Putin hävisi pelin Ukrainassa

Venäjän presidentti Vladimir Putin näyttää hävinneen taistelunsa Ukrainan hallinnasta. Ukrainassa pitkään valtakiistaan ajautunut pattitilanne ratkesi vihdoin kun opposition ehdokas Viktor Jushtshenko vannoi virkavalansa ja aloitti toimintansa Ukrainan presidenttinä.

Venäjä on nyt menettänyt strategisen etulyöntiasemansa Ukrainassa ja etulyöntiasema siirtyi EU:lle. Jushtshenko ilmoitti heti virkakautensa aluksi, että Ukraina aikoo hakea EU:n jäsenyyttä lähitulevaisuudessa. Jushtshenko vieraili perjantaina Maailman talousfoorumissa Sveitsin Davosissa ja sai myrskyisät suosionosoitukset. Puolan presidentti Aleksander Kwasniewski kiirehti heti osoittamaan tukeaan Ukrainan EU-pyrkimyksille.

On selvää, että Ukraina on ottanut tavoitteekseen lännen ja Euroopan unionin. Entisen Neuvostoliiton toinen suurista neuvostotasavalloista näyttää nyt irtautuvan Venäjän strategisesta kumppanuudesta ja näyttää siirtyvän eurooppalaisten demokratioiden joukkoon. Jushtshenkolla on valtava urakka edessään kun hän alkaa muovaamaan maastaan EU-kelpoista. Ukrainan teollisuus on vanhentunutta ja maata vaivaa suunnaton korruptio, mutta maa selvinnee kriisistään.

Mikä vaikutus Ukrainan vaalikiistan selviämisellä on Valko-Venäjään? Tilanne tässä Euroopan viimeisessä diktatuurissa on edelleen lohduton. Toistaiseksi valkovenäläiset eivät ole nousseet vaatimaan uudistuksia diktatorisesti hallitsevalta presidentti Aleksandr Lukashenkolta vaan ovat tyytyneet kohtaloonsa. Venäjälle Valko-Venäjän menettäminen olisi katastrofi. Venäjä on tehnyt kaikkensa estääkseen entisiä neuvostotasavaltoja luisumasta lännen leiriin mutta nyt näyttää siltä, että Venäjä menettää otteensa entisiin neuvostotasavaltoihin.

Venäjä on menettänyt jo Georgian kun siellä ruusuvallankumous 2003 kukisti rauhanomaisesti Eduard Shevardnadzen diktatuurin ja toi valtaan lännen suosiman Mihail Saakasvilin. Aiemmin Serbiassa kansa kukisti 2000 rauhanomaisesti Slobodan Milosevicin diktatuurin ja nyt kansan oranssivallankumous näytti voimansa Ukrainassa.

Demokratia ja kansanvalta ovat näyttäneet voimansa. Milloin kansan tahto saa oikeutuksensa Valko-Venäjällä ja lopulta Venäjällä? Milloin venäläiset tuskastuvat Putinin toimiin rakentaa maastaan totalitaarinen FSB:n tukeen nojautuva diktatuuri ja saavat tarpeekseen Tshetshenian sodasta, jossa kymmeniä tuhansia ihmisiä on jo saanut surmansa?

Milloin demokratia-aalto saavuttaa Keski-Aasian diktatuurit Uzbekistanin ja Turkmenistanin? Tilanne näissä maissa on vaikea. Uzbekistanin presidentin Islam Karimovin diktatuuri on evännyt oppositiolta kaikki toimintamahdollisuudet. Sama on toistunut Turkmenistanissa, jossa presidentti Suparmurad Nijazovin dikatuuri on nostanut presidentin lähes jumalolennoksi. Samalla Nijazovin hallinto on ryövännyt maan luonnonvaroja ja huumekauppa kukoistaa maassa.

Jan Rossi
http://koti.welho.com/jrossi4/