvarhaisesta alkaen saatiin tieto tapahtuneesta eri kansainvälisten tiedotuskanavien välittämänä. En tässä yhteydessä ole tarkitanut millaista tietoa Yle tai MTV kertoi. Sillä tietysti on oma merkityksensä arviointeihin. Kansainvälisiä kanvia myöten virrannut tieto johti siihen, että MTV lähetti paikalle toimittajansa muutaman tunnin kuluttua.
Erityisesti se, että valtiosihteeri Risto Volanen sai tiedon henkilökohtaisesti, kummastuttaa, koska se olisi pitänyt herattää seuraamaan tiedonvälitystä, eikä vain virallista ulkoministeriön yhteydenottoa. Samanaikaisesti kuitenkin tavalliset suomalaiset Suomessa seurasivat tilannetta tiedotusvälineistä ja yrittivät kysellä omaistensa kohtaloa. Tilannetta seurasi kauhulla muutkin kuin Thaimaassa olleiden omaiset.
Kansalaisilla tietysti on oikeus kysyä: Onko oikein ettei viranomaisen tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin missään tilanteessa ellei hänellä ole käytössään virallista dokumnenttia. Tässä tapauksessa ulkoministeriön tiedotetta. Normaalissa elämässä näin ei voi olla. Jokaisessa onnettomuudessa edellytetään tai niin toimii tunnollinen kansalainen, että ryhdytään toimintaan ilman, että viranomainen antaa tiedotteen tai määräyksen tai ohjeen.
Risto Volanen vastaa pääministerin kansliassa, tärkeimmän katastrofivalmiuksia ohjaavan, eri ministeriöiden valmiuspäälliköiden, koneiston toimivuudesta. Sen valmiudet olivat olleet kokeissa Paavo Lipposen hallituksen aikana ja saatu liikkeelle muutamassa tunnissa. Edellinen valtiosihteeri on vakuuttanut, että se olisi saatu liikkeelle muutamassa tunnissa.
Olettaa voidaan myös, ettei pääministerin kanslia ollut varautunut tapaaninaamun tyyppiseen katastrofitilanteeseen.
24 tunnin viivyttäminen on kohtalokas virhe ja tärkein uhrien ja heidän omaistensa kannalta.
PELASTUSTOIMINTA JA PÄÄMINISTERI
On pidettävä selviönä, etää myös pääministeri oli sen tiedon varassa, jota virtasi eri kanavia myöten. Hän selvittää, ettei ollut yhteydessä yhteenkään katastrofikysymyksiä hoitavaan avainministeriin. Ainoa selvitys on, että hän henkilökohtaisesti valtuutti valtiosihteeri Risto Volasen johtamat valmiuspäällköt noudattamaan matalaaprofiilia.
Omituista, että pääministeri vielä useita päiviä myöhemmin pitää menettelyään oikeana. Tuho oli koskenut välittömästi noin 3000 suomalaista, joista jo tuonakin ajankohtana oli kadoksissa tai kuolleena lähes 200.
PÄÄMINISTERI JA VALTIONEUVOSTO
Kysymyksessä oli Suomen historian suurin rauhanajan onnettomuus. Saatta olla myös suurimpia sodanajankin, jos tarkastelemme tuhon vaikutusta siviiliväestöön. Pääministeri ei kutsunut valtioneuvostoa koolle hätäkokoukseen.
Tämän lisäksi pääministeri ei ottanut yhteyttä tapaninpäivänä avainministereihin.
Mitä sinänsä on pidettävä ongelmana, kun myös pääministerin on aina ja kaikissa olosuhteissa oltava tietoinen ainakin merkittävistä ongelmista. Hänkään ei ole voinut välttyä tiedotusvälineiden seuraamiselta ja toisaalta valtiosihteerin on pitänyt tapaninpäivän aikana olla häneen yhteydessä jo omienkin tietojensa perusteella.
Katastrofivalmiudet olivat olleet koetteella Paavo Lipposen hallituksen aikana. Valtioneuvosto oli kutsuttu koolle muutamassa tunnissa. Nyt sitä ei tapahtunut ja kokoontuminen tapahtui normaalissa järjestyksessä kyseisen viikon lopulla.
Vaikka aluksi näytti siltä, että Sauli Niinistön arvostelu oli kohtuutonta hänen palatessaan lomaltaan, niin se perustui tietoon ja uskoon, että valtioneuvostoa johdetaan tässäkin tilanteessa. Hän oli ollut Paavo Lipposen hallituksessa aikaisemmin, kun valtioneuvosto oli kokoontunut hätäkokoukseen
koko totuus.
ULKOMINISTERIÖ JA TIEDOTUS
Ulkoministeriö kertoo oman osuutensa Intian valtameren tuhon kriisinhoidossa. Sinänsä karmeata kerrontaa. Ulkoministeriö oli alastomana, kun sen olisi pitänyt olla valmiina.
Ministeriössä ei oltu noudatettu määräystä valmistaa ohjeet Intian valtameren tuhon kaltaiseen yllättävään tilanteeseen. Sen järjestelmät rakentuivat "tavanomaiseen" sotilaalliseen tiedottamiseen.
On kunnioitettavaa, että ulkoministeriö ei ryhtynyt salailemaan epäonnistumista, vaan toimi avoimesti, niinkuin on aina pitänyt tapahtua ja pitää jatkossa tapahtua valtionhallinnossa. Selvityksen tekemistä oli arvosteltu ennakkoon. On kerrottu, että ulkoministeriön pyrkivän peittelemaan ongelmansa.
Ulkoministeriön sisäinen selvitys ei kuitenkaan ota kantaa oleelliseen. Ja se tietysti ei sen tehtäviin kuulukkaan.
PELASTUSTOIMINTA JA VALMIUSPÄÄLLIKÖT
Odottaa sopii, että tämä selvitetään, koska se oli jokatapauksessa suurempi ja kohtalokkaampi ongelma. Jo tapanin aamuvarhaisesta alkaen saatiin tieto tapahtuneesta eri kansainvälisten tiedotuskanavien välittämänä. En tässä yhteydessä ole tarkitanut millaista tietoa Yle tai MTV kertoi. Sillä tietysti on oma merkityksensä arviointeihin. Kansainvälisiä kanvia myöten virrannut tieto johti siihen, että MTV lähetti paikalle toimittajansa muutaman tunnin kuluttua.
Erityisesti se, että valtiosihteeri Risto Volanen sai tiedon henkilökohtaisesti, kummastuttaa, koska se olisi pitänyt herattää seuraamaan tiedonvälitystä, eikä vain virallista ulkoministeriön yhteydenottoa. Samanaikaisesti kuitenkin tavalliset suomalaiset Suomessa seurasivat tilannetta tiedotusvälineistä ja yrittivät kysellä omaistensa kohtaloa. Tilannetta seurasi kauhulla muutkin kuin Thaimaassa olleiden omaiset.
Kansalaisilla tietysti on oikeus kysyä: Onko oikein ettei viranomaisen tarvitse ryhtyä toimenpiteisiin missään tilanteessa ellei hänellä ole käytössään virallista dokumnenttia. Tässä tapauksessa ulkoministeriön tiedotetta. Normaalissa elämässä näin ei voi olla. Jokaisessa onnettomuudessa edellytetään tai niin toimii tunnollinen kansalainen, että ryhdytään toimintaan ilman, että viranomainen antaa tiedotteen tai määräyksen tai ohjeen.
Risto Volanen vastaa pääministerin kansliassa, tärkeimmän katastrofivalmiuksia ohjaavan, eri ministeriöiden valmiuspäälliköiden, koneiston toimivuudesta. Sen valmiudet olivat olleet kokeissa Paavo Lipposen hallituksen aikana ja saatu liikkeelle muutamassa tunnissa. Edellinen valtiosihteeri on vakuuttanut, että se olisi saatu liikkeelle muutamassa tunnissa.
Olettaa voidaan myös, ettei pääministerin kanslia ollut varautunut tapaaninaamun tyyppiseen katastrofitilanteeseen.
24 tunnin viivyttäminen on kohtalokas virhe ja tärkein uhrien ja heidän omaistensa kannalta.
PELASTUSTOIMINTA JA PÄÄMINISTERI
On pidettävä selviönä, etää myös pääministeri oli sen tiedon varassa, jota virtasi eri kanavia myöten. Hän selvittää, ettei ollut yhteydessä yhteenkään katastrofikysymyksiä hoitavaan avainministeriin. Ainoa selvitys on, että hän henkilökohtaisesti valtuutti valtiosihteeri Risto Volasen johtamat valmiuspäällköt noudattamaan matalaaprofiilia.
Omituista, että pääministeri vielä useita päiviä myöhemmin pitää menettelyään oikeana. Tuho oli koskenut välittömästi noin 3000 suomalaista, joista jo tuonakin ajankohtana oli kadoksissa tai kuolleena lähes 200.
PÄÄMINISTERI JA VALTIONEUVOSTO
Kysymyksessä oli Suomen historian suurin rauhanajan onnettomuus. Saatta olla myös suurimpia sodanajankin, jos tarkastelemme tuhon vaikutusta siviiliväestöön. Pääministeri ei kutsunut valtioneuvostoa koolle hätäkokoukseen.
Tämän lisäksi pääministeri ei ottanut yhteyttä tapaninpäivänä avainministereihin.
Mitä sinänsä on pidettävä ongelmana, kun myös pääministerin on aina ja kaikissa olosuhteissa oltava tietoinen ainakin merkittävistä ongelmista. Hänkään ei ole voinut välttyä tiedotusvälineiden seuraamiselta ja toisaalta valtiosihteerin on pitänyt tapaninpäivän aikana olla häneen yhteydessä jo omienkin tietojensa perusteella.
Katastrofivalmiudet olivat olleet koetteella Paavo Lipposen hallituksen aikana. Valtioneuvosto oli kutsuttu koolle muutamassa tunnissa. Nyt sitä ei tapahtunut ja kokoontuminen tapahtui normaalissa järjestyksessä kyseisen viikon lopulla.
Vaikka aluksi näytti siltä, että Sauli Niinistön arvostelu oli kohtuutonta hänen palatessaan lomaltaan, niin se perustui tietoon ja uskoon, että valtioneuvostoa johdetaan tässäkin tilanteessa. Hän oli ollut Paavo Lipposen hallituksessa aikaisemmin, kun valtioneuvosto oli kokoontunut hätäkokoukseen
Vastaukset 23
Vanhimmat
Etkö tajua, kuinka sairas olet. Tappelet tuulimyllyjä vastaan. Käytä sairaseläkeaikasi hyödyllisenpään. Kärsit tuosta taudistasi itse kaikkein eniten. Muut vain naureskelevat sinulle.
Ottaako aivoon.
Arvaappas ketä oikeesti naurattaa kepulaisten aivottomuus parhaillaan?
Sattumalta on vain niin, että ongelma Vanhanen-Volanen makaa parhaillaan keskustan sylissä.
Aforismi "Uskovaisuus on maailman vaikeimmin parannettava mielisairaus" pätee myös poliittiseen uskoon. Kun se muuttuu fanaattisuudeksi tai fundamentalismiksi, on parantaminen mahdotonta. Syynä on se, että fanaatikko ei kelpuuta argumenteiksi mitään muuta kuin oman uskontonsa hyväksymiä "tosiasioita" ja oman uskontonsa niistä tekemiä "tulkintoja".
Pisimmälle tuo periaate on viety islamilaisuudessa, joka "oikeuttaa" tappamaan "vääräuskoiset".
keskusta uskoisuutta.
Tekstin määrä ei kerro sen laatua. Hyvin yksisuuntainen sosdemilainen ajattelutapa. Valitettavasti. Kysymys: Näetkö siinä Talvi sosiaalidemokratiassa mitään huonoa?
-- Jään mielenkiinnolla odottaan.
kekustan puoluetoimiston offensiiviin.
Demarit ovat kuitenkin parhaita.
Hah
Hah tässä se nähtiin tuo demareiden kannan otto, joko räksytetään kuten Lipponenkin, muttei mitään vastauksia tule. Suomen maata ei rakenneta räksyttämällä. Kannattee ottaa mallia muista puolueista mm. keskustakin, ihmisillisyyden puolueesta. Tavallinen äänenantajan mielipide, voisin äänestää mitä puoluetta tahansa mutten sosdemia, ko.nykydemarien mielipiteiden johdosta.
Iltalehdessä uhrien ja heidän omaistensa kertomana
http://www.iltalehti.fi/2005/01/28/2575786_uu.shtml
Hallitus oli jo maanantaiaamuna ryhtynyt toimenpiteisiin, mm. kriisipäälliköiden kokous.
Samana iltapäivänä lomaileva ulkoministeri vakuutti, että "suomalaisilla ei ole hätää, kaikki on löydetty".
UM:n toiminnassa paikanpäälläkään ei ole jälkeäkään ehokkuudesta.
Koska juttu on tunnusten takana, niin kopio artikkelista:
Tositarina Aasian katastrofista Täyttä kaaosta ja sekoilua
"Ota hotellihuone." Näin neuvottiin tsunamin runtelemaa eläkeläistä, kun tämä monen päivän piinan jälkeen löysi suomalaisviranomaisia. Omaisten katkeruus on käsin kosketeltavaa.
Anni järkyttyi tavasta, jolla Suomen viranomaiset kohtelivat häntä ja hänen omaisiaan keskellä Aasian tsunamikatastrofia. (KIMIMASA MAYAMA / REUTERS)
Tapaninpäivänä Anni heräili joulumielellä kotonaan Helsingissä. Hän avasi television. Indonesiassa oli sattunut maanjäristys.
Uutinen jäi vaivaamaan. Anni ja hänen miehensä Ari söivät aamupalansa ja ryhtyivät soittelemaan.
Arin vanhemmat, Elina ja Yrjö, sekä hänen Kreikassa asuva Kirsi-sisarensa Mikael-miehineen ja näiden 9-vuotias poika, Marko, olivat matkustaneet lomalle Thaimaaseen viikkoa aiemmin.
Pitkään suunniteltu joulun- ja uudenvuodenmatka oli suuntautunut paratiisimaiseen Khao Lakiin. Tekstiviestejä oli vaihdeltu jouluaattona. Niiden mukaan seurueen thaimaalainen joulu oli ollut ihana.
- Yritimme saada yhteyttä heihin. Heillä oli kolme kännykkää mukana, eikä yksikään vastannut. Pahat aavistukset heräsivät, Anni muistelee.
Khao Lakissa oli iltapäivä. Jonkun seurueesta olisi pitänyt vastata.
Isovanhemmat olivat tulleet aamukymmeneltä hotellihuoneestaan aamiaiselle tyttären perheen bungalowiin muutaman kymmenen metrin päähän.
Aamupalan jälkeen 66-vuotiaalle Yrjö-papalle ojennettiin iloinen yllätys, digitaalikamera, josta hän oli haaveillut. Kameraan ryhdyttiin perehtymään koko porukalla bungalowin pihassa.
Yhtäkkiä kaikki huomasivat jalkojensa kastuvan. Jostakin tuli vettä bungalowin pihalle.
Anni jatkoi soittelua. Hän löysi internetistä seurueen hotellin puhelinnumeron.
- Hälytti, mutta kukaan ei vastannut sielläkään.
Iltapäivään mennessä yksikään puhelinsoitto ei ollut tuottanut tulosta. Televisiolla oli kuitenkin vihdoin lohdullista kerrottavaa: ulkoministeriön mukaan kaikki alueella olleet suomalaiset oli tavoitettu ja kaikki olivat turvassa.
Anni oli vähän levoton, mutta illalla uni tuli kuitenkin. Yö jäi viimeiseksi, jolloin hän nukkui normaalisti.
Vesi puski rakennusten läpi
Veden tulo bungalowin pihalle ei loppunut. Sitä oli jo yli nilkkojen.
- Nyt juostaan, tajusi Välimeren rannoilla kasvanut Mikael.
Hän tarttui poikaansa. Kirsi jäi auttamaan huonosti liikkuvaa äitiään. Yrjökin lähti juoksemaan. Hän vilkaisi nopeasti olkansa yli: kintereillä oli kymmenmetrinen tappaja-aalto.
Aalto vei Yrjön ensin tyttären bungalowiin, sieltä vastakkaisen seinän ikkunan läpi. Sitten seuraavan bungalowin läpi. Sitten sitä seuraavan. Vasta neljännen bungalowin takaseinällä ei ollut ikkunaa, ja vauhti hiipui.
Yrjö huomasi huoneessa hurjasti apua huutavan thainaisen. Hän tarttui tähän, ja yhdessä he saivat raivattua tilaa itselleen veden mukana rajusti pyörivien huonekalujen seassa. He pääsivät ulos bungalowista, mutta aallon raivo ei ollut laantunut. Taas mentiin, kymmeniä, satoja metrejä.
Vihdoin Yrjö tunsi kovaa maata allaan. Hän oli pysähtynyt valtatien penkereelle. Joka paikkaan sattui. Hän sulki silmänsä.
"500 turhaa soittoa"
Maanantaiaamun lehdet julistivat ulkoministeriön tietoa: kaikki suomalaiset ovat turvassa. Anni soitti edelleen turhaan kännyköihin. Usko lehtiuutisiin ja ulkoministeriöön alkoi horjua.
Anni päätti soittaa ministeriön kriisilinjalle, joka oli avattu, vaikka kaiken piti olla hyvin.
- Soitin siihen maanantaina noin 500 kertaa, enkä saanut yhteyttä.
Oli kuitenkin arki. Anni meni pikkufirmansa toimistolle ja ryhtyi töihin. Radio Nova oli tavalliseen tapaan taustahälynä.
- Sieltä tuli yhtäkkiä puhelinhaastattelu, jossa kaveri kertoi olevansa Khao Lakissa hotellin katolla. Hän sanoi, että paikasta ei ole mitään jäljellä. Se oli täysin tuhoutunut, Anni kertoo.
Kauhu tulvi mieleen, mutta pisti taas virtaa kintaisiin. Anni ryhtyi taas soittelemaan.
- Erkki Tuomioja ei vastannut, mutta kuuden seitsemän aikaan illalla sain hänen avustajansa kiinni. Tämä kertoi, että Tuomioja on lomalla. Siihen minä riemastuneena, että nythän ulkoministerillä onkin oikein hyvä aika lomailla.
Vartin päästä Tuomioja soitti itse Annille ja vakuutti, että Thaimaassa ei ole mitään hätää, kaikki suomalaiset ovat turvassa.
Anni oli eri mieltä.
Ketään ei tullut
Yrjö heräili valtatien pientareelta puolenpäivän aikoihin siihen, että häntä nostettiin pakettiauton avolavalle.
- Hospital, nostajat nyökyttelivät ja Yrjö huomasi, ettei suinkaan ollut ainoa loukkaantunut lavalla.
Sairaalassa Yrjön valtavaa oikean käden haavaa yritettiin parsia. Olosuhteissa ei ollut kehumista, ja kiire kova. Särkylääkettä sentään sai.
Päivä vaihtui yöksi, yö päiväksi, päivä taas yöksi ja yö päiväksi.
Tiistaina Yrjö havahtui: joku puhui suomea. Mies esitteli itsensä, mutta ei jäänyt mieleen. Nainen kertoi nimekseen Heli. "Medi-Heli", Yrjö ajatteli ja muistaa siksi nimen edelleen.
Pariskunta tutki Yrjön ja lupasi:
- Sinä olet niin huonossa kunnossa, että lennät vielä tänään Suomeen.
Tuli iltalääkityksen aika. Yrjö kieltäytyi, kertoi hoitajille lähtevänsä illan aikana kotimaahan. Päivä vaihtui taas yöksi.
Ketään ei tullut.
Vihdoinkin puhelinyhteys
Kun Tuomioja kertoi puhelimessa Annille maanantai-iltana kaiken olevan kunnossa, Yhdysvalloissa jo toimittiin. Kirsin amerikkalainen työnantaja pani vauhtia rattaisiin, ja kaksi firman miestä määrättiin Bangkokista saman tien tuhoalueelle etsimään kadonnutta Kirsiä ja tämän perhettä.
Yrjö jäljitettiin tiistain aikana, ja toisesta sairaalasta amerikkalaiset löysivät Mikaelin ja Marko-pojan. Tieto välitettiin Annille.
- Keskiviikkona pääsin jo puhelinyhteyteen heidän kanssaan. Se oli niin helpottavaa.
Suomen jahkaillessa Kreikan suurlähetystöstä ilmestyi hoitaja pahasti loukkaantuneen Markon sängyn viereen, jotta Mikael pääsi etsimään vaimoaan ja anoppiaan eri sairaaloista.
Mikaelin etsinnät eivät tuottaneet tulosta. Tärkeintä oli kuitenkin, että poika oli tallessa ja hengissä. Kreikka järjesti Markolle nopeasti ambulanssilennon Ateenaan, Mikael lähti mukaan.
Samaan aikaan Suomen ulkoministeriötä vasta painostettiin ambulanssilentoihin tehkää nyt helvetissä jotakin, tänne kuolee ihmisiä -sähköpostein.
"Kukas sinä olet?"
Keskiviikkoaamunakaan kukaan ei ollut palannut Yrjön luokse. Hoitajat kuuluttivat, että kävelykykyiset potilaat voisivat halutessaan lähteä koneella Bangkokiin, josta lentoyhteydet olisivat paremmat.
Yrjö päätti lähteä. Hänen ainoa omaisuutensa olivat uimahousut, mutta sairaalasta löytyivät shortsit, T-paita ja sandaalit.
Kun Yrjö päätyi Bangkokin lentoasemalle, hän hoksasi kolme henkilöä: thainaisen, nuoren suomalaismiehen ja suomalaisnaisen, jotka kannattelivat Finland-kylttiä. Yrjö oli vihdoin yhyttänyt virallisen Suomen edustajat.
- Kukas sinä olet, mistäs sinä tulet, olivat tervetuliaissanat Yrjölle.
Yrjö kertoi tarinansa ja toivoi pikaista lentoa Suomeen. Vastaus oli tyly:
- Kun olet noin hyvässä kunnossa, ota hotellihuone, niin katsotaan aamulla uudelleen.
Yrjön suu loksahti auki. Hänkö ruhjeineen, tulehtuneine haavoineen ja murtumineen hyvässä kunnossa? Rahattomana, yllään vain sairaalan rääsyt.
Yrjö selitti tilanteen. Mikään ei auttanut. Ei tullut apua, ei rahaa, vain olankohautus.
Järkyttynyt Yrjö törmäsi onnekseen ystävälliseen tanskalaisryhmään. He ottivat Yrjön hoteisiinsa, veivät majataloonsa ja antoivat aamulla vielä taksirahatkin.
Anni raivostui
Annin puhelin soi. Matkatoimiston markkinointijohtaja kertoi appiukon olevan Bangkokissa.
Ulkoministeriön edustajat olivat soittaneet Yrjön lähdettyä kentältä matkatoimiston paikallispäällikölle Phuketiin ja kertoneet: "Teidän asiakkaanne on täällä, emmekä me tiedä, mitä hänelle pitäisi tehdä. Ja jos tekään ette tiedä, lähetämme hänet takaisin sinne Phuketiin".
Se oli ulkoministeriön virallinen toimenpide-ehdotus.
Anni raivostui ja soitti Bangkokin lähetystöön.
- Sanoin, että olen tässä puhelimen päässä niin kauan, että lupaatte minulle, että se mies on huomenna Suomessa.
Kun Yrjö torstaiaamuna saapui lentokentälle, hän löysi nimensä Suomeen lennätettävien listalta. Alkoi helpottaa, vaikka olo oli tuskainen.
Yli kahteen vuorokauteen Yrjö ei ollut saanut mitään hoitoa. Käsi oli kyynärvarresta ranteeseen jalkapallon paksuinen. Jalat olivat polvista nilkkoihin paksua pötköä kuin jämerä koivupölli.
Helsinki-Vantaalta Yrjö vietiin Töölön sairaalaan hätäleikkaukseen. Vielä toinenkin leikkaus tarvittiin, ennen kuin Yrjö parin viikon kuluttua päästettiin kotihoitoon.
Vahva antibioottihoito jatkuu edelleen, onneksi käsi, kylkiluut, haavat ja ruhjeet ovat paranemaan päin.
Mutta entisensä Yrjö ei ole. Elämänkumppani on kadoksissa, samoin nuorin tytär. Puhe ei oikein luista. Kun uutisissa kerrotaan Aasiasta, Yrjö vaihtaa kanavaa.
Täyttä kaaosta ja sekoilua
Yrjön maatessa sairaalassa Anni vietti päivät puhelimessa ja selaili yöt thaimaalaissairaaloiden potilaslistoja. Hän yritti tuloksetta löytää sairaalasta kadonnutta kälyään ja anoppiaan. Kun keskusrikospoliisi julkaisi torstaina kadonneiden listan, Annin puhelin soi. Ystävä ihmetteli, onko Annin oma mieskin kateissa.
- Hän oli ilmoittautunut kateissa olevien äitinsä ja sisarensa lähimmäksi omaiseksi - ja päätynyt kadonneiden listalle! Kai tämäkin kuvaa sitä kuuluisaa suomalaista järjestelmällisyyttä, jota noudattaen viranomaiset ovat mielestään toimineet kriisin hoidossa erinomaisesti. Täyttä kaaosta ja sekoilua, Anni puuskahtaa.
Annin mies saatiin saman illan aikana pois listalta, mutta nimi julkaistiin silti joissakin lehdissä, joten puhelin soi vielä pari päivää viranomaisvirheen vuoksi.
Anni on nyt päässyt eroon unilääkkeistä, mutta ei vieläkään nuku normaalisti. Kiloja on hävinnyt seitsemän.
Anopin ja kälyn kuoleman hän alkaa vähitellen hyväksyä. Tosin epävarmuus jäytää, jos ruumiit jäävät lopullisesti kateisiin.
- En voi käsittää, miten Suomen viranomaiset alkoivat herätä vasta tiistaina. Silloinhan Tuomiojakin sitten ymmärsi keskeyttää lomansa ja tuli median eteen. Kun hän ilmoitti, että nyt heillä on kolmen puhelinlinjan sijasta jo viisi... hän kehtasi suurin piirtein taputtaa itselleen ja etevyydelleen. Voi jumalauta, Anni parahtaa.
Anni on äärimmäisen katkera Suomen viranomaisille, erityisesti ulkoministerille.
- Tuomioja ei ole tehtäviensä tasalla. Jos hän ei ymmärrä erota, lähetän hänelle hamekankaan. Olen jo käynyt naapurikaupasta katsomassa, oikein nätin ruudullisen hamekankaan hän saa.
***
Jutun henkilöiden nimet ulkoministeriä lukuunottamatta on muutettu. Ulkoministeriöstä vahvistetaan, että Tuomioja ei ollut virkapaikallaan maanantain aikana. Ministeriön mukaan Tuomioja oli silti peruuttanut välipäiviksi suunnitellun lomansa ja työskenteli maanantaina Aasian kriisin kimpussa puhelimen ja tietokoneen välityksellä kotoaan Tuusulasta käsin.
TEKSTI JUHA PÄRSSINEN [email protected]
Ulkoministeriön eilisen selvityksen jälkeen voi entistä painokkaammin kysyä, miksei ulkoministeriö ottanut täydestä Khao Lakista täpärästi pelastuneen pankinjohtaja Sauli Niinistön yhteydenottoja.
Niinistö taisteli Khao Lakissa hengestään poikansa kanssa pari tuntia. He roikkuivat puhelinpylväässä, ja alla vaahtosi enimmillään seitsemän metriä vettä.
IS:lle hän kertoi soittaneensa ulkoministeriöön heti maanantaiaamuna pian virka-ajan alettua ja saaneensa kiinni alivaltiosihteeri Jaakko Laajavan, jolle hän kuvaili kauhistuttavia kokemuksiaan.
Sekä Thaimaassa että Helsingissä käytyjen keskustelujen jälkeen Niinistölle jäi sellainen olo, ettei hänen kertomuksiaan Khao Lakista oteta täydestä, koska UM perusti näkemyksensä Phuketin tilanteeseen, jossa tuhot olivat vähäisemmät.
Niinistö oli kertomansa mukaan tuskastuneena huudahtanut Laajavalle, että "jumalauta, siellä on kuollut hirveästi suomalaisia".
Taas nähtiin kun demarit möhli,ei edess Lipposen hallitus kyenny järjestämään asioita aikaisepien riisin pohjalta sekä niihin tulleisiin ehdotuksiin,ei ole lipposella mielessä kuin oman viran saanista eu:ssa
Valtiovarainministerien nimistä voi usein lukea valtiontalouden tilan:
- 1930-luvun laman aikaan oli Niukkasen niukkas-budjetit.
- 1950-luvulla valtiontaloutta piti tasapainottaa ja pantiin Meinander meinaamaan, mistä saada rahaa. Kun rahaa sitten saatiin, se jaettiin pois Sarjalan lisäbudjetteina.
- 1960-luvulla, kun alettiin vakauttaa, piti saada tuohta valtion kassaan, joten valtiovarainministeriksi valittiin Koivisto. Pian tunnustettiin valtiontalouden tila, jolloin ministeriksi valittiin Raunio. Kun vakauttamista yritettiin uudelleen, ei onnistumiseen enää uskottu, koska pohja oli pettämässä ja työmarkkinajärjestöt kinasivat vastaan, joten ministeriksi istutettiin Hetemäki.
- Budjetti paisui 1980-luvulla kovasti, kun ministerinä olikin Liikanen, jonka jälkeen rahaa pani menemään kuin koskesta vettä kevättulvassa Louekoski.
- 1990-luvun säästötoimet eivät tuntuneet selvän miehen työltä, joten ministerinä oli Viinanen.
Tuomioja jatkoi lomaansa katastrofista huolimatta
Ulkoministeriö julkaisi eilen selvityksen toiminnastaan kaakkois-Aasian katastrofin yhteydessä. Selvityksessä ei kerrota, että ministeri Erkki Tuomioja palasi lomilta virkapaikalleen vasta tiistaina, yli kaksi vuorokautta hyökyaallon jälkeen.
Tässä jutussa myös:
Puheluja tuli tauotta
Kukaan ei johtanut
Silminnäkijätieto jäi kriisikeskukseen
Menetettiinkö ihmishenkiä?
Iltalehden tietojen mukaan lehdistö- ja kulttuuriosaston päällikkö Yrjö Länsipuro myönsi viime viikolla pidetyssä UM:n sisäisessä tilaisuudessa suoraan, että toimintaa alkuvaiheessa ei johtanut kukaan.
Yksi syy johtamisongelmaan oli se, että ministeriön ykkösmies, ulkoministeri Erkki Tuomioja vietti lomaa kakkosasunnollaan Tuusulassa, jossa hänellä on kyllä tietokone- ja kännykkäyhteys, mutta ei esimerkiksi kansainvälisiä televisiokanavia.
Tuomiojan sihteerin Katariina Prepulan mukaan Tuomiojan piti olla lomalla välipäivät, mutta hän "peruutti" lomansa tsunamin vuoksi. Prepula oli kuitenkin itsekin lomalla, eikä tiedä, milloin Tuomioja saapui virkapaikalleen.
Tuomiojan lehdistöavustaja Susanna Parkkonen sanoo, että ministeri osallistui kriisin hoitamiseen heti tapaninpäivästä alkaen Tuusulasta käsin.
- Mikä sitten on lomaa, mikä työntekoa, se on makuasia, sanoo Parkkonen.
Parkkonen vahvistaa, että fyysisesti Tuomioja saapui virkapaikalleen hoitamaan tilannetta vasta tiistaina, yli kaksi vuorokautta hyökyaallon jälkeen.
IL:n tietojen mukaan Tuomiojan eduskunta-avustaja Elena Gorschkow sanoi vielä maanantai-iltana käydyssä puhelinkeskustelussa ministerin olevan lomalla.
Selvityksessä Tuomiojan lomasta ei puhuta halaistua sanaa.
Puheluja tuli tauotta
Selvityksen mukaan ensimmäinen tieto katastrofista tuli ulkoministeriölle tapaninpäivän aamuna klo 6.15, kun konsulipäivystäjä Kari Lehtonen sai puhelun, jossa soittaja ilmoitti kolmen omaisensa huuhtoutuneen mereen Thaimaassa hyökyaallon voimasta.
Runsas tunti myöhemmin tuli tietoa useista kuolleista ja loukkaantuneista Sri Lankalla.
Kello 8.15 ministeriöön alkoi tulla puheluita tauotta. Klo 9.25 ministeriö päätti avata kriisikeskuksen ja Lehtonen ryhtyi keräämään väkeä. Kriisikeskus avattiin 10.45. Ensimmäinen Suomen Bangkokin suurlähetystön raportti saapui 23 minuuttia myöhemmin.
Tähän asti kaikki näyttää selvityksen perusteella menneen suht hyvin.
Mutta sen jälkeen munittiin raskaasti.
Kukaan ei johtanut
Selvityksessä nostetaan esiin paljon ministeriön organisaatioon ja fyysisiin tiloihinkin liittyviä ongelmia, mutta suurin yksittäinen pulma kriisin alussa näyttää olleen johtamisen puuttuminen.
Kukaan ei määrännyt kriisikeskukselle johtajaa. Periaatteessa toimintaa johtaneet osastosihteerit tekivät omia kriisitehtäviään, eivät johtaneet.
Kriisikeskuksesta vastannut konsuliyksikön päällikkö Pekka Hyvönen sai tietää hyökyaallosta jo aamulla klo 7.05, mutta saapui kriisikeskukseen vasta klo 16 aikoihin iltapäivällä.
Hyvönen osallistui kriisikeskuksen toimintaan lähinnä siten, että teki raskaasti virheellisen päätöksen sulkea keskus iltaisin klo 23 koko yöksi ja avata uudelleen vasta aamukahdeksalta. Käytäntö jatkui koko kriisin ajan, vaikka yöpäivystykseen oli halukkaita vapaaehtoisia.
Niinpä lopputulos tästä ja vain kolmen puhelinlinjan käytöstä oli se, että vain 6 000 soittajaa eli alle joka yhdestoista pääsi läpi. Erityisesti kriisin alkuvaiheessa kriisinumero soi läpi yön, mutta Hyvösen päätöksellä siihen ei siis vastattu.
Silminnäkijätieto jäi kriisikeskukseen
Johtaminen kriisin alussa kiteytetään varsin lyhyesti selvityksen sivulla 36:
"Ensimmäisen päivän (tapaninpäivän) aikana toimintaa johtivat omilla sektoreillaan osastopäällikkö Länsipuro ja yksikön päällikkö Hyvönen. Ministeriön johtoa informoitiin tilanteesta ja johto piti yhteyttä keskenään ja muihin tahoihin puhelimitse ja sähköpostitse".
Juuri johtamisen puutteesta aiheutuivat kohtalokkaimmat seuraukset: vaikka kriisikeskukseen suorastaan satoi heti tapaninpäivän aamusta alkaen silminnäkijäraportteja kuolleista ja kadonneista suomalaisista, raportteja ei kirjattu mihinkään.
Kaikki havainnot jäivät kriisipäivystäjille. Länsipuro sanoi eilen pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että ei ollut tietoinen näistä puheluista koko sunnuntain aikana.
Niinpä Länsipuro antoi klo 16.36 STT:lle haastattelun siitä, että aiemmin kadonneiksi ilmoitetut kolme suomalaista ovat löytyneet. STT kertoi yhdeksän minuuttia myöhemmin, että "Kaikki Thaimaan Phuketissa hyökyaallon jäljiltä kateissa olevat suomalaiset on löydetty, kerrotaan ulkoministeriöstä".
Menetettiinkö ihmishenkiä?
STT:n uutista taas tulkittiin useissa medioissa niin, että "ulkoministeriön mukaan kaikki suomalaiset ovat turvassa". Länsipuro on väittänyt tulkintaa vääräksi, mutta ei kuitenkaan illan kuluessa oikaissut tietoa.
Kun johtamisen puute aiheutti sen, että silminnäkijähavaintoja kuolleista ja kadonneista ei kirjattu eikä kerrottu eteenpäin, onnettomuuden laajuus alkoi selvitä vasta runsaan vuorokauden viiveellä koko valtiokoneistolle. Hidastelun vuoksi saatettiin menettää tarpeettomasti ihmishenkiä.
Myös suurelle yleisölle annettiin viralliselta taholta valheellinen kuva siitä, että kaikki on kunnossa.
Hämmentävää on, miksei Länsipuro kutsunut koko tiedotusyksikköä ja varsinkin sen päällikköä heti töihin, vaan yritti hoitaa kriisitiedotuksen yksin ja yhden etätyöntekijän avulla. Myöskään verkkoviestinnän mahdollisuuksia ei käytetty.
JUHA PÄRSSINEN
[email protected]
KUVAT
KARI LAAKSO
Tiedotusvälineet kertovat myös, että ulkoministeri hoisi tehtäväänsä lomallaan.
Se on mahdollista nykyaikana. Periaatteessa Tuomioja teki työtä tiiviisti vaikka ei ollutkaan ulkoministeriössä fyysisesti.
On enää turha korostaa ulkoministeriön tiedonvälitykseen liittyvää ongelmaa, kun ongelma todellisuudessa oli kyse kriisivalmiuksien totaalisesta epäonnistumisesta. Kriisivalmiuksien liikkeelle saaminen on valtiosihteeri Risto Volasen ja viime kädessä pääministeri Matti Vanhasella.
No mitä se ulkoministeri teki tai sai aikaiseksi hoitaessaan tehtäviään lomansa aikana?
Ei se ainakaan alaistensa toimia johtanut eikä valvonut. Eihän niitä johtanut kukaan.
Kyllä mielestäni hallitus teki ehdottomasti parhaansa, pitää ottaa huomioon ettei toiselle puolelle maailmaa noin suin päin sännätä. Tulva teki tuhonsa noin 10 minuutissa, sinne olisi pitänyt olla paikalla heti samana päivänä, tämä hallituksen toiminta oli joka maassa samaa luokkaa. Turha räksytellä. Sosdemien ikävä mielipide vaikka heidän ulkoministerinsä oli päävastuussa. Erkkikin on vain ihminen. Näin inhimillisesti ajattelevat keskustalaiset.
Olen myöskin seurannut. Rauhanajan suurimassa suomalaisia kohdanneessa onnettomuudessa tehtiin sen pelastutoimien osalta räikeä virhearviointi.
Sitä virhettä ei hyväksyä sillä, että vai yksiosatekijä syyllistetään.
Kaikenlisäksi ulkoministeriö kertoo totuuden omalta osaltaan uskottavasti ja saa ainakin minun myönteiseksi ymmärtämään siellä olleet vaikeudet.
Nyt ne on korjattava.
Karkein virhe oli ettei kriisivalmiustoimia toteutettu. Ja siitä vastuun kantaa pääministeri ja pääministerin kanslia sekä erikseen valtiosihteeri, jonka vastuulla oli ja on kriisivalmiuksien nopea liikkeelle saaminen.
Keskusta on turha väistellä. Se on pantava edustajansa tunnustamaan auttamaton munauksensa.
Paheksuttavaa erityisesti on se, että keskustaliset näyttävät väheksyvän ihmisten kärsimystä ja tuskaa.
Ne puutteethan oli jo ainakin kolmasti todettu ja määrätty korjattavaksi. Miksei niitä ole vieläkään korjattu ja miksi korjaamista suunnitellaan vasta nyt kun on paskat taas housussa?
Edellisen hallitukse vire se oli kun ei oltu korjattu asioita jotka tulivat esille panttivanki,syyskuun 11 tapauksissa.
Lipposen II-hallituksenkin ulkoministeri oli tämä sama luikuri Tuomioja. Miksei tosiaan korjannut todettuja puutteita?
Millähän Tapio Talvi tuonkin selittää kun Vanhastakaan ei voi syyttää. Taitaa syyttää Lipposta kun ei kutsunut hallitusta korjaamaan ulkomisteriössä todettuja virheitä.
Ihan naurattaa jo etukäteen!
keskustassa tehdä pääministeri matalaprofiili Matti Vanhasesta syytön. Vanhasen menettely oli pahin moka, joka saattoi tapahtua.
Siinä vähäistä on ulkoministeriön virheet.
Ulkoministeriön virhe oli tiedottamisen ongelmia.
Pelastustoimien viipyminen oli valtiosihteerin, pääministerin ja pääministeri kanslian totaalinen kyvyttömyyden osoitus. Kriisivalmiusjärjestelmä olisi lähtenyt liikkeelle tapaninpäivänä, jos Volanen ja Vanhanen olisivat toimineet.
Pidän kyllä omituisena, jos Vanhanen ei olisi tiennyt tapaninpäivänä tai sen jälkeisenä maanantaina, että Tuomioja oli lomallaan.
Se olisi edellyttänyt Vanhaselta erityistoimia välittömästi. Hän itse kertoo, ettei ottanut yhteyttä lomalla olevaan Tuomiojaan. Jokainen yritysjohtaja olisi välittömästi pyytänyt alaistaan keskeyttämään lomansa tällaisessa kriisitilanteessa.
Törppö-Tapio se jaksaa jauha omaa virttänsä.
Kaikki muut ymmärtää ja myöntää, että hallitus toimi niin lyheyllä varoitusajalla kuin oli mahdollista, vain ulkoministeriö töppäsi. Viive johtui tuosta ulkoministeriön töppäyksestä.
Ulkoministeriökin tuon myöntää, samoin Paavo Lipponen. Törppö-Tapion pirtaan se ei mahdu.
"- Mielestäni hallitus toimi tässä varsin hyvin, ottaen huomioon ne väistämättömät viiveet. Kuitenkin oltiin asialla jo seuraavana aamuna, Lipponen kiittää."
http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=67&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=sahkeuutiset/3541338.html&depa=keskis
Isoaitinsa selvisi maanpetturuudesta, mutta nyt taitaa tulla lahto Tuomiojan pojalla. Hyva tapio, jatka vain myllytysta.
Ulkoministeriö ei ole kiistänyt etteikö sen osalta tapahtunut virhettä. Olen saman todennut useassa yhteydessä. Ulkoministeriössä ei oltu noudatettu annettua määräystä kriisivalmiuksen osalta. Meidän on oltava tyytyväisiä siihen, että varmaankin ensimmäisen kerran maassamme viranomainen osoittaa avoimuutta ja nöyryyttä. Se kertoi kohtalokkaista virheistään. Ulkoministeriö ei siirtänyt vastuuta virheestä kenellekkään toiselle, joka nyt tuntuu olevan muiden tapa edelleenkin.
Kriisivalmiudet, pelustus- ja avustustoiminta, kuten mm. WTC-iskussa kuuluivat pääministerille ja valtiosihteerille. Pelastus- ja avustustoimintaa ei tarvittu. Pääministerillä ja känen kansliallaan on oikeus ja velvollisuus toimia kansallista hätää koskevissa toimissa ja sellaiseksi on luokiteltava Intian valtaneren tsunamituho, kun kyseessä oli 3000 suomalaisen oleminen tuhoalueilla.
Enkä usko, että ulkoministeri tai ulkoministeriö katsoi jääneensä soittamaan toista viulua tai että olisi tapahtunut ylitsekävely. Intian Valtameren katastrofi oli kohtalokkaampi suomalaisten kannalta, kuin WTC-iskut. Kysyä sopii miten pääministeri ja hänen kansliansa toimisi, jossain toisessa, ehkä sotilaallisessa konfliktissa. Jäisikö se odottamaan jonkin ministeriön valmistelua?
Oli olemassa kriivalmiusjärjestelmä, jota piti johtaa pääministerin kansliasta. Sitä oli toteutettu kahden tunnin varotusajalla Paavo Lipposen hallituksessa. Edellinen valtiosihteeri maaherra Rauno Saari vakuuttaa, että se olisi lähtenyt liikkeelle muutamassa tunnissa.
Hämmästyttävintä on kuitenkin se, ettei valtioneuvostoa kutsuttu hätäkoukoukseen. Pääministerilla ja hänen kanslialleen kuuluu, niin olen ymmärtänyt, valtioneuvoston istuntojen valmistelu kaikilta osiltaan. Rauno Saaren antaman lausunnon mukaan valtioneuvosto on tämän tyyppisten kriisivalmiuksien sydän, aivot. Yhdessä eri ministeriöiden valmiuspäälliköiden kanssa se johtaa toimenpiteitä.
Valtioneuvostossa ja valmiuspäälliköiden kokouksessa olisi jo tapanina havaittu tilanteen vakavuus mm. ulkoministeriön kriisvalmiuksien puutteet, jotka kuitenkin olivat vain osa kriisivalmiuksia. Toistan jälleen, että valtiosihteeri sai tiedon henkilökohataisesti tuhosta, jopa ennen ulkoministeriä. Kaikki kansainväliset tiedotusvälineet toistivat onnottemuustietoja. YK oli lähettänyt avunpyynnön. Suomessa olevat pelastusorganisatiot olivat yhteydessä vaatien lähettämistään tuhoalueelle mm. suomalaisten pelastamiseksi.
Ainakin pelastusorganisatiot, varsinaiset asiantuntija, olisivat toimineet, kuten sisäasianministeriön kriisvalmiudet osoittavat. Ne olisi saatu liikkeelle todennäköisesti tapanin aamupäivän aikana tai viimeistään siten, että ne olisivat olleet kohteessa tapanin aikana. Kansalaisten evakuointi olisi lähtenyt liikkeelle jo tapanina kaikessa laajuudessaan.
Pääministeri ja valtiosihteeri eivät olleet kiinnostuneita edes tapania seuraavana maanataina sisäasianministrin vaatimuksista niiden kriisivalmiuksen käytöstä, jotka olivat olemassa.
Korostan siis sitä, että kansalaisilla tulee olla varmuus, että kaikissa tilanteissa ja olosuhteissa on varmuus, että valtiokoneisto toimii kaikessa laajuudessaan. Valtiokoneisto ei voi jäädä odottamaan kansalliseen hätään rinnastettavissa onnettomuuksissa yhden ministeriön kriisivalmiuksien liikkeelle lähtöä tai seuraamaan sivusta epäonnistumista.
Tätä silmälläpitäen käsitykseni mukaan oli olemassa WTC-iskujen aikana pääministerin, pääministerin kanslian sen valtiosihteerin ja edelleen eri ministeriöiden valmiuspäälliköiden kriisivalmiudet muutamassa tunnissa liikkeellä.
Tapio se vaan jaksaa jauhaa halituksen syyksi vaikka Lipponenkin antaa viiveestä huolimatta hallitukselle hyvän arvosanan,vai taasko Lipponen valehtelee? Ulkoministeriöön se kaikki tieto hukkui,en ole kuulutkaan,että
joku olisi soittanut kriisialueelta pääministerille.Sillehän ei mahda mitään jos aikaisemmat päättäjät ovat jättäneet ohjeestuksen tekemättä.Jokhan nyt saadaan paperit kuntoon ettei taas seuraavalla kerralla ole paskat housuissa
http://www3.keskisuomalainen.net/servlet/page?_pageid=67&_dad=portal30&_schema=PORTAL30&file=sahkeuutiset/3541338.html&depa=keskis