".....Edellä olemme tarkastelleet aatteellisten ja uskonnollisten suggestioiden toimintaa ihmisiä hallitsevana ja karsinoivina tekijöinä sekä suggestiivisten symboleiden merkitystä näiden suggestiovaikutusten synnyttäjänä ja ylläpitävänä voimana. Voidaan sanoa, että jokainen aate, ideologia tai uskonto on jonkun ihmisen mielikuvien luomaa tuotetta. Eli, Jarl Fahlerin sanoja lainatakseni, "jonkun aatteellisen tai uskonnollisen johtajan pidentynyt varjo", jota suggestion keinoin pidetään hengissä ja ihmisiä näihin aatteisiin ja uskontoihin karsinoidaan. Taistelemaan toisia samankaltaisia aatteita tai uskontoja kannattavia ihmisiä vastaan. Sillä mitä muuta on Marxilaisuus, Buddhalaisuus, Muhammedilaisuus, Laesdatiolaisuus, Helluntailaisuus, Advendismi, jne. kuin joidenkin ihmisten kuvitelmia ainoasta oikeasta uskosta tai filosofiasta, joka vain voi johtaa ihmiskunnan pysyvän onnen ja autuuden tilaan? Mitä muuta kuin joidenkin ja aikoja sitten kuolleiden ihmisten kuvitelmia ja usein utopistisia toiveajatteluja, joita "menneisyyden haamuina" suggestion keinoin hengissä pidetään? Järkyttävää tässä on se, kuinka sokeasti ihmiset näiden ihmismielessä syntyneiden kuvitelmien autuaaksitekevään mahtiin uskovat ja näihin kuvitelmiinsa, jopa asevoimin, yrittävät toisia ihmisiä käännyttää. Mitä ovat olleet Marx. Lenin, Hitler, Buddha, Luther, Laestadius, Ellen G. White jne. muuta kuin kuolevaisia ja erehtyväisiä ihmisiä ja erilaisuudestaan huolimatta oman aikansa lapsia ja oman kulttuurinsa luomia luomuksia omine ajatuksineen, pelkoineen ja ennakkoluuloineen.
Nyt kun olemme päässeet ymmärtämään näitä aatteellisten ja uskonnollisten suggestioiden toimintoja, me osaamme suhtautua oikealla tavalla niihin ihmisiin, jotka näiden aatteellisten tai uskonnollisten suggestioiden kahleissa ovat. Useimmat aikamme uskonnot, myös meillä Suomessa, uskovat edustavansa ainoaa oikeaa totuutta ja todellista vapautta ja rauhaa. Kuitenkin nyt ymmärrämme, että sieltä, missä uskonnolliset suggestiot hallitsevat ihmisiä ahtaissa karsinoissa, sieltä on turhaa lähteä todellista totuutta ja vapautta etsimään. Vain totuus voi vapauttaa ihmisen ja johtaa hänet todelliseen sisäiseen rauhaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vapaaksi tullakseen ihmisen on pystyttävä vapautumaan aatteiden ja uskontojen kahlitsevista suggestioista ja opittava tarkastelemaan "avoimin silmin" asioiden syvintä olemusta, absoluuttista totuutta, joka kestää kaikki arvostelut ja kritisoinnit ilman, että tätä totuutta tarvitsee lähteä asevoimin puolustamaan ja ihmisiä aatteen, "ainoan oikean uskon", kirkon jne. puolesta tuhoamaan ja tappamaan....."
Nyt kun olemme päässeet ymmärtämään näitä aatteellisten ja uskonnollisten suggestioiden toimintoja, me osaamme suhtautua oikealla tavalla niihin ihmisiin, jotka näiden aatteellisten tai uskonnollisten suggestioiden kahleissa ovat. Useimmat aikamme uskonnot, myös meillä Suomessa, uskovat edustavansa ainoaa oikeaa totuutta ja todellista vapautta ja rauhaa. Kuitenkin nyt ymmärrämme, että sieltä, missä uskonnolliset suggestiot hallitsevat ihmisiä ahtaissa karsinoissa, sieltä on turhaa lähteä todellista totuutta ja vapautta etsimään. Vain totuus voi vapauttaa ihmisen ja johtaa hänet todelliseen sisäiseen rauhaan. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että vapaaksi tullakseen ihmisen on pystyttävä vapautumaan aatteiden ja uskontojen kahlitsevista suggestioista ja opittava tarkastelemaan "avoimin silmin" asioiden syvintä olemusta, absoluuttista totuutta, joka kestää kaikki arvostelut ja kritisoinnit ilman, että tätä totuutta tarvitsee lähteä asevoimin puolustamaan ja ihmisiä aatteen, "ainoan oikean uskon", kirkon jne. puolesta tuhoamaan ja tappamaan....."
Vastaukset 13
Vanhimmat
Yksinäinen elämä, että tapaisi lainkaan muita uskossa olevia, ei varmaankaan sovi kaikille. Vapaamuotoiset hengelliset tilaisuudet omissa kodeissa tai pienissä kokoustiloissa ehkä olisi vastaus nykyajan ihmisille. Minkäänlaiseen seurakuntaan ei kuitenkaan kannata liittyä, ellei sitä itse välttämättä tahdo.
eikä sopisi minullekaan, mutta kun realiteetit ovat mitä ovat. Näin pienellä paikkakunnalla.
Pelin henki on se, että: "alistu tai tuhoudu". Eli hylkää kaikki totuuskäsitteesi, oikeustajusi, uskonnolliset näkemyksesi, jopa yksityielämäsi ja ala elämään joidenkin mieliksi jotain ulkoista roolielämää, niin johan hyväksyttäisiin ja olisi "uskonystäviä", mutta olisiko nämä enää Jumalan ystäviä?.
Mitens Veikko Lavi laulaa: "Ellet usko, ole uskovinas, niin sinut hyväksytään", ja tälle tielle ei kenenkään pidä lähteä.
Kesemmällä vastailin monesti Sauniksella Leon viesteihin. Pahoittelin mielessäni Leon poistumista sieltä, mutta löytyipä täältä.
Väsäsin sinne Jippiille juuri Tiedemiehen Jumalankuva...U & E forumille.
Tutustukaapa muutkin K V Laurikaisen kirjoihin !
Häippäsin todellakin Saunalahden foorumilta jo syyskuulla. Tämä foorumi on monessa suhteessa sivistyneempi ja kielenkäyttö täällä on asiallisempaa, joskin muutamia ylilyöntejä täälläkin tapahtuu.
Leollako on hallussa tämä "apsoluuttinen totuus"?
Itse olen saanut parannuksen armon Jumalalta. Sinä et näemmä ole saanut parannuksen armoa, koska väität että esim. Lestadius olisi ollut jokin johtaja ja mielikuvituksien luoja. Hän itse sai parannuksen armon Lapin Marialta ja oli Jumalan valittu ase ja väkevä parannussaarnaaja. Hän ei ole perustanut mitään liikettä eikä keksinyt yhtään autuaaksi tekevää asiaa, vaikka uskovaisten lauma on saanut nimensä hänen mukaansa. Ei ole tarvetta taistella samankaltaisia uskontoja vastaan. Uskovaisia on ollut aina maan päällä ja heidän tehtävänään on julistaa vapauttavaa evankeliumia, armahtaa; "armahtakaa, niinkuin Isännekin armahti." "Joka ei usko, se on jo tuomittu" ja Jumala on tuomarina emme me ihmiset. Jumala on luvannut pitää heistä huolen maailman loppuun asti. Hän on ollut minulle armahtava Jumala, joka antaa katuvalle synnit anteeksi. Tätä armoa tahtoisin olla tarjoamassa myös sinulle. En ole uskomassa ihmismieliin syntyneisiin kuvitelmiin, kuten väität vaan saan olla omistamassa elävää uskoa, joka on raamatun mukainen usko ja jonka ainoastaan Jumala voi lahjoittaa ihmiselle armosta. Ainoastaan hengen avaamin silmin voi nähdä Jumalan valtakunnan ihanuuden, joka on vanhurskautta, rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä. Sinä näet sen kuin "hakomajana yrttitarhassa" kuten Jumalan sana sanoo. Parannussaarnaa julistetaan vielä tänäkin päivänä. Pyhässä Hengessä saarnattu evankeliumi puhdistaa tunnon syntihaavoista ja ihminen pääsee vapauteen. Ole ahkera ja tee parannus, sillä Jumalan valtakunta on sinua lähestynyt. Uskominenkin on taistelemista kolmiliittoista vihollista vastaan. Se on jokapäiväistä kilvoittelua syntiä vastaan, "joka meihin aina tarttuu ja tekee matkan hitaaksi." Evankeliumi on tarkoitettu jokaiselle sen uskojalle autuudeksi.
Lestadiolaisen herätysliikkeen syntyvaiheita
"......... 1800-luvun puolivälissä elämä meillä Lapissa oli vähintäänkin yhtä kurjassa jamassa kuin Pohjanmaallakin. Porovarkaudet, jatkuvat tappelut, jopa miestapot olivat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. Samoin jokaisessa kylässä oli oma viinaporvari, joka piti huolen siitä, että kansan rahat menivät kurkusta alas ja lapset olivat lähes alastomia, suuressa puutteessa ja kurjuudessa. Mutta myös tämän kurjuuden keskelle koitti "aamunkoitto korkeudesta".
Karesuvannon kirkkoherra Lars Leevi Laestadius kävi vaikean sairauden myötä läpi myös syvällisen hengellisen murroksen ja lähti uudessa voimassa saarnaaman voimallista sanaa kansalle, kuin Jeesus omana aikanaan. Samaan aikaan Lainion lähetyskoulussa kadekeettana toiminut Juhani Raattama koki kutsua Jumalan valtakunnan työhön ja piti iltaisin voimallisia seuroja lähetyskoululla. Raattaman saarnojen vaikutuksesta monet kuulijoista joutuivat suureen hätään omasta iankaikkisuuskohtalostaan ja Raattama oli jo huolissaan syntyneestä tilanteesta kunnes eräänä iltana oli lukenut Lutherin kirkkopostillaa ja löytänyt sieltä ehdottoman synninpäästön opin. Nyt seuraavissa seuroissa oli taas joku nuori nainen joutunut suureen synninhätään jonka johdosta Raattama oli mennyt hänen luokseen, laskenut kätensä hänen päälleen ja julistanut Jeesuksen nimessä ja veressä kaikki synnit anteeksi iloon, rauhaan ja vapauteen asti. Välitön seuraus tästä oli ollut, että naisen koko olemus oli muuttunut. Hänen kasvonsa olivat olleet kuin enkelin kasvot ja koko hänen olemuksensa oli säteillyt syvää rauhaa ja vapautta. Nyt Juhani Raattama oli taas ollut ymmällä tilanteesta ja kun Laestadius oli seuraavan kerran tullut lähetyskoululle tarkastusmatkallaan, oli Raattama kautta rantain varovasti selittänyt mitä lähetyskoulun seuroissa oli tapahtunut ja kun he olivat yhdessä tutkineet Lutherin kirkkopostillaa, he olivat todenneet, että siinä oli Raamatullinen synninpäästöoppi. Ja sinä talvisena yönä, piisivalkean ääressä Laestadius oli julistanut Raattamalle synninpäästön ja Raattama vuorostaan Laestadiukselle ja tätä keskiyön hetkeä, tammikuussa 1846, voidaan pitää lestadiolaisen herätysliikkeen syntyhetkenä ja täältä Lainion lähetyskoululta lähti tuli, joka kulovalkean tavoin levisi monien voimallisten sananpalvelijoiden, kuten Pietari Antinpoika – Antin-Pieti, Pietari Hanhivaara – Hanhi-Pieti, Posti-Heikki, Fredrik Paksuniemi, Heikki Aikio jne. saattamana kaikkialle Suomen, Ruotsin ja Norjan Lappiin aina Pietaria ja Amerikkaa myöten ja seuraus tästä hengen tulesta oli se, että kokonaisia yläkuntia tuli täysin raittiiksi. Viinaporvarit kaatoivat viinansa maahan, porovarkaat menivät ja tunnustivat itse omat rikoksensa, jopa haitarit -"pirunkeuhkot" - poltettiin pirtinuunissa ja täysin uusi elämä virisi Lapin kylissä ja ihmisten sydämissä aivan samoin kuin Savossa ja Pohjanmaalla oli tapahtunut. (Kirj. Hjalmar Westeson: Lapin profeetan oppilaita)......."
http://www.aretalogia.com/ajanmerkki/Ajanmerkki.4.html
Vaikka tämä lestadiolainen herätysliike kokonaisuudessaan on ollut valtava Jumalan lahja Lapille ja koko kansakunnalle, on siinä ollut kaiken aikaa myös oma raadollinen puolensa. Nimittäin ihmisten luokitteleminen synnynnäisten tekijöiden perusteella omin kasteihinsa. Köyhät ja mustan mökin kasvatit eivät ole koskaan olleet heidän silmissään koirankaan arvoisia.
"Pappani maja oli matala ja pieni, ei tarvinnut portahia". Eli lapsuudenkotini oli tilaspäisasunnoksi metsähallituseta vuokratulle tontille pystytetty musta mökki, jossa me 10-henkinen perhe asuttiin. Lattiapinta-ala 13 neliötä ja elämä todella tiukkaa. Paikalliset lestatiolaiset eivät koskaan osanneet muuta kuin haukkua meitä köyhiä. Tässä mökissä jouduttiin asumaan 10 vuotta sen vuoksi, että kunnan päättävissä elimissä olevat lestatiolaiset tekivät kaikkensa estääkseen isääni saamasta asutustilaa ja sen myötä isompaa päärakennusta. Kesällä 1969 seurustelin nykyisen vaimoni kanssa ja silloinkin vaimoni lestadiolaiset sukuaiset tekivät kaikkensa estääkseen avioliittoaikeemme. Heidän arvomaailmaan kun ei sopinut se, että mustan mökin kasvatti avioituu heidä sukuunsa.
Että näin arkipäivän todellisuus nykyaikana.
Mitä taas siihen parannuksenarmoon tulee, niin olen kokenut ja tiedän miten ihana ja kevyt olo tulee kun tekee sovinnon Jumalan kanssa. Ensimmäisen kerran tein sovinnon Jumalan kanssa joskus 10 ikäisenä siinä mustassa mökissä ja minun tuli niin ihana olo moneksi päiväksi ja jos lestatiolaiset olisivat olleet toisenlaisia, olisin hakeutunut heidän joukkoonsa ja olisin tänä päivänä yksi heistä. Mutta kun ei, ja niin tieni kulki erämaiden korkeakoulujen kautta siihen, mitä tänä päivänä olen - erämaan profeetta - juuri kuin Johanes Kastaja Elian hengessä.
Niin, raamatussa puhutaan vain kahdesta valtakunnasta. Toinen on Jumalan valtakunta ja toinen maallinen valtakunta. On myös vain yksi usko, yksi henki ja yksi Jumala. (Ef. 4:5) Ei siis monia uskoja ja Jumalia.
No miten Jumalan valtakuntaan päästään sisälle? Miksi kaikki eivät ole Jumalan lapsia (uskovaisia)? Jumalan sanan mukaan uskoon voi tulla ainoastaan Jumalan armosta, ei omien tekojen kautta, kuten Rooman kirkko opettaa. Ihminen ei voi ansaita autuutta rukoilemalla, lukemalla raamattua, käymällä kirkossa, osallistumalla hyväntekeväisyyteen jne. Mistä usko tulee? Usko tulee kuulemisesta ja kuuleminen Jumalan sanan kautta (Room. 10:17). Siis ihmiselle selitetään Jumalan sanaa Pyhässä Hengessä. Uskon este, synti, tulee poistetuksi, kun Jumala evankeliumin kautta Pyhässä Hengessä antaa synnit anteeksi Kristuksen ansion tähden.
Tällaisen uskon saamista varten on Jumala asettanut maan päälle valtakuntansa ja siinä asuvat Jumalan lapset. Jumalan valtakuntaa ei voi nähdä kuin hengen avaamin silmin. Lestadius ei ole Jumalan valtakunnan perustaja, eikä kukaan muukaan ihminen, sillä Jumalan lapsia on aina ollut maan päällä. Eikä hän ole omaa oppiaan keksinyt yhtäkkiä kirkkopostillasta Raattamaan kanssa. Kuten jo mainitsin hän itse sai Jumalan armosta syntinsä anteeksi Lapin Marialta, joka oli Jumalan lapsi. Näin Jumalan lasten joukosta täällä suomessa alettiin käyttää nimitystä Lestadiolaiset. Tästä joukosta erkaantui myös muita haaroja eriseuran aikana, kuten tiedät, silloin kun sinäkin asuit siellä pienessä mökissä. Se oli valtavaa koettelemusten aikaa kristillisyydessä. Juhani Raattamaahan oli yksi eriseuraan mennyt. Sielunvihollinen teki voimakkaasti työtä.
Tämä kastijako on aivan uutta tietoa minulle ja kauhistutti mieltäni. Olen ollut kohta 30 vuotta uskovainen enkä ole tällaisesta kuullut. Jumalan valtakunnassa on aina korostettu ihmisten tasa-arvoisuutta. Kukaan ei ole sen parempi ihminen oli ammatti mikä tahansa oli rikas tai köyhä, uskomassa tai epäuskoinen. En itse koe olevani parempi ihminen, kuin joku muu, sillä minulla on jokapäiväinen huoli siitä, että pääsenkö perille.
En tiedä teidän tilanteesta siellä kotiseudullasi, mutta uskojakin on ollut monia myös silloin eriseuran aikaan, jotka ovat erkaantuneet uskovaisten joukosta. (Kososlaisuus, Sillanpääläisyys jne.) Silloin oli ilmaantunut monia oppiharhoja, lakihenkisyyttä jne. joista keskusteltiin. Kristus kehoittaakin ensimmäiseksi etsimään Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan (Matt. 6:33). Pyhä Henki on tehnyt sanasta elävää "vettä", joka puhdistaa sen vastaanottajan kaikista synneistä. Jeesus puhui tästä vedestä samarialaiselle vaimolle Jaakobin lähteellä sanoen: "Joka siitä vedestä juo, jonka minä hänelle annan, ei hän janoo ijankaikkisesti; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kuohuu ijankaikkiseen elämään" (Joh. 4:14). Jeesuksen sanoista on selvästi nähtävissä, ettei kysymyksessä ole kaste, vaan Pyhän Hengen kautta julistettu evankeliumi ja ihminen saa näin olla tämän evankeliumin lähteenä. Ei ihminen ja Jumala voi sopia asioita keskenään. Myös Jeesuksen keskustelu Nikodemuksen kanssa on valaiseva esimerkki uudestisyntymisestä. Jeesus toteaa, että "ellei joku vastuudesta synny (=uudestisynny), ei hän taida Jumalan valtakuntaa nähdä" ja "ellei joku synny vedestä ja Hengestä, ei hän taida Jumalan valtakuntaan sisälle tulla". Myös tässä kohdassa Jeesus puhuu Pyhässä Hengessä saarnatusta evankeliumista, joka synnyttää uskon. Erityisesti uskon saamista varten, mutta myös siinä säilymiseen Jumala on säätänyt saarnaviran eli Pyhän Hengen viran. Parannussaarnaan ja evankeliumin julistamiseen on Herran käsky. Kristus ilmestyi ylösnousemuksensa jälkeen opetuslapsilleen ja antoi käskyt. "Rauha olkoon teille! niinkuin Isä minun lähetti, niin minä myös lähetän teidät. Ja kuin hän (Jeesus) nämät sanonut oli, puhalsi hän heidän päällensä ja sanoi heille: ottakaat Pyhä Henki: Joille te synnit anteeksi annatte, niille ne anteeksi annetaan, joille te ne pidätte, niille ne ovat pidetyt" (Joh. 20: 21-23). Luther toteaakin saarnassaan: Mutta nyt on alkanut kultainen vuosi, kun Jumala niin täyttää ihmisen suun, että voi sanoa toiselle: "Sinulle olkoot syntisi anteeksi annetut, olet missä olet!" (Lutherin kirkkopostilla III). Lutherin ajatus yhtyy Pietarin Jumalan lapsille kirjoittamaan toteamukseen: "Mutta te olette valittu suku, kuninkaallinen pappeus, pyhä kansa, omaisuuden kansa, ilmoittamaan sen voimaa, joka teitä pimeydestä ihmeelliseen valkeuteensa kutsunut on" (1. Piet. 2:9). Tätä Jumalan evankeliumin voimaa kuulutetaan tänäkin päivänä. Jumalan sana kehoittaa: "Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi, sillä Jumalan valtakunta on teitä lähestynyt".
On huomattava, että on olemassa myös muunlaista rauhaa; Omavanhurskauden rauhaa ja paatumuksen rauhaa, jolloin ihminen ei tunne olevansa Jumalan armoevankeliumia kaipaava.
Jumalan lapsi on yhtäaikaa syntinen ja vanhurskas. Ihmisessä asuu perisynti. Jumalan sana sanoo: "Se synti, joka meihin aina tarttuu ja tekee matkan hitaaksi" ja kehoittaakin Jumalan lapsia laittamaan kaiken synnin ja kuorman pois. Siis uskominen on jokapäiväistä kilvoittelua sielunvihollista, omaa lihaa ja tätä maailmaa vastaan. Tämä ei merkitse sitä, että eläisimme synnissä, "sillä Jumalan armo, kaikille ihmisille terveellinen, on ilmestynyt, joka meidät opettaa kaiken jumalattoman menon hylkäämään ja maalliset himot, ja tässä maailmassa siviästi ja hurskaasti ja jumalisesti elämään" (Tiit. 2:11,12). Jumalan lapset ovat saaneet Jumalan ja Kristuksen Hengen, että he lihan työt hengen kautta kuolettaisivat (Room. 8: 9-14). "Evankeliumi on jokaiselle sen uskovalle autuudeksi". Jeesus sanoi aikansa opetuslapsille: "Armahtakaa, niinkuin Isännekin armahti, älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita." Jumalan lapset eivät ole tulleet ketään tuomitsemaan, vaan armahtamaan synneistä katuvaa ihmistä. "Joka uskoo, sitä ei tuomita, mutta joka ei usko se on jo tuomittu" sanoo Jumalan sana ja Jumala itse on tuomarina. Jumalan sana on lakia ja evankeliumia ja Jumalan laki voi herättää ihmisen tunnon, se on lain tehtävä. Jumala on luvannut "Kun te täällä annatte synnit anteeksi, ne ovat taivaassakin anteeksi annetut" Tämä toivottavasti valaisi asioita vanhurskauttamisesta ja elävästä uskosta.
lestadiolisen herätysliikkeen syntyvaiheista perustuu vuonna 1925 ilmetyneeseen Hjalmar Westesonin kirjaan "Lapin profeetan oppilaita".
Tässä kirjassa kuvataan yksityikohtaisen tarkasti mm. Juhani Raattaman toimintaa Lainion lähetyskoulun kadekeettana ja hänen osuuttaan herätyksen syntyvaiheissa.
Mainittakoon vielä, että äitini vuonna 1909 kuollut ukki, Heikki Aikio, isäntämies Sodankylän Syväjärven kylältä, on ollut silloisen armolasten joukon paimen ja armoitettu saarnamies.
tuohon otsikkoon yrittää sisällyttää enemmän sisältöä..näin ei ehkä tarvitsisi lukea ihan kaikkea sen jälkeen olevaa.
Olen esittämästäsi yhtä mieltä. Näiden sanojen takana on todellista oivallusta! Kuitenkin haluaisin vielä lisätä hieman omia ajatuksiani siitä, että kuinka on mahdollista, että kyseiset mielikuvat yhä edelleenkin elävät. Mielestäni koko homman moottorina toimii inhimillinen ahneus sekä laiskuus. Tässä karismaattiset ja ahneet ihmiset hyödyntävät toisten keksimiä kuvitelmia ja utopistisia toiveajatelmia, sen parempi mitä abstraktimpia ja utopistisempia nämä toiveajatelmat ovat, jotta niiden oikeellisuuden hahmottaminen todellisuutta vastaan olisi mahdollisimman mahdotonta. Huvittavinta tässä kaikessa on, että tuommoinen ihmisten huijaaminen voi todella jatkua satoja, jopa tuhansia vuosia. Mistä tässä sitten voidaan syyttää niitä ihmisiä, jotka juoksevat näiden karismaattisten henkilöiden perässä? Laiskuudesta ja henkisestä arkuudesta, voisin jopa kärjistäen sanoa, että henkisestä velttoudesta. Huvittavuus koko puuhasta häviää kun mietitään kuinka meitä hyväksikäytetään mm. sotien avulla toisia täysin ventovieraita ihmisiä vastaan ja - motivaationa tässäkin vain pienten ryhmien itsekkäät omat taloudelliset tarpeet sekä valta. Tätä voisi sanoa jo traagisuudeksi. Mutta ihminenhän on ihmeellinen eläin - ei kuitenkaan lähelläkään Jumalaa - jos sellainen jossakin muodossa jossakin sattuisi olemaan....
ja pelkuruus on lähinnä oikea määritelmä sille, miksi niin monet hakeutuvat auktoriteettien turviin ja johdateltavaksi. Valtaosalle ihmisistä kun on mahdottomus uskaltaa tai edes pystyä ajattelemaan omila aivoillaan. Tämän vuoksi he tarvitsevat jatkuvasti jonkun, joka määrää sen, miten on ajateltava, puhuttava ja toimittava.
Onhan se järkyttävää, jos näin on.
Jos ihminen saa omistaa elävää uskoa, siihen ei tarvita muita johdattajia kuin Jumala. Siihen ei tarvita ihmistä tai ajallista yhdistystä määräämään ajattelua ja toimintaa. Uskonystäviä tietysti tukemaan ja lohduttamaan evankeliumilla.
Jumala Pyhässä Hengessä opettaa ja ohjaa ihmisen elämää. Henki vaikuttaa Jumalan seurakunnassa. Se avaa Raamatun kirjoituksia ja tekee sanan eläväksi, sillä eihän niitä voi ymmärtää eikä Jumalan sanaa opettaa inhimillisen viisauden kautta. (1 Kor. 2:12-14) Pyhä Henki neuvoo kilvoittelemaan synnin poispanijana Jumalan sanaan sidotun omantunnon ohjaamana ja elämään evankeliumin arvon mukaisesti. Herran kansa tekee matkaa Kristuksen armon, Jumalan rakkauden ja Pyhän Hengen osallisuudessa kohti taivaan kotia.